← Takaisin

Pekka Tarkka

Pekka Sakari Tarkka
4.12.1934, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1964 (estetiikka ja nykyiskansain kirjallisuus), filosofian tohtori 1978 (kotimainen kirjallisuus), Helsingin yliopisto

Kirjallisuustoimittaja ja -kriitikko, Helsingin Sanomat 1958–1961, Uusi Suomi 1961–1967, Helsingin Sanomat 1969–1979, 1989–1999
Kulttuuriosaston apulaisesimies 1979–1984, esimies 1984–1989, Helsingin Sanomat
Kotimaisen kirjallisuuden assistentti 1969–1976, dosentti 1978–1985, Helsingin yliopisto
Lecturer, Finnish Literature, School of Slavonic and East European Studies, University of London 1980–1981

Teoksia:
Kirjallisuussosiologiaa: Paavo Rintalan saarna ja seurakunta (1966)
Hakuteos: Suomalaisia nykykirjailijoita, kuusi laitosta (1967–2000)
Biografioita: Salama (1973), Pentti Saarikoski I-II (1996–2003), Joel Lehtonen I-II (2009–2012)
Kirjallisuudentutkimusta: Novelli, Essee (Suomen kirjallisuus VIII, 1970); Putkinotkon tausta (1977)
Arvosteluja ja esseitä: Sanat sanoista (1984), Lause lauseesta (1994)
Kulttuurihistoriaa: Otavan historia 1918–1940 (1980); ”Nuoren tasavallan tiede ja taide”, ”Taistelut kulttuurista”, Suomen historia (1980–1988); Kapellimestari (Jukka-Pekka Sarasteen kanssa 2009)
Toimituksia: Joel Lehtosen kirjeitä; Pentti Saarikosken päiväkirjoja, pakinoita ja runoja; Jouko Tyyrin kirjoituksia; Volter Kilven ja Alvar Renqvistin kirjeenvaihto

Palkintoja ja erityissaavutuksia
Taiteen valtionpalkinto 2010
Suomi-palkinto 1996
Tatu Vaaskivi -palkinto 1978
Valtion kääntäjäpalkinto 1973

Kuva: Hanna Tarkka
Tekstit: Pekka Tarkka (Tomas Sjöblom, toim.)

Yliopisto ja sanomalehti

Sanomalehden kulttuuritoimittajana pyrin pitämään yhteyttä yliopistoväkeen. Uudessa Suomessa oli pitkään arvostettu akateemista asiantuntijuutta, mutta kuusikymmenluvun poliittiset ristiriidat tukahduttivat yhteistyön.

Räikein tapaus oli torjua Georg Henrik von Wrightin Vietnamin sotaa käsittelevä artikkeli. Olin jo sitä kääntämässä, kun päätoimittaja ilmoitti, että maailmankuulun filosofin näkemykset eivät sopineet Uuden Suomen poliittiseen linjaan. Erosin lehdestä. Helsingin Sanomissa oli vapaampaa. Etsin avustajia, joilla oli akateeminen koulutus ja jotka osasivat kirjoittaa.

Risto Hannulan läksiäiset Uudesta Suomesta vuonna 1967. Pekka Tarkka erosi lehden palveluksesta samoihin aikoihin, koska vastusti sen konservatiivista linjaa. Kuvassa Risto Hannula (vas.), Tuula Ikonen, Aila Poukkula, Katarina Eskola ja Pekka Tarkka. Kuva: Pekka Tarkan kotiarkisto.​
Risto Hannulan läksiäiset Uudesta Suomesta vuonna 1967. Pekka Tarkka erosi lehden palveluksesta samoihin aikoihin, koska vastusti sen konservatiivista linjaa. Kuvassa Risto Hannula (vas.), Tuula Ikonen, Aila Poukkula, Katarina Eskola ja Pekka Tarkka. Kuva: Pekka Tarkan kotiarkisto.​

Viime aikoina yliopiston ja sanomalehden suhteet ovat rakoilleet. Syytä on mielestäni molemmissa osapuolissa. Kun tutkijat keskittyvät hankkimaan akateemisen yhteisön sisäisiä meriittejä, halu osallistua laajempaan tiedonvälitykseen heikentyy. Samaan aikaan lehdistö on joutunut taloudelliseen ahdinkoon, josta se yrittää selviytyä panostamalla populaarikulttuuriin.

Kirjoittaja

Pekka Tarkka

Pekka Sakari Tarkka
4.12.1934, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1964 (estetiikka ja nykyiskansain kirjallisuus), filosofian tohtori 1978 (kotimainen kirjallisuus), Helsingin yliopisto

Kirjallisuustoimittaja ja -kriitikko, Helsingin Sanomat 1958–1961, Uusi Suomi 1961–1967, Helsingin Sanomat 1969–1979, 1989–1999
Kulttuuriosaston apulaisesimies 1979–1984, esimies 1984–1989, Helsingin Sanomat
Kotimaisen kirjallisuuden assistentti 1969–1976, dosentti 1978–1985, Helsingin yliopisto
Lecturer, Finnish Literature, School of Slavonic and East European Studies, University of London 1980–1981

Teoksia:
Kirjallisuussosiologiaa: Paavo Rintalan saarna ja seurakunta (1966)
Hakuteos: Suomalaisia nykykirjailijoita, kuusi laitosta (1967–2000)
Biografioita: Salama (1973), Pentti Saarikoski I-II (1996–2003), Joel Lehtonen I-II (2009–2012)
Kirjallisuudentutkimusta: Novelli, Essee (Suomen kirjallisuus VIII, 1970); Putkinotkon tausta (1977)
Arvosteluja ja esseitä: Sanat sanoista (1984), Lause lauseesta (1994)
Kulttuurihistoriaa: Otavan historia 1918–1940 (1980); ”Nuoren tasavallan tiede ja taide”, ”Taistelut kulttuurista”, Suomen historia (1980–1988); Kapellimestari (Jukka-Pekka Sarasteen kanssa 2009)
Toimituksia: Joel Lehtosen kirjeitä; Pentti Saarikosken päiväkirjoja, pakinoita ja runoja; Jouko Tyyrin kirjoituksia; Volter Kilven ja Alvar Renqvistin kirjeenvaihto

Palkintoja ja erityissaavutuksia
Taiteen valtionpalkinto 2010
Suomi-palkinto 1996
Tatu Vaaskivi -palkinto 1978
Valtion kääntäjäpalkinto 1973

Kuva: Hanna Tarkka
Tekstit: Pekka Tarkka (Tomas Sjöblom, toim.)

← Takaisin