Pukkiveli – hellä paikka sydämessä
Arvi Lindin esitelmä pukkiritarikunnan juhlaistunnossa 26.4.2013. Lue lisää »
Hae artikkeleita
35 hakutulosta haulle: näytelmä
Arvi Lindin puhe Wiipurilaisen Osakunnan 360-vuotisjuhlassa 9.3.2013
Arvi Lindin puheessa on paljon hienoa historian siipien havinaa. Lisäksi paljastuu taustat sille, että hän voi nykyisin esitellä itsensä: ”Hyvää iltaa! Olen Arvi Lind Ylen elävästä arkistosta”. Lue lisää »
Monitoiminainen – Yleisradion johtaja, poliitikko ja kirjailija
Hella Wuolijoki muutti yliopisto-opintojen takia Virosta Helsinkiin vuonna 1904. Neljä vuotta myöhemmin hän valmistui filosofian kandidaatiksi ensimmäisenä virolaisena naisena. Kansanrunouden jatko-opinnot jäivät hänen keskittyessään perheensä toimeentulon turvaamiseen liikenaisena. Lue lisää »
Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta
Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta liittyvät kirjoihin ja opettajiin, jotka rohkaisivat lukemaan. Esa Saarinen innosti filosofiaan, Pertti Seppänen Kiinan klassisiin teksteihin, Sara Heinämaa naistutkimukseen, Outi Nyytäjä näytelmäkirjallisuuteen. Lue lisää »
Antiikin runoilijoiden monipuolinen tuntija
Edvard af Brunér oli kiinnostunut laaja-alaisesti antiikin ajasta. Tutkimukselliset kiinnostuksen kohteet versoivat myös jokapäiväisestä elämästä. Opetustyön kautta hän kiinnostui roomalaisesta opetusrunoudesta ja lingvistisistä aiheista, ajan liikenneolojen kehittyminen sai hänet pohtimaan antiikin olojen erilaisuutta ja työ yliopiston kirjastossa synnytti kiinnostukset antiikin kirjoja ja kirjastoja kohtaan. Lue lisää »
Hella Wuolijoesta muualla verkossa
Hella Wuolijoen kynästä ovat mm. Juurakon Hulda ja Niskavuori -näytelmät. "Hella Wuolijoki: Maanpetturi, huono äiti – suurnainen ast… Lue lisää »
Ero skandaalin seurauksena
Gabriel Rein joutui eroamaan Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston rehtorin virasta niin kutsutun Ditt och Datt -skandaalin seurauksena. Ylioppilasteatteri esitti toukokuun alussa vuonna 1858 kreivi Carl Robert Mannerheimin kirjoittamaa Suomen suurruhtinaskunnan päivänpoliittisia tapahtumia ruotinutta speksiä Ditt och Datt, dramatisk muntration. Lue lisää »
Yleiskirjoittaja Hotakainen
Kari Hotakainen on ehtinyt ja saanut kirjoittaa erilaisia tekstejä laidasta laitaan. Hänestä tuli yleiskirjoittaja. – Olen aina ajatellut, että kirjoitan kaikkea mahdollista, mitä vaan eteen tulee. Olen tehnyt uutistekstejä ja kolumneja, laatinut mainoslauseita, kirjoittanut runoja ja proosaa, teatteri- ja elokuvakäsikirjoituksia. Lue lisää »
Kosto, kateus, rahanahneus ja miellyttämisen halu
Kirjailija Kari Hotakaisen mukaan kaunokirjallisuutta ei voi tehdä tilaustyönä. Muita kirjoitusmuotoja hän on tehnyt tilauksesta. Kustantajansa Touko Siltalan kanssa hän voisi halutessaan keskustella kirjojensa aiheista, mutta niin ei ole ollut tapana tehdä. – Siltala tietää, että tämä töyhtöhyyppä menee mökkiinsä ja tulee kahden vuoden päästä ulos ja tuo tullessaan tekstinivaskan. Lue lisää »
Teatteritieteen luottamustehtävissä
Omassa kotiyliopistossani olen ollut useissa luottamustehtävissä laitos- ja tiedekuntatasolla niin opiskelijoiden, keskiryhmän kuin professoreidenkin edustajana. Moni tehtävä on liittynyt opetuksen kehittämiseen. Erilaisia luottamustehtäviä on ollut vuodesta 1995 alkaen peräti kolmella eri laitoksella, vaikka olen pysynyt koko ajan samassa oppiaineessa: ensin yleisen kirjallisuustieteen, teatteritieteen ja estetiikan laitoksen johtoryhmässä opiskelijajäsenenä ja keskiryhmän jäsenenä, sitten taiteiden tutkimuksen laitoksen johtoryhmässä keskiryhmän ja professoriryhmän jäsenenä ja nyt filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen laitosneuvostossa professorijäsenenä. Lue lisää »
Pohjoisamerikkalaisen luonnon ja kulttuurin lumoissa
Mikko Saikku on ollut aina kiinnostunut toisaalta historiasta, toisaalta luonnosta. Vaihto-oppilasvuosi Idahossa herätti kiinnostuksen paitsi yhdysvaltalaisen kulttuurin myös Pohjois-Amerikan luonnon erityispiirteisiin. Hän harkitsi hetken jopa biologin uraa, mutta päätyi kuitenkin opiskelemaan historiaa, mikä osoittautuikin hyväksi vaihtoehdoksi. Mielenkiinnon kohteiden yhdistäminen kävi lopulta kivuttomasti ympäristöhistorian grand old manin Alfred W. Crosbyn innoittamana. Lue lisää »
Parhaat muistot Helsingin yliopistosta
Opiskeluvuosiini mahtui useita hienoja hetkiä. Parasta oli englannin laitoksen opiskelijakeskeinen ilmapiiri. Erilaisissa pienryhmissä opiskelu oli laajakatseista. Etenkin seminaareissa tapahtuneet keskustelut opettivat taitoja, joita olen hyödyntänyt työurallani ja muutenkin elämässäni. Lue lisää »
Kansainvälistä ja kotimaista osallistumista
Parhaillaan Tomi Huttunen on mukana toimittamassa European Network for Avant-Garde and Modernism Studies -julkaisua Utopia: The Avant-Garde, Modernism and (Im)possible Life. Hän toimii myös Uppsalan yliopiston slavistiikan alan Slovo-julkaisun toimituskunnassa, Slavica Helsingiensia -sarjan toimitusneuvostossa sekä avantgarde-lehden Another Hemisphere toimitusneuvostossa. Opetuskokemusta hän on hakenut kotimaisten yliopistojen ja oppilaitosten ohella mm. Moskovan Higher School of Economicsista, Pietarin yliopiston Smolny Collegesta ja Venetsian Ca’Foscari-yliopistosta, joiden kanssa Venäjän kielellä ja kirjallisuudella on kahdenväliset vaihtosopimukset. Lue lisää »
Rohkea naiskirjailija
Maria Jotunin kiinnostus kirjallisuuteen heräsi jo varhaisina kouluvuosina ja se jatkui, kun hän sai erityisluvan naisena suorittaa ylioppilastutkinnon. Ylioppilastutkinnon läpäiseminen tarkoitti 1800-luvulla automaattista opiskeluoikeutta yliopistossa. Maria Jotuni aloitti opiskelun Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa vuonna 1900. Lue lisää »
Intohimona Shakespeare
WSOY aloitti 2000-luvun alussa suurprojektin – William Shakespearen koko näytelmätuotannon uudelleensuomentamisen. Yksi projektin kustannus… Lue lisää »
August Ahlqvist jäi historiaan Kiven teilaajana – Ylen Elävä arkisto
August Ahlqvist kuvataan useissa lähteissä ankaraksi kirjallisuuskriitikoksi. Parhaiten hänet muistetaan siitä, että hän uskalsi kritisoida lyttyyn Aleksis Kiven romaanin Seitsemän veljestä (1870) suorastaan pilkaten kirjailijaa. Lue lisää »
Runeberg – juhlittu runoilija, keskinkertainen tutkija
Runeberg on useimpien mielessä runoilija: Sven Dufvan, Saarijärven Paavon ja Maamme-laulun isä. Hänen tieteelliset tutkielmansa kertovat, että latinisti rakasti kreikkalaista kirjallisuutta. Lue lisää »
Filosofian ja psykologian uranuurtaja ja loistava luennoitsija
Eino Kaila ei jatkanut sukunsa pappisperinnettä, vaan suuntautui tiedemieheksi filosofian ja psykologian aloille. Yliopisto-opinnot Kaila aloitti teoreettisen filosofian parissa Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa vuonna 1908. Teoreettisen ja käytännöllisen filosofian lisäksi hän opiskeli estetiikkaa, kirjallisuutta, historiaa ja kansantaloustiedettä. Kailan tieteellisen uran alku oli vahvasti psykologiapainotteinen. Hänen väitöskirjansa Über die Motivation und die Entscheidung käsitteli kokeellista psykologiaa. Vuonna 1916 Kaila valmistui filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi sekä meni naimisiin taidemaalari Anna Lovisa Snellmanin kanssa. Lue lisää »
Näyttämöllä ja valkokankaalla
Mika Waltari tunnetaan parhaiten kaunokirjallisesta tuotannostaan, mutta hän oli myös erittäin tuottelias näytelmä- ja elokuvakäsikirjoittaja. Panu Rajala toteaa, että Waltarin draamatuotanto olisi hyvin riittänyt päätoimisenkin näytelmäkirjailijan elämäntyöksi. Waltarin suhde teatteriin oli monimutkainen. Hän sekä rakasti että vihasi sitä. Lue lisää »
Minna Canth (19.3.1844–12.5.1897)
Kirjailija Minna Canthin teokset herättivät ilmestyessään paljon huomiota. Jo esikoisnäytelmä Murtovarkaus (1882) palkittiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran näytelmäkilpailussa ja hän nousi nopeasti vasta kehittyvän suomalaisen teatteritaiteen tärkeimmäksi kirjailijaksi Kiven rinnalle. Hänet tunnettiin aikaansa seuraavana lukijana ja kirjoittajana, joka kaunokirjallisuuden ohessa otti monenlaisiin asioihin rohkeasti kantaa myös lehtikirjoituksissaan. Lue lisää »