Takaisin

Marjut Vehkanen

Marjut Helena Vehkanen
2.2.1947 Kuopio

Filosofian tohtori 2015 (väitöskirja tarkastetaan 24.10.2015), Helsingin yliopisto (suomen kieli)
Väitöskirja ”Kieliopista kommunikaatioon. Suomi toisena ja vieraana kielenä -oppikirjat vuosina 1866–1953”
Filosofian kandidaatti 1973, Tampereen yliopisto (Suomen historia, suomen kieli)
Opintoja Saksassa ja Unkarissa:
Johann Wolfgang Goethe yliopisto, Frankfurt am Main 1971–1973
Eötvös Loránd Tudomany yliopisto, Budapest 1975–1977

Pääsihteeri 2007–2015, CIMO, Suomen kielen ja kulttuurin yksikkö
Aikuisten yliopisto -lehden päätoimittaja 2000–2007
Suunnittelija, projektipäällikkö, koulutuspäällikkö, varajohtaja 1994–2007, Helsingin yliopisto, Vantaan täydennyskoulutuslaitos (Luxembourg, Euroopan parlamentti 1995, kääntäjien kielikoulutus; E­U­- komission tulkkikoulutukset 1997–1998, 2004–2005; S2-täydennyskoulutukset (20 ov) 1994–2002)
Suomi toisena kielenä, päätoiminen tuntiopettaja 1991–1994, Helsingin yliopiston kielikeskus
Suomen kielen ja kulttuurin Helsingin kesäkurssin johtaja ja opettaja sekä pohjoismaisten opettajien ja virkamiesten kesäkurssin suomi toisena kielenä -opettaja 1990–1996, opetusministeriö
Suomen kielen ja kulttuurin lehtori 1983–1987, Moskovan yliopisto
Opettajana peruskoulussa ja lukiossa Suomessa, 1979–1983
Kansainvälisten asioiden järjestösihteeri 1973–1974, OAJ

Palkinnot ja erityismaininnat:
OAJ:n pronssinen ansiomerkki hopeisin lehvin, 1996
OAJ:n pronssinen ansiomerkki, 1995
Suomi toisena kielenä -opettajat ry., kunniajäsen 2015

Luottamustehtävät:
Ulkomaanlehtoriyhdistys r.y., hallituksen jäsen 1992–1993, puheenjohtaja 1993–1996
Yliopistolehtoriliitto r.y., hallituksen varajäsen 1993–1996
Opettajien Ammattijärjestö OAJ, korkea-asteen neuvoston varajäsen 1993–1996
Suomalais-venäläisen koulun vanhempainneuvoston hallituksen jäsen 1998–2004
Suomalais-venäläisen koulun johtokunnan jäsen 1999–2004
Suomen Lähi-idän instituutin hallituksen varajäsen 2004–2015
IW -naisten hyväntekeväisyysjärjestön presidentti 2013–2015, past president 2015–2016

Kuva: Sasa Tkalcan
Teksti : Marjut Vehkanen (Kaija Hartikainen, toim.)

Tulkkien erikoistumiskoulutukset

Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1995, suomen kieli sai historiansa laajimman virallisen kielen aseman. Unionin hallintoon tarvittiin sekä kielen kääntäjiä että tulkkeja. Näiden kouluttamiseksi ryhdyttiin Euroopan komission ja opetusministeriön tuella.

Ennen Suomen puheenjohtajakausia järjestettiin kaksi konferenssitulkkien erikoistumiskoulutusta. Koulutukset kestivät runsaat kaksi vuotta. Se oli meidän järjestäjien eli täydennyskoulutuslaitoksen mielestä unelmakoulutusta: budjetti oli riittävä, talkoisiin saatiin yliopiston parhaat voimat ja opiskelijat olivat EU:n tähtitulkkeja, jotka ottivat Suomen kielen ja kulttuurin opinnot viidenneksi tai kuudenneksi vieraaksi kielekseen ja muuttivat Suomeen opiskelemaan kieltämme nollatasolta. Opiskelijat olivat 4 viikkoa Suomessa ja 2 viikkoa tulkkaamassa Euroopan komissiossa. Tämä vuorottelu jatkui koko koulutuksen ajan.

Ensimmäisessä tulkkikoulutuksessa vuosina 1997–1998 oli reilut 20 erikielistä ammattilaista tulkkaamassa suomen kielestä äidinkieliinsä. Toisessa konferenssitulkkien erikoistumiskoulutuksessa keskityttiin uusien EU-kielien (esim. unkari, tšekki, puola, viro) ammattilaisten kouluttamiseen.

Helsingin yliopisto edisti näillä koulutuksilla merkittävästi suomen kielen asemaa EU:ssa. Konkreettisena muistona näistä koulutuksista on Metsätalon luentosali 1:n tyylikkäät ja tulkkikoulutuksessa tänäkin päivänä hyötykäytössä olevat seitsemän tulkkikoppia, jotka on luonnollisesti nimetty Aleksis Kiven seitsemän veljeksen nimien mukaan.

Olin ennen konferenssitulkkikoulutuksien alkamista ollut mm. suomi toisena ja vieraana kielenä opettajana Suomessa ja ulkomailla ja johtanut äidinkielen opettajien S2-täydennyskoulutusohjelmaa. Nämä työkokemukset antoivat minulle varmuuden ja uskalluksen ryhtyä toteuttamaan pitkiä ja isobudjettisia tulkkikoulutuksia.

Takaisin