Pukkiveli – hellä paikka sydämessä
Arvi Lindin esitelmä pukkiritarikunnan juhlaistunnossa 26.4.2013. Lue lisää »
Arvi Lindin esitelmä pukkiritarikunnan juhlaistunnossa 26.4.2013. Lue lisää »
Arvi Lindin puheessa on paljon hienoa historian siipien havinaa. Lisäksi paljastuu taustat sille, että hän voi nykyisin esitellä itsensä: ”Hyvää iltaa! Olen Arvi Lind Ylen elävästä arkistosta”. Lue lisää »
Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta liittyvät kirjoihin ja opettajiin, jotka rohkaisivat lukemaan. Esa Saarinen innosti filosofiaan, Pertti Seppänen Kiinan klassisiin teksteihin, Sara Heinämaa naistutkimukseen, Outi Nyytäjä näytelmäkirjallisuuteen. Lue lisää »
Edvard af Brunér oli kiinnostunut laaja-alaisesti antiikin ajasta. Tutkimukselliset kiinnostuksen kohteet versoivat myös jokapäiväisestä elämästä. Opetustyön kautta hän kiinnostui roomalaisesta opetusrunoudesta ja lingvistisistä aiheista, ajan liikenneolojen kehittyminen sai hänet pohtimaan antiikin olojen erilaisuutta ja työ yliopiston kirjastossa synnytti kiinnostukset antiikin kirjoja ja kirjastoja kohtaan. Lue lisää »
Gabriel Rein joutui eroamaan Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston rehtorin virasta niin kutsutun Ditt och Datt -skandaalin seurauksena. Ylioppilasteatteri esitti toukokuun alussa vuonna 1858 kreivi Carl Robert Mannerheimin kirjoittamaa Suomen suurruhtinaskunnan päivänpoliittisia tapahtumia ruotinutta speksiä Ditt och Datt, dramatisk muntration. Lue lisää »
Kari Hotakainen on ehtinyt ja saanut kirjoittaa erilaisia tekstejä laidasta laitaan. Hänestä tuli yleiskirjoittaja. – Olen aina ajatellut, että kirjoitan kaikkea mahdollista, mitä vaan eteen tulee. Olen tehnyt uutistekstejä ja kolumneja, laatinut mainoslauseita, kirjoittanut runoja ja proosaa, teatteri- ja elokuvakäsikirjoituksia. Lue lisää »
Kirjailija Kari Hotakaisen mukaan kaunokirjallisuutta ei voi tehdä tilaustyönä. Muita kirjoitusmuotoja hän on tehnyt tilauksesta. Kustantajansa Touko Siltalan kanssa hän voisi halutessaan keskustella kirjojensa aiheista, mutta niin ei ole ollut tapana tehdä. – Siltala tietää, että tämä töyhtöhyyppä menee mökkiinsä ja tulee kahden vuoden päästä ulos ja tuo tullessaan tekstinivaskan. Lue lisää »
Omassa kotiyliopistossani olen ollut useissa luottamustehtävissä laitos- ja tiedekuntatasolla niin opiskelijoiden, keskiryhmän kuin professoreidenkin edustajana. Moni tehtävä on liittynyt opetuksen kehittämiseen. Erilaisia luottamustehtäviä on ollut vuodesta 1995 alkaen peräti kolmella eri laitoksella, vaikka olen pysynyt koko ajan samassa oppiaineessa: ensin yleisen kirjallisuustieteen, teatteritieteen ja estetiikan laitoksen johtoryhmässä opiskelijajäsenenä ja keskiryhmän jäsenenä, sitten taiteiden tutkimuksen laitoksen johtoryhmässä keskiryhmän ja professoriryhmän jäsenenä ja nyt filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen laitosneuvostossa professorijäsenenä. Lue lisää »
Mikko Saikku on ollut aina kiinnostunut toisaalta historiasta, toisaalta luonnosta. Vaihto-oppilasvuosi Idahossa herätti kiinnostuksen paitsi yhdysvaltalaisen kulttuurin myös Pohjois-Amerikan luonnon erityispiirteisiin. Hän harkitsi hetken jopa biologin uraa, mutta päätyi kuitenkin opiskelemaan historiaa, mikä osoittautuikin hyväksi vaihtoehdoksi. Mielenkiinnon kohteiden yhdistäminen kävi lopulta kivuttomasti ympäristöhistorian grand old manin Alfred W. Crosbyn innoittamana. Lue lisää »
Opiskeluvuosiini mahtui useita hienoja hetkiä. Parasta oli englannin laitoksen opiskelijakeskeinen ilmapiiri. Erilaisissa pienryhmissä opiskelu oli laajakatseista. Etenkin seminaareissa tapahtuneet keskustelut opettivat taitoja, joita olen hyödyntänyt työurallani ja muutenkin elämässäni. Lue lisää »
Parhaillaan Tomi Huttunen on mukana toimittamassa European Network for Avant-Garde and Modernism Studies -julkaisua Utopia: The Avant-Garde, Modernism and (Im)possible Life. Hän toimii myös Uppsalan yliopiston slavistiikan alan Slovo-julkaisun toimituskunnassa, Slavica Helsingiensia -sarjan toimitusneuvostossa sekä avantgarde-lehden Another Hemisphere toimitusneuvostossa. Opetuskokemusta hän on hakenut kotimaisten yliopistojen ja oppilaitosten ohella mm. Moskovan Higher School of Economicsista, Pietarin yliopiston Smolny Collegesta ja Venetsian Ca’Foscari-yliopistosta, joiden kanssa Venäjän kielellä ja kirjallisuudella on kahdenväliset vaihtosopimukset. Lue lisää »
WSOY aloitti 2000-luvun alussa suurprojektin – William Shakespearen koko näytelmätuotannon uudelleensuomentamisen. Yksi projektin kustannus… Lue lisää »
Akateemisen perhetaustan omannut Emil Nervander opiskeli muun muassa kirjallisuutta ja taidehistoriaa Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa. Kandidaatin tutkinnon hän suoritti vuonna 1869. Nervanderin kerrotaan olleen poikkeuksellisen nopea ja hyvä kirjoittaja. Jo opintojen aikana hän toimi näytelmäkirjailijana ja julkaisi myöhemmin myös runokokoelmia ja kertomuksia. Lisäksi hän työskenteli taide- ja teatteriarvostelijana Hufvudstadsbladetissa vuosina 1868–1873 ja päätoimittajana Åbo Postenissa 1874–1879. Lue lisää »
Hämmästyttävin asia urallani on, että onnistuin kielihistorioitsijana saamaan koulutustani vastaavan työn yliopiston ulkopuolelta. WSOY:n Shakespeare-projekti (2004–2013), jossa käännettiin uudelleen kirjailijan koko näytelmätuotanto, oli meille kustannustoimittajille suuri ammatillista identiteettiä muokkaava kokemus. Lue lisää »
Timo Eränkö pääsi opiskelemaan Helsingin yliopistoon vuonna 1971. Samana vuonna hän liittyi Ylioppilasteatteriin. "Kaikki oikeastaan lähti Ylioppilasteatterista. En tiedä olisiko tullut kirjoiteltua mitään ilman sitä." Lue lisää »
Olin opiskeluaikana aktiivisesti sekä Hämäläis-osakunnan että englannin lukijoiden ainejärjestö SUBin toiminnassa. Toimitin lehteä ja olin hallituksessa. SUBista mieleen ovat jääneet erityisesti järjestämämme juhlat. Yleensä juhlan kohokohta oli hallituksen esittämä Shakespeare-muunnelma. Lue lisää »
Useita vuosia sitten hankin itselleni Kindlen. Sitten siirryin IPadiin ja IPhoneen. Molempiin olen asentanut Kindlen. Rakastan lukulaitteitani. Voin lähteä minne tahansa ja jos minulla on vaate, jossa on tasku, saan sinne mahtumaan satojen niteiden kirjaston. Lue lisää »
Paras muistoni Helsingin yliopistosta on itse asiassa hyvin tuore. Viime syksynä englannin kielen oppiaineiden henkilökunta pääsi vierailemaan Stratford-upon-Avonissa, William Shakespearen syntymäkaupungissa. Lue lisää »
Kuninkaallisen Turun akatemian ensimmäinen valtio-opin ja historian professori Michael Wexionius oli ensimmäinen monessa asiassa. Hän tunsi hyvin Keski-Euroopan ja Ruotsin akateemiset traditiot, ja sai heti alkuun tehtäväkseen järjestää akatemian juhlalliset vihkiäiset vuonna 1640. Wexionius suunnitteli ohjelman, piti pääpuheen ja ohjasi juhlassa esitetyn näytelmän. Lue lisää »
Rosa Liksom on luonut kaunokirjallisuutta, sarjakuvia, näytelmiä, kuvataidetta ja elokuvia. Vuonna 2011 hän voitti Finlandia-palkinnon romaanistaan Hytti nro 6. Tasavallan presidentti myönsi Liksomille Pro Finlandia -mitallin vuonna 2013. Lue lisää »