Pekka Tarkka
Päivän humanisti

Pekka Tarkka

Pekka Tarkka on kirjallisuuskriitikko ja kirjallisuudentutkija. Pitkällä urallaan sanomalehtien kulttuuriosastoissa hän on todennut, että kirjallisuudentutkija ja sanomalehti tarvitsevat toinen toistaan. Tarkan mielestä kirjallisuuskriitikon tehtävä on ennen kaikkea opastaa lukijoita uusien tekijöiden ja teoksien äärelle. Yliopistosta Tarkka muistelee erityisellä lämmöllä kotimaisen kirjallisuuden praktikum-kursseja, joita oli mukana aloittamassa.

Pekka Tarkka

Pekka Sakari Tarkka
4.12.1934, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1964 (estetiikka ja nykyiskansain kirjallisuus), filosofian tohtori 1978 (kotimainen kirjallisuus), Helsingin yliopisto

Kirjallisuustoimittaja ja -kriitikko, Helsingin Sanomat 1958–1961, Uusi Suomi 1961–1967, Helsingin Sanomat 1969–1979, 1989–1999
Kulttuuriosaston apulaisesimies 1979–1984, esimies 1984–1989, Helsingin Sanomat
Kotimaisen kirjallisuuden assistentti 1969–1976, dosentti 1978–1985, Helsingin yliopisto
Lecturer, Finnish Literature, School of Slavonic and East European Studies, University of London 1980–1981

Teoksia:
Kirjallisuussosiologiaa: Paavo Rintalan saarna ja seurakunta (1966)
Hakuteos: Suomalaisia nykykirjailijoita, kuusi laitosta (1967–2000)
Biografioita: Salama (1973), Pentti Saarikoski I-II (1996–2003), Joel Lehtonen I-II (2009–2012)
Kirjallisuudentutkimusta: Novelli, Essee (Suomen kirjallisuus VIII, 1970); Putkinotkon tausta (1977)
Arvosteluja ja esseitä: Sanat sanoista (1984), Lause lauseesta (1994)
Kulttuurihistoriaa: Otavan historia 1918–1940 (1980); ”Nuoren tasavallan tiede ja taide”, ”Taistelut kulttuurista”, Suomen historia (1980–1988); Kapellimestari (Jukka-Pekka Sarasteen kanssa 2009)
Toimituksia: Joel Lehtosen kirjeitä; Pentti Saarikosken päiväkirjoja, pakinoita ja runoja; Jouko Tyyrin kirjoituksia; Volter Kilven ja Alvar Renqvistin kirjeenvaihto

Palkintoja ja erityissaavutuksia
Taiteen valtionpalkinto 2010
Suomi-palkinto 1996
Tatu Vaaskivi -palkinto 1978
Valtion kääntäjäpalkinto 1973

Kuva: Hanna Tarkka
Tekstit: Pekka Tarkka (Tomas Sjöblom, toim.)

Nuorena kirjallisuuskriitikkona Helsingin Sanomissa olin suomalaisen modernismin lumoissa ja yritin kaikin voimin houkutella sille lisää lukijoita. Kirjoitin ylistävästi kaverini Pentti Saarikosken nuoruudenrunoista. Realististen teosten suhteen taisin olla vähän sokea.

Lue lisää

Opintojeni loppuvaiheessa sovin professori Erik Allardtin kanssa laudaturtentin kirjoista. Kirjallisuusosiologian teosten kohdalla professori pani ruksin Erich Auerbachin Mimesiksen kohdalle ja sanoi: ”Lue tämä ja kirjoita siitä tentissä tiivis referaatti, että minäkin saan tietää mitä siinä oikein on.”

Lue lisää

Sanomalehden kulttuuritoimittajana pyrin pitämään yhteyttä yliopistoväkeen. Uudessa Suomessa oli pitkään arvostettu akateemista asiantuntijuutta, mutta kuusikymmenluvun poliittiset ristiriidat tukahduttivat yhteistyön.

Lue lisää

Esinaiseni ja opettajani Annamari Sarajas oli Uuden Suomen kulttuuriosaston päällikkö ja kotimaisen kirjallisuuden professori. Hän sanoi: ”Kirjallisuudentutkijan paras koulu on sanomalehti.” Olen ollut samaa mieltä. Vuorovaikutus on ollut tuloksellista myös toiseen suuntaan. Sanomalehtien kulttuuriosastot tarvitsevat kirjallisuudentutkijoita.

Lue lisää