”Katsomme osan Agricolan tekemistä kielivirheistä olevan sitä laatua, että on mahdotonta pitää suomea hänen äidinkielenään”, kirjoitti Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston suomen kielen vt. professori Heikki Ojansuu vuonna 1909 laajassa tutkimuksessaan Mikael Agricolan kielestä. Kysymys Mikael Agricolan äidinkielestä johti pitkään tieteelliseen debattiin. Lue lisää »
Isäni oli pappi, sananjulistaja. Pienenä poikana imin itseeni samanlaisen tarpeen esiintyä. Kun en osannut laulaa, piti ruveta puhumaan. Esiinnyn edelleen mielelläni minkä tahansa yleisön edessä, oli sitten teemana venäjän kieli, väärinymmärrykset kommunikaatiossa tai suomalainen tiedepolitiikka. Lempiaihe on ”Voiko venäläisiä ymmärtää”. Tiedonjakamisen tarve näkyi aikaisemmin myös innokkuudessa tehdä sana- ja oppikirjoja, kieliohjelmia televisioon, opetusohjelmia tietokoneille, cd-romppuja ja kaikkea mahdollista venäjän opintoja edistävää. Kun kirjoittaa suurelle yleisölle, pääsee irti tieteellisen kirjoittamisen millimetrin tarkoista pelisäännöistä. Voi irrotella ja keventää. Lue lisää »
Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1995, suomen kieli sai historiansa laajimman virallisen kielen aseman. Unionin hallintoon tarvittiin sekä kielen kääntäjiä että tulkkeja. Näiden kouluttamiseksi ryhdyttiin Euroopan komission ja opetusministeriön tuella. Lue lisää »
Konferenssitulkkaus on monesti eniten esillä oleva tulkkauksen muoto. Se liittyy usein suurten kansainvälisten organisaatioiden, kuten EU:n tai YK:n, toimintaan. Erja Tenhonen-Lightfootin mukaan konferenssitulkin tärkeimpiin taitoihin kuuluu osata ennakoida tilanteen mukaan, millaisista asioista tullaan puhumaan. Lue lisää »
Kielen elinvoiman edellytys on monimuotoisuus ja eri tahoilta saatavat vaikutteet. Uusien sanojen ja muiden kielellisten muutosten keskellä yhteisö testaa kieltään ja kulttuuriaan koko ajan. Lue lisää »
Kun suomalainen kuulee sanan kielipolitiikka, hän ajattelee kenties ensimmäisenä maan kaksikielisyyttä ja ruotsin kielen aseman järjestämistä. Onhan kielipolitiikka sitäkin, mutta kielipoliittinen toiminta on kuitenkin myös paljon muuta, monenlaista pyrkimystä tehdä kieliympäristöä tasavertaisemmaksi ja toimivammaksi. Kieliä tutkivat ja kielten asiantuntijat eivät ole juristeja emmekä sellaisina halua esiintyä, mutta kielipoliittinen toiminta vaatii myös tietoa kielten ja kieliyhteisöjen elämästä, ja sitä tietoa kielentutkija voi työllään lisätä. Lue lisää »
Lukiossa Kallion yhteiskoulussa minua opetti legendaarinen Viljo ”Ville” Tervonen, joka herätti intohimon suomen kieleen. Luonnollinen seuraus oli pyrkiä kotikaupunkini yliopistoon Helsinkiin opiskelemaan suomea Lue lisää »
Erik Tawaststjerna tunnetaan erityisesti Jean Sibeliuksen elämäkerran kirjoittajana, mutta 1930-luvulla hänestä oli tulossa lupaava nuori tieteilijä, tosin matematiikan saralla. Matematiikan opinnot kuitenkin katkesivat aivan loppumetreillä ja konserttipianistin ura vei nuoren opiskelijan mennessään. Vasta reilut kymmenen vuotta myöhemmin yliopisto nousi ajankohtaiseksi. Tällä kertaa tosin humanistisella puolella. Lue lisää »
Mitä jää jäljelle, kun kieliyhteisö on täysin sammunut, eikä kukaan enää puhu kieltä äidinkielenään? Tätä professori Riho Grünthal kysyi ryhtyessään tarkastelemaan Kuurinmaalla Luoteis-Latviassa puhutun liivin kielen perintöä jälkeen jääneelle maailmalle. Vastaukseksi hän sai uusia kysymyksiä, kuten tutkimuksessa usein käy. Lue lisää »
Professori Jouko Lindstedt käyttää esperantoa päivittäin omassa perheessään. Hän katsoo sen olevan suomen jälkeen sujuvin kielensä, vaikka h… Lue lisää »
Ilmari Krohnin ajautuminen akateemisen maailman pyörteisiin ei ollut sattumaa. Hänen isänsä, Julius Krohn oli aikansa merkittävimpiä kansanrunouden tutkijoita ja kulttuurinharrastajia. Krohnin suku oli lähtöisin Saksasta, mutta Julius oli innostunut J.V. Snellmanin työstä ja pyrki tekemään perheestään suomenkielisen. Tästä syystä hänen lapsensa, myös Ilmari, kävivät koko koulunsa suomeksi. Ilmari opetteli suomen lisäksi kuitenkin myös saksaa, ranskaa ja ruotsia, joka oli hänen äitinsä äidinkieli. Kielitaituruudesta olikin hyötyä Krohnin myöhemmissä opinnoissa ja työuralla. Lue lisää »
