Timo Santalalla on niin runsaasti kokemusta tapahtumien järjestämisestä, että häntä kannattaa kuunnella. Tässä muutamia Santalan vinkkejä tapahtumajärjestäjille:

• Tapahtumaideat eivät koskaan synny eikä niitä kehitetä tyhjiössä. Koko kulttuurihistoria on täynnä lainaamista, muuntelua ja tuunaamista.

• Usein onnistunut tapahtuma syntyy sattuman tai vahingon kautta. Silti tapahtumien järjestäminen vaatii paljon suunnitelmallista työtä ja sitoutuneita toimijoita.

• Kannattaa miettiä, kuka tekee mitäkin. Erilaisten ihmisten erilaisista vahvuuksista syntyy pienelläkin budjetilla ja tiukallakin aikataululla paljon asioita.

• Luota siihen, että asioita voi tapahtua isosti jopa yhden ihmisen aloitteesta.

• Järjestä vain tapahtumia, jotka oikeasti kiinnostavat itseäsi ja joihin itsekin haluaisit osallistua. Usein muutkin nauttivat ihan samoista asioista kuin sinä.

• Parhaiten asiat onnistuvat, kun itse seisoo juttunsa takana. Omalla innostuneella esimerkillä on mahdollista vetää muita mukaan. Tämä vaatii henkilökohtaista panostusta ja rohkeutta, jotta saa ihmiset innostumaan jostain, mistä he eivät ehkä tienneetkään olevansa kiinnostuneita.

• Mieti, miten tapahtumaa voidaan skaalata isommaksi, jotta mahdollisimman moni pääsee nauttimaan ja hyötymään.

• Mahdollista toiminta, jota ei normaalisti tule tehtyä tai ei uskalleta tehdä. Sellainen motivoi aktiiviseen osallistumiseen.

• Kokeilulle ja epäonnistumiselle pitää antaa mahdollisuuksia. Niiden kautta opitaan ja kehitytään. Niiden kautta syntyy tarinoita ja kiinnostavuutta.

• Osallistumisesta tulee tehdä helppoa. Jos tapahtumaan osallistumisessa on pienikin kynnys, niin iso osa jää kotiin.

Yliopistossa tapahtumia järjestäville Timo Santala antaa vielä yhden erityisvinkin.

– Pohjana pitää olla idea, joka puhuttelee ihmisiä, mutta toteutuksen ei tarvitse olla monimutkainen. Kaikki kulminoituu siihen, kuinka moni kuulee siitä ja innostuu osallistumaan ja keiden kaverit innostuvat ja osallistuvat. Huomion ansaitsemisessa piilee koko homman juju. Sosiaalisen median mahdollisuuksia kannattaisi hyödyntää yliopistolla nykyistä enemmän.