Ydinvoima on ollut minulle tärkeä tutkimuskohde monestakin syystä. Ensinnäkin, se on kokonaan poliittinen ja ainoa ihmisen tuottama energiamuoto. Toiseksi siihen sisältyvät tieteen, teknologian, sodan, rauhan, edistyksen ja tuhon elementit. Lue lisää »
Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi sukunsa perintökartanossa Askaisten Louhisaaressa vuonna 1867. Vaikka hänen isänsä Carl Robert Mannerheim oli siirtynyt teollisuuden saralle ja kohti porvarillisempaa elämäntyyliä, tuntui sotilasura luonnolliselta valinnalta aatelistaustaiselle Mannerheimille. Lue lisää »
Sanna Kaisa Spoof on toiminut tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) pääsihteerinä vuodesta 2010. Tutkimuseettinen neuvottelukunta perustettiin valtioneuvoston asetuksella vuonna 1991 eli sen asema valtakunnanhallinnon muuttuvassa maailmassa on suhteellisen vakaa. TENKin päätehtävä on käsitellä tieteellisessä tutkimuksessa esiintyviä eettisiä kysymyksiä, mikä käytännössä näkyy pyrkimyksenä edistää hyvää tieteellistä käytäntöä; toisin sanoen ennaltaehkäistä ja torjua tutkimusvilppiä eri muodoissaan. Lue lisää »
Kun Sami Karhu valittiin Pellervo-Seuran toimitusjohtajaksi vuonna 2012, hän tunsi työpaikan jo läpikotaisin lähes 20 vuoden ajalta ja usean työtehtävän kautta. Matka Pellervo-Seuran kanssa alkoi vuonna 1995 tutkimusprojektin myötä. Lue lisää »
Yrjö Kaukiaisen kiinnostuksen kohteena on ollut suomalaisen merenkulun historia osana globaalia taloutta. Kaukiaisen mukaan hänen tärkeimpiä töitään ovat uusimmat englanninkieliset artikkelinsa, jotka käsittelevät maailman merikuljetusten, rahtimarkkinoiden ja kuljetuskustannusten kehitystä 1800-luvun jälkipuolelta nykypäiviin. Lue lisää »
Ensimmäinen opiskelupaikkani ja sen jälkeen pitkäaikainen työpaikkani oli Helsingin kauppakorkeakoulu. Aika opetti tieteidenvälisyyteen, ja kielellistä toimintaa oli tarkasteltava yhteiskunnallisessa kontekstissa. Lue lisää »
Monet vieraiden kielten tutkijat ovat uransa alkuvaiheessa tarttuneet asioihin, jotka ovat olleet heille itselleen vaikeita. Suosituin teema venäjän kielen osalta on ollut verbiaspektit, joita pidetään ”mahdottomana” oppia kunnolla. Tarkastelin väitöskirjassani vähintään yhtä haastavaa ilmiötä, venäjän substantiivien liikkuvaa painoa. Lue lisää »
Hallinnolliset tehtäväni ovat vieneet minut vuosien mittaan tutkimushallinnon piiriin, ja olen toiminut mm. yliopiston tieteellisessä neuvostossa, infrastruktuuritoimikunnassa, kirjastotoimikunnassa ja humanistisen tiedekunnan tutkimustoimikunnassa. Erityisen innostavaksi olen kokenut osallistumisen sellaisten valtakunnallisten yhteistyömuotojen käynnistykseen kuin Langnet-tutkijakoulu ja Suomen englannin tutkimuksen yhdistys, FINSSE. Viimeisimpiin haasteisiin kuuluu julkaisufoorumihanke, jonka kielitieteen paneelin puheenjohtajana toimin. Lue lisää »
Tutkimuksessani olen aina pyrkinyt ymmärrykseen. Haluan kuvata elämää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, erityisesti humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä elämän osa-alueita. Lue lisää »
Ilkka Herlinin mielestä yliopisto on yhteiskunnan tärkeä elementti. Yritysmaailma tarvitsee yliopistoa – osaajia ja tutkimustietoa. Lue lisää »
Olen Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan englantilaisen filologian professori. Tämä Suomen vanhin anglistiikan oppituoli on yliopiston historiassa varsin nuori, se perustettiin vasta vuonna 1921. Oppiaineena filologia ymmärretään kielen ja kulttuurin tutkimuksena, usein suppeammin vanhojen tekstien tutkimuksena. Minäkin teen sitä, mutta uusin menetelmin. Lue lisää »
Saatuani kulttuurihistorian piiriin kuuluvan graduni valmiiksi vuonna 2010, vaihdoin yrityshistorian pariin professori Markku Kuisman työtarjouksen perässä. Tutkimusapulaisena arkistoja tonkiessani ja haastatteluja tehdessäni valkeni aihe väitöskirjalle. Lue lisää »
Palasin Suomeen keväällä 1992. Poissa ollessani Helsingin yliopistoon oli perustettu naistutkimukseen erikoistunut Kristiina-instituutti ja uutinen siitä oli jo kiirinyt korviini Atlantin yli. Kristiinasta tulikin akateeminen ja poliittinen kotini vuosiksi. Opetin siellä ensimmäisen tieteidenvälisen kurssini, jossa käsiteltiin sukupuolirooleja ja sukupuolijärjestelmän rakenteita kuvakulttuurissa sekä osallistuin professori Kirsi Saarikankaan innostaviin seminaareihin. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla tein väitöskirjani loppuun Kirsin akatemiaprojektissa. Lue lisää »
Valtamediassa kuullaan alkuperäiskansoista hyvin vähän. Pelkästään Brasiliassa elää noin 240 eri alkuperäiskansaa, joilla on omat tapansa nähdä menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Asioiden väliset suhteet, moninaiset elolliset oliot ja muutos ovat heidän ajattelunsa keskiössä. Lue lisää »
Koen olevani jonkinlainen metafyysinen ajatussokkelikoissa seikkaileva tutkimusmatkailija. Ensimmäisiä muistojani on, kun viisivuotiaana istuin puun alla ja mietin, miksi maailma on tällainen kuin se on. Innostuin myös varttuessani kovasti musiikista. 14-vuotiaana päätinkin, että minusta tulee muusikko. Aloin tehdä aika määrätietoisesti töitä asian eteen. 17-vuotiaana sävelsin jo ensimmäiset TV-tunnukseni. Lue lisää »
Julio Reuter aloitti opintonsa klassillisten kielten sekä ruotsin ja englannin parissa Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa. Tuolloinen sanskritin ja vertailevan kielentutkimuksen professori Otto Donner kuitenkin sai hänet innostumaan sanskritista. Maisterintutkinnon suoritettuaan Reuter lähti saksalaiseen Jenan yliopistoon, josta matka jatkui Pariisiin, Lontooseen ja Oxfordiin. Hän palasi ensimmäiseltä opintomatkaltaan vuonna 1887. Lue lisää »
Ote Anna-Leena Siikalan julkaisuista ja tutkimusprojekteista. Lue lisää »
Otos emeritusprofessori Timo Vihavaisen julkaisuista ja tutkimusprojekteista. Lue lisää »
Tunnen välillä suurta etuoikeutta saadessani työskennellä museoalalla. Työn sisällöt ovat sen ehdoton suola. Työ on kuljettanut moniin kiinnostaviin maailmankolkkiin. Akseli Gallen-Kallela yhdistetään useimmiten Ranskaan, Saksaan ja Unkariin, mutta yllättäen Venäjästä on muodostunut se maa, johon on omassa työssä suuntautunut eniten työmatkoja ja hankkeita. Lue lisää »
Väitöskirjassani tutkin Sikhien kokemuksia Suomessa ja Kaliforniassa. Tutkimukseni aikana minulta kysyttiin usein miksi valitsin tämän aiheen. Se on pitkä tarina, mutta kaikki alkoi, kun vietin 9 kuukautta Intiassa osana kansantieteen opintojani. Toimin vapaaehtoisena opettajana ja halusin parantaa hindin kielen taitoani. Muutama vuosi myöhemmin etsin sopivaa aihetta väitöskirjalleni ja tiesin silloin, että minua kiinnostavat sekä Intia että maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Keskusteltuani asiasta ohjaajani Jyväskylän yliopiston professori Laura Starkin kanssa päätin tehdä vertailevan tutkimuksen Suomessa ja Kaliforniassa asuvista sikheistä. Lue lisää »
