Lähdin opiskelemaan historiaa tavoitteena tutkijan ura. Mitään muita aineita en harkinnut, historia oli jo varhaisista kouluvuosista alkaen minulle ainoa vaihtoehto. Valmistumisen jälkeen kirjoitin yhden tilaushistorian ja kilpailin niukoista apurahoista. Mitään tutkijakouluja ei vielä ollut. Hengenpitimiksi tein erilaisia pieniä keikkoja kustantamoille.

Kun väitöskirjan jälkeen kävi ilmi, että tutkijan paikkoja ei ollut missään ja perheessä oli kaksi pätkätyöläistutkijaa, alkoi yrityselämä houkuttaa yhä enemmän. Väitöskirjan jälkeen aukeni tilaisuus päästä kustannusalalle ja päätin kokeilla. Kokeilu jäi pysyväksi tilaksi, olen viihtynyt media-alalla. Tehtävät ovat vaihtuneet ja ala muuttunut niin, että tylsää ei ole ainakaan päässyt olemaan.

Alun perin olin ennen kaikkea kirjankustantamisen kanssa tekemisissä. Sittemmin sain oppia paljon digitaalisesta kustantamisesta ja myöhemmin lehtikustantamisesta. Nykyinen työni Metsäkustannus Oy:n toimitusjohtajana on sikäli hauskaa jatkumoa, että kustannamme niin lehtiä, kirjoja kuin sähköisiä tuotteita. Mikään aihealue media-alalla tai johtamisessa ylipäätään ei enää tunnu vieraalta. Talouslukuja en ole koskaan pelännyt, nehän toimivat yrityksessä eräänlaisena lähdeaineistona ja työkaluna.

Outi Karemaa työskentelee parhaillaan Metsäkustannus Oy:n toimitusjohtajana.

Outi Karemaan julkaisut:

• Väitöskirja Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä. Venäläisviha Suomessa 1917—1923. Bibliotheca Historica 30. Suomen historiallinen seura. 1998.
• Vanhan tieteenalan nuori korkeakoulu. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 1945—1995. Gummerus 1995.
• Tieteellisiä artikkeleita tieteellisissä aikakauslehdissä, konferenssijulkaisuissa ja tietokirjoissa venäläisvihan tiimoilta. Runsaasti populaareja artikkeleita ja kirjailijahaastatteluja tietokirjoissa ja aikakauslehdissä mm. rikoskirjallisuudesta ja historiasta. Kirja- ja elokuva-arvosteluja säännöllisesti Ruumiin kulttuuri -lehdessä 1994 alkaen.