Haaveeni

Minulle yliopisto on aina ollut paikka, jossa haetaan tietoa tiedon itsensä vuoksi. Ei esimerkiksi taloudellisen hyödyn. Oma pääaineeni, kirjallisuustiede, ei juuri kansantaloutta kasvata, eikä sen tarvitsekaan.

Haaveilen siitä, että yliopistolaitos saa edelleen keskittyä vaalimaan tietämistä. Ettei tuijoteta vain valmistumisaikoihin ja opinnäytepisteisiin vaan uskotaan laajaan sivistyneisyyteen. Hektisesti läähättävässä maailmassa yliopisto voisi olla keidas, joka nojaa ikuisiin arvoihin: totuuteen, hyvyyteen, kauneuteen. Humanismiin, jota ilman ihmiskunta näivettyy koneiksi.

Kirjoittaja Leena Lehtolainen

Leena Lehtolainen

Lehtolainen Leena Katriina

11.3.1964 Vesanto

Filosofian lisensiaatti 1995 ja filosofian kandidaatti 1988 (kotimainen kirjallisuus), Helsingin yliopisto

Kirjailija
Vs. assistentti ja vs. lehtori 1990—1991, kotimaisen kirjallisuuden laitos, Helsingin yliopisto
Tapiolan kuoron intendentti 1988—1990
Kassa-annostelija 1982—1983, Suomen Kansallisoopperan henkilökuntaruokala

Julkaisut, palkinnot ja erityissaavutukset:
Yli 20 romaania, novellikokoelmia, esseitä, kolumneja
Vuoden johtolanka –palkinto 1997, Espoon kaupungin kirjallisuuspalkinto 2000, Hyvää päivää – God Dag –palkinto 2004.

Kuva: Thomas Whitehouse
Teksti: Leena Lehtolainen, Kaija Hartikainen (toim.)