Omissa tutkimuksissaan Lotte Tarkka suhtautuu arkistoon kuin antropologi kenttään. Tutkija liikkuu itselleen lähtökohtaisesti vieraassa kulttuurissa ja kuuntelee vierasta kieltä. Jotta paikoin fragmentaarista aineistoa voisi ymmärtää, on aineiston kokoamisen ja rajaamisen lähdettävä tietyn olemassaolevan yhteisön tai yksilön sosiaalisesta maailmasta rajattuna ajanjaksona. Lue lisää »
Marco Mäkinen teki pääaineen opinnäytetyönsä ei-fiktiivisestä romaanista ja kertomisen kehyksistä. Sivuaineensa eli yleisen kirjallisuustieteen tutkielma on otsikkoa myöten jotain ihan muuta: Kun veri täyttää tyhjyyden: Bret Easton Ellisin American Psycho. Lue lisää »
Filosofian tohtori, yliopistonlehtori Georg Gimpl syntyi 26. toukokuuta 1949 Abtenaussa, Itävallassa. Kansakoulun jälkeen hän opiskeli yksityislukiossa ’Erzbischöfliches Privatgymnasium Borromäum’ Salzburgissa ja suoritti vuonna 1968 ylioppilastutkinnon arvostetussa ’Akademisches Gymnasium Salzburg’ -lukiossa. Gimpl aloitti samana vuonna opinnot Salzburgin Paris Lodron -yliopistossa Lue lisää »
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan pääsihteerinä Sanna Kaisa Spoofilla on aitiopaikka seurata, mitä Suomen tiedepiireissä tutkimusetiikan suhteen tapahtuu. Lue lisää »
Opinto-oppaiden ilmestyminen syksyisin oli opiskeluaikana aina jännittävää. Mitähän hauskaa tänä vuonna opiskelisi? Parhaat muistot yliopisto… Lue lisää »
Minulla on lukuisia parhaita muistoja Helsingin yliopistosta yli 50 vuoden ajalta opiskelijasta eläkeläisprofessoriksi. Lue lisää »
Jaakko Frösénin ideoima ja johtama Helsingin yliopiston tutkimusyksikkö toimi Suomen Akatemian nimeämänä tutkimuksen huippuyksikkönä kahteen otteeseen vuosina 2000–2011. Yksikkö käsitti viisi laajaa tutkimushanketta: 1) papyrustekstien, erityisesti hiiltyneiden papyrusten ja muumiokartonkien kierrätettyjen kirjoitusten konservoiminen ja julkaiseminen, 2) Petran Aaroninvuoren arkeologiset kaivaukset, 3) Aleksandrian kreikkalaisortodoksisen patriarkaatin kirjaston keskiaikaisten käsikirjoitusten pelastaminen ja digitointi 4) Kreikan roomalaisaikainen kivirunous (johtajana dos. Erkki Sironen) ja 5) kreikan ja latinan kielten vaihtelu ja muutos (johtajana dos. Martti Leiwo). Tutkimusyksikkö jatkaa supistettuna edelleen toimintaansa. Lue lisää »
Minut nimitettiin Helsingin yliopiston germaanisen filologian, erityisesti saksan nykykielen professoriksi syyslukukauden 1999 alusta, ja samalla minusta tuli silloisen saksalaisen laitoksen johtaja. Johtajana toimin vuoden 2010 laitosfuusioon asti, jolloin germanisteista tuli osa nykykielten laitosta, ja senkin jälkeen olin oppiainevastuuhenkilö, kunnes jäin eläkkeelle elokuussa 2014. Työaikani jakautui melko tasan opetuksen ja ohjauksen, tutkimisen ja hallinnollisten tehtävien kesken. Lue lisää »
Minulle yliopisto on aina ollut paikka, jossa haetaan tietoa tiedon itsensä vuoksi. Ei esimerkiksi taloudellisen hyödyn. Oma pääaineeni, kirjallisuustiede, ei juuri kansantaloutta kasvata, eikä sen tarvitsekaan. Lue lisää »
Haluaisin vielä jossakin vaiheessa tutkia opiskeluvuosieni lukkarinrakkautta, varhaiskeskiajan Euroopan historiaa. Tein aihepiiristä opinnäyt… Lue lisää »
Filosofian tohtori Kimmo Svinhufvud työskentelee äidinkielen opettajana Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa. Hän tarjoaa opiskelijoille tukea opinnäytetyön kirjoittamiseen myös kurssimuotoisesti ja verkkomateriaalin välityksellä. Kielikeskuksessa hänen kollegoinaan työskentelee kaksi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen äidinkielenopettaja. Graduoppaiden ja -blogin kirjoittamisen Svinhufvud aloitti jo 2000-luvun alkuvuosina, jolloin hän työskenteli Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksella lehtorina. Lue lisää »
Opinnäyteohjaus on kiehtovimmillaan, kun ohjattavan aihe vie ohjaajankin aivan uusille urille. Marraskuussa 2014 väitellyt Maija Hirvonen teki väitöskirjansa kuvailutulkkauksesta. Näin minäkin tulin perehtyneeksi millaiset mahdollisuudet näkövammaisilla on saada selvää, jopa nauttia aikamme audiovisuaalisesta kulttuurista. Lue lisää »
Perustin vuonna 1985 Oulun yliopistossa kontrastiivisen saksa–suomi-fraseologiaprojektin, jota rahoitti muun muassa Suomen Akatemia vuosina 1986–1991. Tutkimus kohdistui aluksi idiomeihin, myöhemmin se laajeni koskemaan myös sananlaskuja ja muita kiinteitä sanontoja. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat olleet fraseologian yksiköiden (fraseemien) rakenne, käyttö ja historiallinen kehitys sekä fraseemien kääntäminen saksasta suomeen ja päinvastoin ja fraseemien esittäminen sanakirjoissa. Lue lisää »
Mirkka Lappalainen on toiminut opetustehtävissä Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian oppiaineessa vuodesta 2001 lähtien. Opettajana hänelle on olennaista johdattaa opiskelijoita kysymysten äärelle. Lue lisää »
Filosofian tohtori Mirkka Lappalaisella riittää hyviä muistoja koko yliopistoajaltaan. Merkittävimmät niistä kulminoituvat historian opintojen alkuvaiheeseen ja toisaalta väitöspäivään. Lue lisää »
