Maarian kirkkoherran poika Oiva Johannes Tallgren, joka sittemmin suomalaisti sukunimensä Tuulioksi, kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon opiskelemaan klassillisia ja moderneja kieliä vuonna 1896. Tuulio kiinnostui erityisesti eteläromaanisista kielistä, joiden saralla hänestä sittemmin tuli aikansa johtava suomalainen auktoriteetti. Lue lisää »
Otin ehkä pienen varaslähdön yliopisto-opintoihin, kun hyödynsin jokaisena lukiokesänä kesäyliopiston laajaa ja inspiroivaa tarjontaa. Olin siis valinnan hetkellä jo ehtinyt tutustumaan moniin oppiaineisiin, mutta se ei tehnyt valinnasta yksiselitteisempää. Niinpä ajauduin kokeilemaan, kuinka montaa eri vaihtoehtoani saattaisin yhtä aikaa pitää hengissä. Lue lisää »
Toivon ehtiväni tehdä vielä paljon hyödyllistä, oppia uutta ja käyttää hankkimiani tietoja ja taitoja myös muiden avuksi. Tällä hetkellä lähinnä sydäntäni on taiteen ja kulttuurin tukeminen, mutta tiedän että jossain vaiheessa alan kaivata opettamisen ja tutkimuksen pariin. Haluaisin myös oppia kunnolla Espanjan kielen ja täydentää muuta kielitaitoani. Lue lisää »
Suhteeni Suomen instituutteihin lähti liikkeelle 1980-luvulla Roomasta. Osallistuin vuonna 1984 Villa Lantessa Jyväskylän yliopiston taidehistorian kurssiin, jonka aiheena olivat varhaiskristillinen ja keskiaikainen arkkitehtuuri ja kuvataide. Omana kohteenani olivat tuolloin varhaiskristilliset katetut hautausmaat kuten esimerkiksi vanha Pietarinkirkko. Myöhemmin työskentelin Suomen Rooman-instituutissa useaan otteeseen stipendiaattina ja taidehistorian kurssien opettajana. Lue lisää »
Tähän artikkeliin olemme koonneet verkosta löytyviä linkkejä Leevi Haapalasta. Lue lisää »
Parhaiten muistan yliopistosta Latinalaisen Amerikan tutkimuksen seminaarit ja illanvietot. Opiskelijat olivat eri oppiaineista mutta yhteinen kiinnostus Latinalaiseen Amerikkaan teki opinnoista oikeasti merkityksellisiä. Tuohon aikaan opettaja- ja opiskelijajoukko oli verrattain pieni, ja ystävystyin monien opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Monet silloin syntyneet ystävyys- ja tuttavuussuhteet ovat kestäneet tähän päivään saakka. Lue lisää »
Kun kirjoitin ylioppilaaksi pienen maalaispaikkakunnan lukiosta, kokemusten nälkä oli niin kova ja moottoritie niin kuuma, etten edes harkinnut opiskelua. Matkustelemaan piti päästä ja nopeasti. Matkustamista ympäri maailman helpotti se, että kansainvälinen punkverkosto piti huolta omistaan. Kaikkialta löytyi yösija, ystäviä ja apua. Lue lisää »
Tutkimusta ja opetusta yhdistää ongelmanratkaisu. Yliopistossa opettajalla on etuoikeus työskennellä lahjakkaiden nuorten kanssa. Helsingin lisäksi olen antanut opetusta mm. Espanjassa ja Britanniassa ja opettanut myös maineikkaan Cambridgen yliopiston englannin opiskelijoita. Sielläkin opiskelijat täyttävät ensin salin peräpenkit! Lue lisää »
Karvian kirkkoherra Jaakko Haapasen tytär Tyyni Tuulio (Haapanen 1892–1917, Tallgren 1917–1933) sai sisarustensa tavoin kotikasvatuksessa kipinän musiikki- ja lukuharrastuksiin. Tyyni soitti pianoa, mutta ammatillisesti hän suuntautui kirjallisuuden pariin. Tyynin veljestä Toivo Haapasesta tuli merkittävä kapellimestari ja musiikintutkija. Isän kuoleman jälkeen perhe muutti Helsinkiin vuonna 1905, jolloin lahjakkaat lapset pääsivät tarttumaan tiukemmin opintomahdollisuuksiin. Lue lisää »
Vieläkö maailmasta löytyy kulttuuriaarteita? Ylen aamu-tv 6.5.2015 Kadonneen sivilisaation löytäjä. Humanistilehti 9.3.2015 Lue lisää »
Martti Pärssinen on Bolivian historia-akatemian kunniajäsen (académico honorario). Hän on toiminut asiantuntijana mm. Euroopan tiedeneuvostolle (ERC), Ranskan ja Chilen tiedeakatemiolle (CNRS, CONISYT) sekä Bonnin ja Sorbonnen (Paris III) yliopistoille. Hän on kysytty referee-arvioija alansa tiedejulkaisuissa. Lisäksi Pärssinen on toiminut useissa kansainvälisten Latinalaisen Amerikan tutkijoiden konferenssien tiedeneuvostoissa ja symposiumien koordinaattorina. Lue lisää »
Tulin Helsingin yliopistoon Southamptonin yliopistosta, jossa tein kandidaatin tutkinnon. En tiennyt miten Helsingin yliopisto toimii enkä millaista suomalainen yliopisto-opiskelu on. "Vauhdikas opiskelijaelämä" meni oikeastaan ohi, sillä Helsinkiin tullessa olin jo äiti. Esikoinen syntyi toisen opiskeluvuoden jälkeen Englannissa ja kuopus kun päättelin opintojani Helsingissä. Lue lisää »
Haaveeni on opiskella kokiksi ja juoksuvalmentajaksi, muuttaa Espanjaan ja perustaa siellä ravintola, joka tarjoaa blinejä ja polkujuoksuretk… Lue lisää »
Opiskelin työelämän ohessa Käpylän iltaoppikoulussa, myöhemmin Eiran aikuislukiossa, ensin ranskaa mutta lopulta neljää kieltä: saksaa, ranskaa, italiaa ja espanjaa. Vuoden 2002 keväällä mietin, miten näiden orastavien kielitaitojen käy Suomessa, kun en pääse käyttämään niitä. Silloin sain oudon ahaa-elämyksen: mutta Helsingissähän on myös yliopisto! Lue lisää »
– Kirjallisuustiede on hyvä harrastus, ammatin perustana se on epävarma tukijalka, toteaa Antti Majander. Lue lisää »
Tällä hetkellä Taru Salminen opiskelee Turun avoimessa yliopistossa kasvatustiedettä. Tavoitteena hänellä on valmistua korean kielen opettajaksi ja päästä opettamaan sitä. Lue lisää »
Aloitin opiskeluni 1990-luvulla. Aika oli kaksijakoista. Toisaalta meitä painoi laman varjo ja epävarmuus töistä; kukaan ei enää pitänyt eläkevirkaa selvänä asiana. Silti se oli toiveikasta aikaa. Lue lisää »
Tällä luennolla Espanjan Tarragonan Rovira i Virgilin yliopistossa 17.5.2004 Andrew Chesterman puhuu käännösten laadusta . Mitkä tekijät… Lue lisää »
Minut nimitettiin vuonna 1999 belgialaisen Leuvenin katolisen yliopiston CETRA-professoriksi. CETRA on yliopiston käännöstieteen keskus (Centre for Translation Studies). Nimitys toimii samalla luennointikutsuna CETRA:n tohtoriohjelman kesäseminaariin. Lue lisää »
Olen saanut paljon vaikutteita tieteenfilosofiasta, erityisesti Karl Popperin teoksista. Olisinpa tuntenut tämän filosofian suuntauksen paremmin jo omien opintojeni alkuvaiheessa! Lue lisää »
