Takaisin

Liisa Tiittula

Liisa Maria Tiittula
28.10.1950, Tampere

Filosofian tohtori 1990 (kielitiede), Akademie der Wissenschaften, Berliini
Filosofian maisteri 1984, filosofian lisensiaatti 1985 (yleinen kielitiede), Helsingin yliopisto
Kauppatieteiden maisteri 1975, Helsingin kauppakorkeakoulu

Saksan kielen professori 2010‒, Helsingin yliopisto
Saksan kielen professori (opetusalana kääntämisen teoria ja käytäntö) 1995‒2010, Tampereen yliopisto
Työskennellyt saksan kielen assistenttina, lehtorina ja vt. apulaisprofessorina sekä soveltavan kielitieteen, erityisesti talouselämän viestinnän yliassistenttina 1975‒1995 Helsingin kauppakorkeakoulussa.
Tutkija 1990‒1991, varttunut tutkija 1998‒1999 ja 2005‒2006, Suomen Akatemia
Tutkija 2003‒2004, UTACAS-tutkijakollegium, Tampereen yliopisto
Vieraileva professori (käännöstiede) 2011‒2012 Karl-Franzens-Universität Graz
Soveltavan kielitieteen dosentti 1992–, Helsingin kauppakorkeakoulu
Saksan kielen ja kulttuurin dosentti (erityisalana kulttuurienvälinen viestintä) 1994–, Tampereen yliopisto

Tutkimusalueet:
kirjallisuuden kääntäminen, kirjoitustulkkaus, ohjelmatekstitys, institutionaalinen vuorovaikutus, multimodaalisuus, suomalais-saksalainen talousviestintä

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen 2009‒

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Liisa Tiittula (Suvi Uotinen, toim.)

Kääntäminen ja tulkkaus välittää ja ylittää rajoja

Vierailuluento Grazin yliopistossa 2013.

Toimin nykykielten laitoksen kääntämisen oppiaineiden ja käännöstieteen vastuuopettajana. Iloitsen siitä, että meillä on hyvä työyhteisö, jossa innostuneet ja asiantuntevat opettajat edustavat eri alueiden osaamista ja rakentavat yhdessä toimivan monipuolisen koulutus- ja tutkimusyhteisön. Opiskelijat ovat motivoituneita ja kiinnostuneita käännösalasta. Koulutuksen kehittämisessä keskeinen tavoite on ollut vastata työelämän muuttuviin haasteisiin. Tämän mukaisesti kääntämisen ja monikielisen viestinnän koulutusohjelman yksi painoala on käännösteknologia. Oikeustulkkausta koskeva direktiivi, joka velvoittaa EU:n jäsenmaita järjestämään oikeustulkkien koulutuksen ja huolehtimaan pätevien oikeustulkkien saatavuudesta, luo puolestaan suuntaa tulkkausopetuksen kehittämiselle.

Opetuksessa ja sen kehittämisessä yhteistyötä tehdään alan toimijoiden kanssa. Esimerkkinä tästä on käännösalan yritysten organisoima kurssi, joka käsitteli muun muassa globaaleja käännösmarkkinoita ja alan työmahdollisuuksia, käännösteknologian työkaluja ja projektinhallintaa. Toinen esimerkki on av-kääntämisen kurssi, jolla opiskelijat tekivät teatteriesityksiin kuulovammaistekstityksiä ja kuvailutulkkausta. Kurssi osoittaa, miten kääntämisen ja tulkkauksen alueet muuttuvat: kyse on viestinnän mahdollistamisesta erilaisten rajojen yli, ja keskeinen kysymys on viestinnän saavutettavuus.

Kirjallisuuden suomentaminen on niin ikään alue, jolla yhteistyö ammatissa toimivien kääntäjien kanssa on paitsi hedelmällistä myös välttämätöntä. Mestarisuomentajat ovat opettaneet käännöskursseilla ja tuoneet asiantuntemustaan luennoimalla työstään. Esimerkki tästä on luentosarja Kääntämisen ja kulttuurien maisemia syksyllä 2015.

Takaisin