Isäni oli pappi ja suosittu sananjulistaja. Pienenä poikana imin itseeni samanlaisen tarpeen esiintyä. Kun en osannut laulaa, piti ruveta puhumaan. Esiinnyn edelleen mielelläni minkä tahansa yleisön edessä, oli sitten teemana venäjän kieli, värinymmärrykset kommunikaatiossa tai suomalainen tiedepolitiikka. Lempiaihe on ”Voiko venäläisiä ymmärtää”.

Helsingin Kirjamessuilla 2015 pidin esityksen Venäjän kieli puolessa tunnissa. Mahdoton tehtävä muuttuu mahdolliseksi, kun saa itse määritellä, mitä olennaisia asioita ainakin pitäisi tietää. Kerran olen tiivistänyt saman teeman PechaKucha -formaattiin, eli 20 kuvaan, jotka ovat näkyvillä 20 sekuntia kukin. Uniikki kokemus oli yliopiston 375-juhlavuoden tiedevartti Kampin kauppakeskuksessa aiheesta Venäläinen vodka. Se ei merkitse vain maljapuheita ja hyvää seuraa, vaan myös nokkelaa kansainvälistä mainostamista, kuten kirjoitin blogissani Falunista jäi mieleen venäläinen vodka.

VOX Helsinki -formaatti on sekin omaperäinen konsepti, jossa puhujalle annetaan 15 minuuttia aikaa puhua suurelle yleisölle päivän teemasta. Ohjelmasarjaa toteutetaan Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien yhteistyönä. Esiintyjinä on sekä tutkijoita että toimittajia. Itse esiinnyin teemasta Kieli ja konfliktit. Aiheeseen liittyvä blogitekstini ”Vox: rauhasta ja konflikteista moniäänisesti”.

Tiedonjakamisen tarve näkyi aikaisemmin myös innokkuudessa tehdä kaikenlaista materiaalia venäjän opetukseen: oppikirjasarjoja, sanakirjoja, kieliohjelmia televisioon, kielioppeja, opetusohjelmia tietokoneille, cd-romppuja. Raz dva tri -televisiokurssi kuvastaa monella tavalla aikansa henkeä. Silloin 1970-luvulla kielten opetusohjelmat lähetettiin parhaaseen katseluaikaan. Sarja olikin erittäin suosittu, ensimmäisen osan oppikirjaa myytiin 50 000 kpl. Itselleni, nuorelle assistentille, oppimateriaalin valmistaminen oli varsinainen kielten opiskelun metodiikan koulu. Kanssatekijänä oli moskovalainen Olga Mitrofanova, joka oli tuolloin johtava venäjän kielen opetuksen asiantuntija, siis todellinen kisälli–oppipoika-asetelma.

Zakuska-kurssissa Heikki Kinnunen opetti venäjän kielen aakkoset, meille tuttujen sanojen avulla. Vastaava idea pelin muodossa toteutettiin Kapusta-kurssin aakkospeleissä, joihin osallistui muun muassa Matti Pellonpää. Kirjoitin käsikirjoituksen myös varsinaisiin Kapusta-ohjelmiin, joissa pääroolissa oli Mato Valtonen. Televisio-ohjelmien tekeminen oli jännittävä kurkkaus aivan uuteen maailmaan. Kuvakulmat ovat yhtä tärkeitä kuin sananvalinnat. Onneksi tutustumisen uuteen mediaan teki helpoksi erinomainen opetusohjelmien ohjaaja Markku Värtö. Kaikissa ohjelmissa oli tavoitteena opettajan roolin välttäminen kokonaan tai ainakin sen minimointi. Ilmeiesti tämä miellytti myös kriitikoita, kun Kapusta-ohjelma sai parhaan eurooppalaisen opetusohjelmapalkinnon.

Kun on kuvattavan kielen kannalta vajaataitoinen, oppimateriaalin laatiminen on aina myös oppimisprosessi. Siksi olen aina tarvinnut joko kanssatekijänä tai tarkistajana luotettavia äidinkielisiä kollegoita. Toisaalta ehkä juuri se, että kielen oppimisen vaikeudet ja niksit ovat itsellä vielä tuoreessa muistissa, auttaa kuvaamaan kieltä siten, että ei sorru liiallisiin hienouksiin eikä monimutkaisiin selityksiin. Tällä asenteella olen tehnyt lukuisia sanakirjoja, oppikirjasarjoja, harjoituskirjoja ja kielioppeja. Hauskin kokemus oli laatia opiskelijoiden kanssa Russkaja ruletka-kirjanen, jossa on venäläisiä vitsejä varustettuna suomennoksilla.

Viimeisin yritys tavoittaa suuri yleisö oli iso Kevyt kosketus venäjän kieleen -kirjan kirjoittaminen. On vaikeaa kirjoittaa monimutkaisista asioista yksinkertaisesti. Toisaalta se on vapauttava ja rentouttava kokemus, kun pääsee irti tieteellisen kirjoittamisen millimetrin tarkoista pelisäännöistä. Jos sitten huomaa, että kirjan teksti on kolahtanut johonkuhun, nautinto moninkertaistuu.

”Zakuska – venäjän kielen alkupalat Heikki Kinnusen opettamana”, Ylen Elävä arkisto (useita otteita ohjelmasarjasta)

”Matti Pellonpää venäjän kielitestissä”, Ylen Elävä arkisto

“Mato ja Natasha”, Ylen Elävä arkisto

Tutustu myös

• Arto Mustajoki yhdessä matemaatikko ja tieteenhistorian tutkija Osmo Pekosen kanssa toimittaja Roman Schatzin Maamme-kirja-ohjelmassa aiheena Millainen rooli tieteellä on ollut Suomen kansakunnan rakennustyössä. ”Suomalainen tiede”, Yle Radio 1 Roman Schatzin Maamme-kirja 1.7.2013
• ”Interest in the Russian language will gather popularity in Finland”, Helsinki Times 20.6.2013
• Arto Mustajoki vieraili Aristoteleen kantapää -ohjelmassa kertomassa, kuinka monta suhuäännettä venäjän kielessä on. ”Russian, Russian, Russian!”, Yle Radio 1 Aristoteleen kantapää 29.8.2012
• Suomen tietokirjailijat ry:n esittely Arto Mustajoesta
• Arto Mustajoen blogiteksti ”Miksi Suomen PISA-tulokset heikkenevät?”

Kevyt kosketus venäjän kieleen -teoksen arvioita:

• Café pour les idiots, Marissa Mehr
• Kirjakaapin avain, 25.4.2013
• Outojen kirjainten ihmeitä, Turun Sanomat 22.11.2012
• Kirjaimellista 28.4.2013
• Venäjän kielen kiemuroita loivasti, bliqblaqbloq 16.12.2012
• Arto Mustajoki: Kevyt kosketus Venäjän kieleen, Leevilevitoi 4.7.2013
• Niet ponimai?, Etelä-Saimaa 17.11.2012