44 hakutulosta haulle: tapahtuma

Tiedekeskusten globaali yhteistyö

Tiede on kansainvälistä. Tieteen avoimuuden periaatteen mukaan myös tiedekeskusten ideat ja ajatukset leviävät kansainvälisesti. Heurekan perustajat seurasivat sekä eurooppalaisia että pohjoisamerikkalaisia esikuvia, mutta päättäessään, että suomalaisella tiedekeskuksella on oltava omaa näyttelytuotantoa, he tulivat taanneeksi sen, että myös Heurekalla on ollut paljon annettavaa kansainvälisesti. Vuonna 1989 avattu Heureka oli maailman noin 400. tiedekeskus, nyt niitä lasketaan olevan noin 3000. Lue lisää »

Löydä oma tapasi auttaa

Punainen Risti auttaa ihmisiä katastrofien ja onnettomuuksien sattuessa ja kouluttaa heitä varautumaan niihin. Järjestö kannustaa ihmisiä hoitamaan terveyttään ja pitämään huolta toisistaan. Suomen Punainen Risti on yksi maamme suurimmista kansalaisjärjestöistä ja sen tehtävänä on auttaa apua eniten tarvitsevia kotimaassa ja ulkomailla. Eri puolella Suomea olevia paikallisosastoja on yli 500 ja erilaisia toimintamuotoja on runsaasti. Lue lisää »

Ymmärrystä etsimässä

Tieteen tärkein päämäärä on ymmärryksen lisääminen - toinen päämäärä on kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen ja yleensäkin niin sanottu yhteiskunnallinen relevanssi. Ymmärrys taas liitetään selittämiseen: meillä on ongelma tai pulma, ilmiö joka ei mahdu käsitteelliseen pirtaamme, tai on jopa ristiriidassa odotustemme kanssa. Mutta mitä ovat ymmärtää ja selittää, tieteellisesti? Lue lisää »

Tieteenalojen välillä ja rajapinnoilla

"Olen aina liikkunut tutkimuksissani tieteenalojen välillä ja rajapinnoilla. Sukupuolen ja tilan suhteen pohtiminen vei minut väittelemiseni jälkeen moneksi vuodeksi taidehistoriasta Kristiina-instituutin monitieteiseen opetus- ja tutkimusyhteisöön. Tällä hetkellä saan toimia Helsingin yliopiston Historian ja kulttuuriperinnön monitieteisen tohtoriohjelman johtajana." Lue lisää »

Tutkijan polku poliittisesta historiasta psykohistoriaan

Väitöskirjani Lapuan liike ja kyyditykset (1985) selvitti arkistolähteiden perusteella Lapuan liikkeen tapahtumahistorian vuosina 1929–1930, kyyditysten lukumäärän, järjestäjät ja järjestäjien yhteydet. Pimitettyjä arkistoja ei tarvittu sillä tiedot löytyivät enimmäkseen julkisista asiakirjoista, kunhan ne vain yhdisteli. Lue lisää »

Kaupunginmuseo – rakkaudesta Helsinkiin

Olin hyvin selvillä suurista haasteista, joita oli edessäni tultuani valituksi vuonna 2003 Helsingin kaupunginmuseon johtajaksi. Mittavien kokoelmien säilytys- ja muut kokoelmapoliittiset kysymykset olivat ensimmäisiä työpöydällä odottavia ja ratkaistavia asioita, joiden parissa onkin vierähtänyt jo kymmenen vuotta. Navigointi toimintaympäristön kiihtyvässä ja vaikeasti ennakoitavassa muutoksessa, digitalisaatio ja tiedon avaaminen, kansalaisten osallisuustarpeisiin vastaaminen ja julkisen talouden kaventumisen paineet ovat museonjohtajan arkipäivää. Ne ovat myös muuttaneet museotyötä radikaalisti. Lue lisää »

Uuden toimittajasukupolven kouluttaja

Tampereen yliopiston edeltäjä Kansalaiskorkeakoulu, myöhemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu, perustettiin alun perin Helsinkiin vuonna 1925. Tampereelle koulu siirtyi vuonna 1960. Korkeakoulun tarkoitus oli valmistaa toimihenkilöitä niitä yhteiskunnallisia toimialoja varten, joille yliopistot tai muut korkeakoulut eivät tutkinnoillaan valmistaneet henkilöstöä ja joille pätevöityminen ei ehdottomasti edellyttänyt ylioppilastutkintoa. Yksi tällaisista aloista oli journalismi. Ei ihme, että korkeakoulun perustamisvetoomuksen allekirjoittajiin kuuluivat muun muassa kuuluisat lehtialan ihmiset Tekla Hultin, Juhani Aho ja Santeri Alkio. Lue lisää »

Kirjailija ja professori

Maanviljelystalouden professori Karl Enckell ja hänen vaimonsa, voimistelun opettaja Vesta Charlotta Edgren eivät ehkä arvanneetkaan, että heidän neljästä pojastaan kolme, Olof, Torger (1901–1991) ja Rabbe (1903–1974), tulisivat vaikuttamaan näkyvästi nuoren Suomen tasavallan kulttuurikenttään kirjallisuuden ja kuvataiteen aloilla. Lue lisää »

Tiedettä kaikille 375 vuotta

Helsingin yliopistomuseo välittää tietoa yliopiston ja tieteen historiasta näyttely- ja tapahtumatuotannon avulla. Yliopiston 375-vuotispäivänä 26.3.2015 museo avasi yliopiston päärakennuksessa uuden pysyvän näyttelyn ”Ajattelun voimaa – Helsingin yliopiston tarina 1640–2015”. Lue lisää »

Arco 2014 Madrid

Leevi Haapala valittiin kuratoimaan Suomen #FocusFinlandiksi ristittyä näyttelykokonaisuutta Madridissa järjestetyille ARCO-taidemessuille vuonna 2014. Suomi sai kunnian toimia messujen teemamaana ja tapahtuma on edelleen suurin suomalaiselle taiteelle järjestetty vientihanke. Mukana oli edustettuna liuta maamme tärkeimpiä gallerioita ja yli 20 taiteilijaa. Lue lisää »

Hallituksen ainoa mies

Marjatta Väänänen sai kulttuuri- ja opetusministerivuosinaan 1970-luvulla vastustajiltaan lempinimen ”Viikate-Väänänen” ja kannattajiltaan tittelin ”hallituksen ainoa mies”. Väänäsen aloittaessa ministerinä äärivasemmistolaisten, niin kutsuttujen taistolaisten, vaikutus kulttuurin kentällä oli suuri, ja he olivat edellisten ministerien aikana tottuneet erikoiskohteluun. Väänänen halusi kuitenkin lisätä poliittista tasapainoa kulttuurin kentällä ja leikkasi vasemmistovetoisten yhdistysten tukia vastaamaan paremmin muiden yhdistysten tukisummia. Lue lisää »

Ura taikurina

Heikki Nevala on toiminut taikurina viimeiset 30 vuotta. Kiinnostus taikuutta kohden heräsi, kuten alan harrastajilla niin usein, jo pienenä poikana. – Taiteilijanimen Heikki Harha otin käyttöön vuonna 1993. Olin kyllä toisaalta tehnyt taikurinhommia jo ennen tuota, ja teen keikkaa edelleen. Lue lisää »

Suomen instituuttiverkosto ja Suomen Lontoon instituutti

Suhteeni Suomen instituutteihin lähti liikkeelle 1980-luvulla Roomasta. Osallistuin vuonna 1984 Villa Lantessa Jyväskylän yliopiston taidehistorian kurssiin, jonka aiheena olivat varhaiskristillinen ja keskiaikainen arkkitehtuuri ja kuvataide. Omana kohteenani olivat tuolloin varhaiskristilliset katetut hautausmaat kuten esimerkiksi vanha Pietarinkirkko. Myöhemmin työskentelin Suomen Rooman-instituutissa useaan otteeseen stipendiaattina ja taidehistorian kurssien opettajana. Lue lisää »

Haasteellisin tehtäväni Helsingin yliopistossa

Ehkä haasteellisin tehtävä, jonka olen Helsingin yliopistossa toteuttanut, oli 14. Dalai Laman Suomen-vierailun yhteydessä isännöimäni seminaari elokuussa 2011. Olin tuolloin Suomalais-Tiibetiläisen kulttuuriseura ry:n puheenjohtaja ja siinä ominaisuudessa osavastuullisena vierailun järjestämisestä. Vierailuun liittyi monia yleisötilaisuuksia, mutta halusin, että Dalai Lama esiintyisi myös akateemisessa ympäristössä, kuten hän usein muissakin maissa tekee. Seminaarin aiheeksi sovittiin konfliktinratkaisu, ja siihen kutsuttiin Dalai Laman lisäksi joukko kansainvälisiä konfliktinratkaisun ammattilaisia. Tilaisuus oli avoin vain valikoidulle noin 100 hengen akateemiselle kutsuvierasjoukolle. Lue lisää »

Juhlavuosi 1990

Käsillä oleva 375 Humanistia -hanke linkittyy osaksi yliopiston juhlavuotta 375. Vuonna 1990 järjestetyt juhlallisuudet osuivat puolestaan Päiviö Tommilan rehtorikaudelle. 350-vuotiasta yliopistoa juhlittiin näyttävästi rehtorin eläessä luonnollisesti tiiviisti mukana juhlatunnelmissa. Tommila avasi 9.10. järjestetyn Kansallisen pääjuhlan puheella, jonka yliopisto-opetusta puolustavat sanat ovat ajankohtaisia niin ikään juhlavuonna 2015. Lue lisää »

Taidehistorioitsijan huippuhetki

Vuonna 2012 ryhdyimme valmistelemaan museossa näyttelyä boheemi-teemalla. Tarkastelussa oli Akseli Gallen-Kallelan opiskeluaika Pariisissa vuosina 1884–1889. Ajanjaksoa oli jo avattu lukuisissa tutkmuksissa ja näyttelyissä aikaisemminkin. Nyt kiinnostuksemme kohteena oli kuitenkin vähemmälle huomiolle jäänyt taiteilijan ystävyys norjalaisen Carl Dörnbergerin kanssa. Todellisena boheemina, juhlijana ja riidanhaastajana Dörnbergerin lähes traagisen hahmon kohtalona on ollut joutua marginaaliin, myös oman maansa taidehistoriassa. Nyt aika oli kuitenkin sopiva ystävyyden tarkempaan lähilukuun, jayhdessä Kuvataiteen keskusarkiston kanssa päätimme tehdä yhteisjulkaisun molempien laitosten kokoelmissa sijaitsevasta taiteilijoiden välisestä kirjeenvaihdosta. Lue lisää »

Suomen Saksan-instituutti

Suomella ja Euroopan saksankielisillä mailla on paljon kerrottavaa toisilleen. Suomen Saksan-instituutti neuvoo ja verkottaa eri toimijoita sekä tarjoaa yhteistyökumppaneidensa kanssa monipuolista ohjelmaa kulttuurista kiinnostuneille. Lue lisää »

Professori Pirjo Kukkosesta muualla verkossa

Vuonna 2001 Pirjo Kukkonen valittiin Helsingin yliopiston Vuoden Esimieheksi . Pirjo Kukkonen esiteltiin Helsingin yliopiston humanistisen… Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

En ole ollenkaan varma, että pystyn poimimaan yhtä tiettyä tapahtumaa parhaaksi muistokseni Helsingin yliopiston piiristä, joten tarjoanpa tässä parikin hyvin positiivista kokemusta. Lue lisää »

Opiskelijaliitosta sivistysjärjestöihin

Opiskeluaikansa alussa Mikael Reuter oli aktiivinen Finlands svenska skolungdomsförbund -opiskelijaliitossa, ensin hallituksen jäsenenä ja vuosina 1963–1964 palkattuna asiamiehenä. FSS:n aikanaan hän solmi ensimmäiset pohjoismaiset suhteensa. Lue lisää »