Ensimmäinen opiskelupaikkani ja sen jälkeen pitkäaikainen työpaikkani oli Helsingin kauppakorkeakoulu. Aika opetti tieteidenvälisyyteen, ja kielellistä toimintaa oli tarkasteltava yhteiskunnallisessa kontekstissa. Ensimmäisessä tutkimusprojektissani, jota rahoitti mm. Suomen Akatemia, tutkimme suomalais-saksalaisia kulttuurieroja talousviestinnässä (1988–1991). Varsinaisia eroja kiinnostavammaksi kysymykseksi osoittautui se, miten haastatteluissa käsiteltiin kulttuurisia stereotypioita. Toisessa Akatemiahankkeessa kohteena oli vuorovaikutus suomalaisissa ja saksalaisissa yhteiskunnallis-poliittisissa televisiokeskusteluissa (1996–1999). Kauppakorkeakoulutaustalta syntyi Outi Steuerin kanssa laatimani laaja, tekstikorpuksiin pohjautuva elektroninen saksa–suomi–saksa-taloussanakirja.

Kulttuurienvälisyys ja kulttuurien kohtaaminen säilyivät kiinnostuksen kohteena, kun siirryin Tampereen yliopistoon saksan kääntämisen professoriksi. Projektissa Sosiaaliset tyylit ja institutionaalinen vuorovaikutus kulttuurienvälisissä kontaktitilanteissa (Suomen Akatemia 2003–2006) keräsimme kansainvälisiltä messuilta videoaineistoa, jonka pohjalta tutkimme suomalais-saksalaisia keskusteluja. Myös Tampereella tieteenalarajat ylittävä yhteistyö erityisesti yhteiskuntatieteilijöiden kanssa oli monella tavalla antoisaa ja tutkimusta rikastavaa. Tieteidenväliselle yhteistyölle rakentui niin ikään Suomen Akatemian (2009–2012) rahoittama SpeechText-projekti, jossa tutkimme kirjoitustulkkausta käännöstieteen, kielitieteen ja tietojenkäsittelytieteiden menetelmin. Projektin lähtökohtana oli Kuuloliitosta tullut pyyntö selvittää kirjoitustulkkauksen ymmärrettävyyttä. Kirjoitustulkkaus on kuuroutuneille ja huonokuuloisille suunnattu palvelu, jossa puhe ja muu olennainen kuultavissa oleva informaatio siirretään reaaliaikaisesti nähtäväksi tekstiksi.

Helsingin yliopistossa tutkimuksen piiriin tuli ohjelmatekstitys, jolla tarkoitetaan kotimaisten televisio-ohjelmien kielensisäistä tekstitystä. Uudenlaiset tutkimuskysymykset ovat johtaneet yhteistyöhön Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa puheen ja kuvan tunnistuksen alueella ja haastavat jatkuvasti myös oman tiedon ja ymmärryksen rajoja. Jos haluaa vastata yhteiskunnasta nouseviin tutkimuskysymyksiin, tieteidenvälinen yhteistyö on välttämätöntä samoin kuin yhteistyö eri alojen käytännön toimijoiden kanssa. Omalla alallani näitä ovat kääntäjät, tulkit ja alalla toimivat organisaatiot.

Tutkimusprojekteissa olen tarkastellut viestintää multimodaalisena kokonaisuutena, jossa kieli toimii yhdessä muiden viestinnän keinojen kanssa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kiinnostavaa on myös se, miten yhden viestintäkanavan ollessa suljettuna sama asia voidaan ilmaista toisia ilmaisukeinoja käyttäen, esimerkiksi kielellistää visuaalinen informaatio, niin kuin kuvailutulkkauksessa tehdään.