Liisa Tiittula
Päivän humanisti

Liisa Tiittula

Liisa Tiittula on saksan kielen professori, jonka vastuualueena on kääntäminen ja käännöstiede. Tutkimuksessa hänelle on tärkeätä tieteidenvälinen yhteistyö ja yhteiskunnasta kumpuavien kysymysten selvittäminen. Työelämäyhteistyö on tärkeää niin koulutuksessa kuin tutkimuksessa.

Liisa Tiittula

Liisa Maria Tiittula
28.10.1950, Tampere

Filosofian tohtori 1990 (kielitiede), Akademie der Wissenschaften, Berliini
Filosofian maisteri 1984, filosofian lisensiaatti 1985 (yleinen kielitiede), Helsingin yliopisto
Kauppatieteiden maisteri 1975, Helsingin kauppakorkeakoulu

Saksan kielen professori 2010‒, Helsingin yliopisto
Saksan kielen professori (opetusalana kääntämisen teoria ja käytäntö) 1995‒2010, Tampereen yliopisto
Työskennellyt saksan kielen assistenttina, lehtorina ja vt. apulaisprofessorina sekä soveltavan kielitieteen, erityisesti talouselämän viestinnän yliassistenttina 1975‒1995 Helsingin kauppakorkeakoulussa.
Tutkija 1990‒1991, varttunut tutkija 1998‒1999 ja 2005‒2006, Suomen Akatemia
Tutkija 2003‒2004, UTACAS-tutkijakollegium, Tampereen yliopisto
Vieraileva professori (käännöstiede) 2011‒2012 Karl-Franzens-Universität Graz
Soveltavan kielitieteen dosentti 1992–, Helsingin kauppakorkeakoulu
Saksan kielen ja kulttuurin dosentti (erityisalana kulttuurienvälinen viestintä) 1994–, Tampereen yliopisto

Tutkimusalueet:
kirjallisuuden kääntäminen, kirjoitustulkkaus, ohjelmatekstitys, institutionaalinen vuorovaikutus, multimodaalisuus, suomalais-saksalainen talousviestintä

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen 2009‒

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Liisa Tiittula (Suvi Uotinen, toim.)

Saksan kielen professori Liisa Tiittulan koordinoima tutkimushanke Uudelleenpuhuminen – tulkkaus tekstitystä varten oli yksi niistä hankkeista, jotka saivat humanistisessa tiedekunnassa hankerahoitusta yliopiston Tulevaisuusrahastolta tutkijoiden välistä, laitosrajat ylittävää yhteistyötä varten vuonna 2013.

Videolla Tiittula kertoo lisää tutkimushankkeestaan ja pohtii humanistisen tutkimuksen tärkeyttä.