Takaisin

Liisa Tiittula

Liisa Maria Tiittula
28.10.1950, Tampere

Filosofian tohtori 1990 (kielitiede), Akademie der Wissenschaften, Berliini
Filosofian maisteri 1984, filosofian lisensiaatti 1985 (yleinen kielitiede), Helsingin yliopisto
Kauppatieteiden maisteri 1975, Helsingin kauppakorkeakoulu

Saksan kielen professori 2010‒, Helsingin yliopisto
Saksan kielen professori (opetusalana kääntämisen teoria ja käytäntö) 1995‒2010, Tampereen yliopisto
Työskennellyt saksan kielen assistenttina, lehtorina ja vt. apulaisprofessorina sekä soveltavan kielitieteen, erityisesti talouselämän viestinnän yliassistenttina 1975‒1995 Helsingin kauppakorkeakoulussa.
Tutkija 1990‒1991, varttunut tutkija 1998‒1999 ja 2005‒2006, Suomen Akatemia
Tutkija 2003‒2004, UTACAS-tutkijakollegium, Tampereen yliopisto
Vieraileva professori (käännöstiede) 2011‒2012 Karl-Franzens-Universität Graz
Soveltavan kielitieteen dosentti 1992–, Helsingin kauppakorkeakoulu
Saksan kielen ja kulttuurin dosentti (erityisalana kulttuurienvälinen viestintä) 1994–, Tampereen yliopisto

Tutkimusalueet:
kirjallisuuden kääntäminen, kirjoitustulkkaus, ohjelmatekstitys, institutionaalinen vuorovaikutus, multimodaalisuus, suomalais-saksalainen talousviestintä

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen 2009‒

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Liisa Tiittula (Suvi Uotinen, toim.)

Suomennokset rikastamassa suomalaista kulttuuria ja suomen kieltä

"Miksi pitää suomentaa?" -paneelikeskusteluun osallistuivat Liisa Tiittula, Jukka-Pekka Pajunen, Ville Keynäs, Kersti Juva, Tarja Härkönen ja Sampsa Peltonen 15.5.2014. Kuva: Maija Hirvonen

Maailmankirjallisuutta ei olisi ilman kääntäjiä, eivätkä suomenkielinen kirjallisuus ja suomen kieli olisi sitä, mitä ne nyt ovat, ilman suomentajia. Suomentaminen on erityistä luovuutta vaativaa toimintaa. Näillä 375 humanistia -verkkosivuilla esiintyy monia mestarisuomentajia, humanistivaikuttajia, joiden näkymisen toivon innostavan lukemaan käännöskirjallisuutta. Kun kirjallisuutta voi lukea äidinkielellä, lukukokemus on paljon syvempi kuin jos luemme vieraalla kielellä, vaikka osaisimmekin sitä hyvin.

Tänä vuonna jaettiin ensimmäisen kerran Kustannusosakeyhtiö Tammen Jarl Hellemann -palkinto, joka perustettiin ansiokkaan Keltaisen kirjaston täyttäessä 60 vuotta. Oli hienoa saada olla mukana palkintoraadissa, sillä ehdokkaina oli useita erinomaisia suomennoksia eri kielistä ja kulttuureista. Palkinto tekee tunnetuksi suomentajien tärkeätä työtä. Toivoisin, että työn merkitys näkyisi myös käännöspalkkioissa.

Takaisin