Takaisin

Lars-Folke Landgrén

Walter Lars-Folke Landgrén
18.4.1951, Helsinki

Filosofian maisteri 1979, filosofian lisensiaatti 1982, filosofian tohtori (Suomen ja Pohjoismaiden historia) 1995 ja
teologian maisteri 1996, Helsingin yliopisto
Suomen ja Skandinavian historian dosentti 1996-, Helsingin yliopisto

Maailman kulttuurien laitoksen johtaja 2010-
Humanistisen tiedekunnan YVV-varadekaani 2014–2015

Renvall-instituutin johtaja 2004–2009
Pohjoismaiden tutkimuksen yliopistonlehtori Renvall-instituutissa 2001–2004
Arkistonjohtaja Brages Pressarkiv 1998–2001
V.t. amanuenssi Renvall-instituutissa 1995–1996
NOS-H:n rahoittaman ”Nationbuilding in the North and the Problem of Borders in the Arctic Periphery” -tutkijaverkoston projektisuunnittelija 1993–1995
Skandinavian historian assistenttina HY:n Renvall-instituutissa 1992–1993, 1996–1997
Helsingin Graafisen Klubin rahoittaman ”Kirjapainotaito itsenäisessä Suomessa” tutkimusprojektin tutkija 1986–1992
J. V. Snellmanin koottujen teosten toimikunnan tutkija ja sivutoiminen sihteeri 1983–1986
Suomen Akatemian rahoittaman ja prof. Päiviö Tommilan johtaman Suomen sanomalehdistön historia projektin tutkija 1980–1988

Julkaisut ja muu tieteellinen toiminta

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Lars-Folke Landgrén (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Kantaaottavia tutkimusaiheita

Lars-Folke Landgrén on yliopistoihminen, joka on tehnyt pitkän päivätyön tieteen ja humanistisen tieteiden hyväksi. Hän on toiminut yliopistonlehtorina ja assistenttina, toistakymmentä vuotta laitosjohtajana, tieteellisten tutkimushankkeiden tutkijana ja johtajana, tieteellisten aikakauslehtien päätoimittajana ja toimituskunnissa, kirjahankkeiden kirjoittajana ja toimittajana sekä akateemisesti virittyneiden yhdistysten ja seurojen puheenjohtajana ja johtokuntien jäsenenä.

Tutkimustyössään Landgrén ei ole pelännyt vaikeitakaan tutkimusaiheita. Hän on paneutunut lehdistö- ja kirjapainohistoriaan, mm. sensuurin eri muotoihin, sota- ja hallintohistoriaan sekä sukututkimukseen. Hänen julkaisuluettelonsa käsittää lähes 250 julkaisua. Viime vuosina hän on käsitellyt Pohjoismaiden lehdistön suhtautumista Hitlerin Saksaan 1930-luvulla sekä johtanut Suomen Akatemian tutkimushanketta, joka käsitteli holokaustia Suomessa.

Tutkimushankkeet, joissa Lars-Folke Landgrén on ollut mukana

  • Suomen Akatemian rahoittaman tutkimusprojektin ”Hiljaisuuden kulttuurit. Vergangenheitsbewältigung ja sen suomalaisen version kehittyminen” vastuullinen johtaja 2011–2014
  • Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittaman monitieteisen tutkimusprojektin ”Stadens ansikten – urbanitet och svenskhet i Finland 1880–2000” vastuullinen johtaja 2002–2005
  • Suomen Akatemian, Svenska litteratursällskapet i Finlandin ja Riksbankens jubileumsfondin rahoittaman bilateraalisen monitieteisen tutkimusprojektin ”Staden och idéerna – det urbana i 1700-talet och 1700-talet i nutiden” johtaja 2000–2003
  • Valtiovarainministeriön rahoittaman “Valtionhallinnon rationalisoinnin historia” -projektin tutkija 1996–1998

Muut tutkimusprojektit:

  • Biografisk Handbok för Finland -teossarjan artikkelikirjoittaja 2008–2010
  • Schildts Förlags Ab:n viisiosaisen teossarjan ”Kampen om Östersjön” toimittaja ja toisen osan kirjoittaja 2005–2008
  • Schildts Förlags Ab:n neliosaisen teossarjan ”Idän vartija – På vakt i öster” toisen osan kirjoittaja yhdessä Hannu Kujasen kanssa 2002–2004
  • Kansallisbiografia -projektin palkkaama artikkelikirjoittaja 1998–2001
  • Kustannus Oy Tammen ”Suomen Kulttuurihistoria” -teoshankkeen artikkelikirjoittaja 2001–2002
  • Osallistunut prof. Esko Salmisen johtaman oppikirjaprojektiin ”hyvä journalisti – Toimitustyön uudet mallit ja vaatimukset” 1998
  • Svenska litteratursällskapet i Finlandin ja Helsingin yliopiston rahoittaman ”Svensk litteratur i Finland” -projektin artikkelikirjoittaja 1996–1998
  • Uusmaalaisen osakunnan (Nylands nation) 350-vuotishistoriahankkeen avustaja ja toimittaja 1992–1993
Lars-Folke Landgrén Mikko Huhtamiehen kanssa Helsingin yliopiston alumnipäivän tapahtumassa 29.1.2015. Kuva: Mika Federley.​
Lars-Folke Landgrén Mikko Huhtamiehen kanssa Helsingin yliopiston alumnipäivän tapahtumassa 29.1.2015. Kuva: Mika Federley.​

 

Takaisin