Eila Pennasesta tuli kirjallisuuslehti Parnasson toimitussihteeri vuonna 1952. Tässä toimessa avautui mahdollisuus tutustua eurooppalaisen kirjallisuuden uusimpiin virtauksiin. Pennanen otti tehtäväkseen tuoda näitä virtauksia suomalaisen yleisön tietouteen myös kriitikkona ja kääntäjänä.

Pekka Tarkan mukaan Pennanen oli kulttuurikriitikkona ”ankara ja tuittupäinen”. Hän otti kantaa moneen, ja ilmoitti hyvin selvästi mikä oli mielestään hyvää ja mikä huonoa. Pennanen lopetti Parnasson palveluksessa ja siirtyi vapaaksi kirjailijaksi, kriitikoksi ja kääntäjäksi vuonna 1957. Hänestä tuli erittäin arvostettu, jopa pelätty, kirjallisuuskritiikin johtohahmo. Pennasen kriitikonura jatkui aina 1990-luvulle asti.

Paitsi kirjailijana ja kriitikkona, Pennanen kunnostautui myös kääntäjänä. Hänen ensimmäinen suomennoksensa, Edith Unnerstadin Näkinkenkätalo, ilmestyi vuonna 1950. Yli nelikymmenvuotisella kääntäjänurallaan hän suomensi muun muassa Jane Austenin, George Orwellin, ja Tove Janssonin teoksia. Suomennettujen teosten genreskaala oli valtava, käsittäen kaikkea romaaneista kuunnelmiin ja kirjallisuuden teoriaan.

Pennanen oli aikansa tuotteliaimpia kääntäjiä yli sadalla suomennoksellaan. Hänen aktiivisuutensa ei kuitenkaan rajoittunut omaan käännöstuotantoon, vaan hän opetti suomentamista yliopistossa ja lukuisissa seminaareissa. Pennanen rohkaisi myös aloittelevia kääntäjiä ja auttoi heitä pääsemään käännöstyön alkuun. Esimerkiksi tunnetuimpien käännöstensä joukkoon kuuluvan J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogian käännöstyöhön hän otti mukaan silloisen opiskelijansa Kersti Juvan.

Sekä kirjallisuuskriitikkona että kääntäjänä Pennanen oli uranuurtaja ja aikansa näkyvimpiä hahmoja. Hän osallistui myös molempien alojen tutkimukseen muun muassa teoksessa Suomen kirjallisuus (1970). Lisäksi hän pyrki johdonmukaisesti välittämään tietämystään ja taitojaan eteenpäin seuraavalle kirjallisuusalan sukupolvelle. Eila Pennasen panosta aikakautensa maailmankirjallisuuden tuomiseen suomalaisten ulottuville tuskin voi liioitella.

Lähteet

• Kaarina Sala, Pennanen, Eila (1916–1994), Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 23.4.2015. Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.
• Olli Mäkelä, Eila Pennanen, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n näytelmät.fi -sivuston kirjailijaesittely. Viitattu 23.4.2015.
• Pekka Tarkka, Eila Pennanen, Helsingin Sanomien muistokirjoitus verkossa. Viitattu 23.4.2015.