Toimin nykykielten laitoksen kääntämisen oppiaineiden ja käännöstieteen vastuuopettajana. Iloitsen siitä, että meillä on hyvä työyhteisö, jossa innostuneet ja asiantuntevat opettajat edustavat eri alueiden osaamista ja rakentavat yhdessä toimivan monipuolisen koulutus- ja tutkimusyhteisön. Opiskelijat ovat motivoituneita ja kiinnostuneita käännösalasta. Koulutuksen kehittämisessä keskeinen tavoite on ollut vastata työelämän muuttuviin haasteisiin. Tämän mukaisesti kääntämisen ja monikielisen viestinnän koulutusohjelman yksi painoala on käännösteknologia. Oikeustulkkausta koskeva direktiivi, joka velvoittaa EU:n jäsenmaita järjestämään oikeustulkkien koulutuksen ja huolehtimaan pätevien oikeustulkkien saatavuudesta, luo puolestaan suuntaa tulkkausopetuksen kehittämiselle.

Opetuksessa ja sen kehittämisessä yhteistyötä tehdään alan toimijoiden kanssa. Esimerkkinä tästä on käännösalan yritysten organisoima kurssi, joka käsitteli muun muassa globaaleja käännösmarkkinoita ja alan työmahdollisuuksia, käännösteknologian työkaluja ja projektinhallintaa. Toinen esimerkki on av-kääntämisen kurssi, jolla opiskelijat tekivät teatteriesityksiin kuulovammaistekstityksiä ja kuvailutulkkausta. Kurssi osoittaa, miten kääntämisen ja tulkkauksen alueet muuttuvat: kyse on viestinnän mahdollistamisesta erilaisten rajojen yli, ja keskeinen kysymys on viestinnän saavutettavuus.

Kirjallisuuden suomentaminen on niin ikään alue, jolla yhteistyö ammatissa toimivien kääntäjien kanssa on paitsi hedelmällistä myös välttämätöntä. Mestarisuomentajat ovat opettaneet käännöskursseilla ja tuoneet asiantuntemustaan luennoimalla työstään. Esimerkki tästä on luentosarja Kääntämisen ja kulttuurien maisemia syksyllä 2015.