15 hakutulosta haulle: kääntäminen

Kääntäminen: odotusten ennakointia ja riskien hallintaa

Keskeinen osa tutkimustyöstäni kohdistuu tällä hetkellä kääntämisen kognitiivisten aspektien analysointiin. Erityisesti pyrin selvittämään, miksi ihmiskääntäjät aina silloin tällöin tuottavat käännöksiä, joiden laatu kauniisti sanottuna jättää toivomisen varaa käännösprosessin aikana tapahtuneiden väärinymmärrysten vuoksi. Miksi ylipäätään ymmärrämme joskus tekstin toisin kuin sen laatija on tarkoittanut? Miksi niin kääntämisen yhteydessä kuin muutenkin tekstejä käytettäessä käy joskus niin, että minun saamani käsitys tekstistä on toinen kuin sinun? Lue lisää »

Kulttuurien ja maailmojen kääntäminen

Opiskeluaikanani 1970-luvun alussa tapasin Nordicassamme monia karismaattisia professoreita, opettajia ja kirjailijoita. Heidän ansiostaan kiinnostuin yhtäältä etymologiasta ja kielihistoriasta, toisaalta ruotsalaisesta, suomenruotsalaisesta ja pohjoismaisesta kirjallisuudesta. Lue lisää »

”Kääntäminen on maailman luonnollisin asia”

Kustannustoimittajan ja kääntäjän suhde on parhaimmillaan luottamussuhde. Kääntäjä-kustannustoimittaja Alice Martinilla on ollut useita kään… Lue lisää »

Kääntäminen ja tulkkaus välittää ja ylittää rajoja

Toimin nykykielten laitoksen kääntämisen oppiaineiden ja käännöstieteen vastuuopettajana. Iloitsen siitä, että meillä on hyvä työyhteisö, jossa innostuneet ja asiantuntevat opettajat edustavat eri alueiden osaamista ja rakentavat yhdessä toimivan monipuolisen koulutus- ja tutkimusyhteisön. Lue lisää »

Fraseologiaa, leksikografiaa, syntaksia

Perustin vuonna 1985 Oulun yliopistossa kontrastiivisen saksa–suomi-fraseologiaprojektin, jota rahoitti muun muassa Suomen Akatemia vuosina 1986–1991. Tutkimus kohdistui aluksi idiomeihin, myöhemmin se laajeni koskemaan myös sananlaskuja ja muita kiinteitä sanontoja. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat olleet fraseologian yksiköiden (fraseemien) rakenne, käyttö ja historiallinen kehitys sekä fraseemien kääntäminen saksasta suomeen ja päinvastoin ja fraseemien esittäminen sanakirjoissa. Lue lisää »

Pää kiinni, sanoi Medeia

Antiikin Kreikan draamoja on suomennettu aivan liian vähän. Klassikoista pitäisi myös olla saatavilla erilaisia käännöksiä. Luettavaksi tarkoitettu käännös ei välttämättä sovi teatterissa esitettäväksi ja päinvastoin. Lue lisää »

Raamattua ja rahanjakoa

Yksi mielenkiintoisimmista tehtävistäni yliopiston ulkopuolella on ollut osallistumiseni kreikan kielen asiantuntijana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen 1973 alullepanemaan raamatunkäännöstyöhön. Käännöstyön tuloksena vuonna 1992 otettiin käyttöön uusi käännös entisen vuonna 1935 hyväksytyn version tilalle. Lue lisää »

DiscoMT – ilman tanssimista

Viimeaikaisiin tutkimusintresseihini kuuluu diskurssiorientoitunut koneellinen kääntäminen. Tämänhetkisten automaattisten käännössysteemien suurimmat ongelmat ovat keskittyminen paikallisiin ilmiöihin ja lauseiden kääntäminen erillään. Lue lisää »

Luontaisesti kansainvälisissä tehtävissä

Kääntäminen on jo määritelmänsä perusteella tai luontaisesti kansainvälistä toimintaa, joten olen tästäkin syystä ollut tekemisissä hyvin monia kansallisuuksia ja kulttuureja edustavien ihmisten kanssa. Tämän lisäksi olen kuitenkin myös aktiivisesti hakeutunut kansainvälisiin yhteyksiin ja osallistunut paitsi julkaisujeni ja konferenssiesiintymisteni kautta kansainvälisillä areenoilla myös omasta aloitteestani toiminut opettajana ja tutkijana Suomen ulkopuolella. Lue lisää »

Kielen voima, valta ja vapaus

Pirjo Kukkonen on ensimmäinen ruotsin kielen kääntämisen professori niin Suomessa kuin maailmallakin. Kääntäminen on samalla niin pitsinnypläystä kuin laajojen asioiden hallintaa. Vasta kun kääntäjä tai käännöstutkija luupillaan alkaa tarkastella käännettävää tai tutkittavaa tekstiä, paljastuvat tekstin pienimmätkin piilossa olevat merkitykset. Kääntäminen on tiedon arkeologiaa, uteliaisuutta, salapoliisina olemista, etsimistä ja löytämistä. Lue lisää »

Professori Pirjo Kukkosesta muualla verkossa

Vuonna 2001 Pirjo Kukkonen valittiin Helsingin yliopiston Vuoden Esimieheksi . Pirjo Kukkonen esiteltiin Helsingin yliopiston humanistisen… Lue lisää »

Opetusta ruotsiksi ja suomeksi

Uransa alussa Johan Jakob Tikkanen antoi opetusta vain ruotsiksi, koska siitä oli niin koti- kuin koulutuskielenä muodostunut hänen varsinainen äidinkielensä, ja hän osasi sitä selvästi suomea paremmin. Vuoden 1894 alussa oli annettu asetus, jonka mukaan Helsingin yliopiston opettajien oli osoitettava kykynsä suullisesti ja kirjallisesti käyttää suomen kieltä, ja Tikkanen suoritti julkisen kielikokeen henkilökohtaiseen professuuriinsa liittyen vuonna 1896. Suomeksi luennoiminen tuotti kuitenkin vaikeuksia, ja koska kieliasetus ei varsinaisesti pakottanut opettamaan suomeksi, hän monien muiden ruotsinkielisten opettajien tavoin lykkäsi sen aloittamista ryhtyen siihen vasta vuonna 1907. Lukuvuodesta 1909–1910 lähtien hän opetti yhtä paljon molemmilla kotimaisilla kielillä. Lue lisää »

Suullinen ja kirjallinen kulttuuri

Cecilia af Forsellesin tutkimusintressit ja erikoisalueet ovat suullinen perinne ja kirjallinen kulttuuri, Kalevalan käännösten kulttuurihistoria, kirjallinen muisti ja ajatusten virtaukset, Euroopan aate-, tiede- ja oppihistoria sekä tiedonvälitys, tietoyhteiskunta ja kirjastot. Lue lisää »

Pitkä tie tutkintoon

WSOY:n käännetyn kaunokirjallisuuden kustannustoimittaja Alice Martinia kiehtovat kielen rakenteet ja historia – ovat kiehtoneet jo pitkään.… Lue lisää »

Koneellisia tulkkauksen apuvälineitä

Viime aikoina on ollut paljon puhetta koneellisesta kääntämisestä ja tulkkaamisesta. Erja Tenhonen-Lightfootin mukaan uusi teknologia voi sopia tiettyihin käyttöyhteyksiin. Lue lisää »