Takaisin

Markku Kuisma

Eero Markku Sakari Kuisma
7.2.1952 Hyvinkää

Filosofian kandidaatti 1978 ja filosofian tohtori 1983 (Suomen ja Skandinavian historia), Helsingin yliopisto

Suomen ja Pohjoismaiden historian professori 2001–, Helsingin yliopisto
Laitoksen johtaja 2005 ja varajohtaja 2001–2006, Helsingin yliopiston historian laitos
Suomen historian professori 1999–2000, Turun yliopisto
Määräaikainen historian professori 1989–1991, 1995–1998 ja apulaisprofessori 1983, Helsingin yliopisto
Pää- ja sivutoiminen yrittäjä 1988–2004
Päätoimittaja-tiedottaja 1985–1987, Outokumpu Oyj
Projektitutkija 1978–1982, Suomen Akatemia

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: valtaeliitit, liike-elämän ja valtion suhteet, yritys-, pankki- ja teollisuushistoria, kylmän sodan kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet, poliittinen taloushistoria

Kuva: Ari Aalto
Tekstit: Markku Kuisma (Suvi Uotinen, toim.)

Valtaeliittien ja suuryhtiöiden tutkimusta

Markku Kuisman akateemiset tutkimushankkeet ovat keskittyneet valta- ja liike-eliittien syntyyn ja rooliin pitkän aikavälin yhteiskunnallisissa muutoksissa. Tutkimussuunnan käynnisti 1998 alkanut Suomen Akatemian rahoittama projekti Elites and Social Change: Family Strategies and Networks of Power 1500–2000, ja sitä jatkoi hanke Business Elite: Roots and Roles in Modern Society. The Finnish case in the European context 1750–2000 .

Hankkeille oli ominaista vakiintuneiden lähestymistapojen ja tieteenalarajojen ylitys ja yhdistely, samoin kuin kansallis-alueellisten ja globaalien kehityskulkujen vuorovaikutukseen paneutuminen. Yleistä oli myös biografian soveltaminen metodina.

Myös tohtorikoulukseen ja kansainväliseen kouliintumiseen panostettiin tuntuvasti. Eliitti-projektien ympärille muodostuneissa ryhmissä syntyi 12 väitöskirjaa, joista ensimmäisenä Mirkka Lappalaisen Creutz-tutkimus Suku, valta, suurvalta.

Elämäkertatutkimuksen uudesta noususta kertovat myös Kuisman johtama Paloheimo-liikesukua tarkasteleva hanke ja Serlachius-hanke. Viimeksi mainitussa valmistui kaksi kiitettyä industrialisti-elämäkertaa; Teemu Keskisarjalta teos Vihreän kullan kirous (Siltala, 2010) ja Oula Silvennoiselta Paperisydän (Siltala, 2012)

Markku Kuisman omat päätyöt käsittelevät modernin kapitalismin ydinaloja: kaivos-, metsä- ja öljyteollisuutta sekä liikepankkilaitosta. Samalla tarkastelussa ovat monet kansallisiksi instituutioiksi aikanaan mielletyt yritykset kuten Kansallis-Osake-Pankki, Neste ja Outokumpu.

Teos Metsäteollisuuden maa: Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä (1993, uusi painos 2006) kuvaa Suomen taloudellista ja poliittista kehitystä osana Eurooppaa ja maailmantaloutta.

Eliitti-projektilaisia konferenssissa Amsterdamissa vuonna 2000. Kai Häggman (vas.), Pekka Hirvonen, Jaana Gluschkoff, Jouko Nurmiainen, Ulla Lehto ja Markku Kuisma. Kuva: Mirkka Lappalainen.​
Eliitti-projektilaisia konferenssissa Amsterdamissa vuonna 2000. Kai Häggman (vas.), Pekka Hirvonen, Jaana Gluschkoff, Jouko Nurmiainen, Ulla Lehto ja Markku Kuisma. Kuva: Mirkka Lappalainen.​

 

Takaisin