Georg Henrik von Wright
Päivän humanisti

Georg Henrik von Wright

Ystävälleen Ludwig Wittgensteinille lähettämässään kirjeessä 23-vuotias Georg Henrik von Wright kertoo löytäneensä sävelen jota seurata ajatusten valtakuntaan. Hän kuitenkin pelkää, ettei löydä perille. Etsiminen johti ainutlaatuiseen uraan. Hänestä tuli yksi filosofian loogis-analyyttisen suuntauksen merkittävimmistä edustajista, mutta myös yksi aikansa johtavista pohjoismaisista humanisteista ja intellektuelleista.

Georg Henrik von Wright

Georg Henrik von Wright
14.6 1916, Helsinki – 16.6 2003, Helsinki

Filosofian kandidaatti (filosofia) 1937, lisensiaatti 1941, promovoitu tohtoriksi 1953, Helsingin yliopisto
M.A. 1948, University of Cambridge

Kansleri 1969–1977, Åbo Akademi
Suomen akatemian jäsen 1961–1986, esimies 1968–1970
Professor-at-Large, 1965–1977, Cornell  University
Filosofian professori 1948–1951, Trinity College, University of Cambridge
Vt. filosofian professori 1946–1948, Åbo Akademi
Filosofian (ruots.) professori 1943–1961, Helsingin yliopisto (nimitetty 1946)
Filosofian dosentti 1943, Helsingin yliopisto

Useita kausia vt. professorina (käytännöllinen ja teoreettinen filosofia) Helsingin yliopistossa
Vierailevana professorina Cornellissa, Los Angelesissa, Pittsburghissa, Karlsruhessa ja Leipzigissä

Tutkimusteemat:
Filosofinen logiikka, arvoteoria ja -etiikka, kulttuurifilosofia, normien, humanististen tieteiden ja tietoisuuden filosofia

Wittgensteinin teosten postuumi julkaisu, sekä niihin liittyvä tutkimus

Julkaisut

Palkinnot ja kunnianosoitukset
Critical European Prize 2002
Tage Danielsson-priset 1998
Selma Lagerlöfs Litteraturpris 1993
Ensimmäinen pohjoismainen filosofi jolle omistettiin volyymi The Library of Living Philosophers-sarjassa 1989
Karl Emil Tollanders pris 1987
Svenska Akademiens stora pris 1986
Alexander von Humboldt-säätiön tutkijapalkinto 1986
Svenska Kulturfondens kulturpris 1982
Wihurin kansainvälinen palkinto 1976

Kuva: Helsingin yliopistomuseo
Tekstit: Bernt Österman (Tomas Sjöblom, toim.)
Käännös: Tomas Sjöblom

Kun Georg Henrik von Wright vuoden 1949 alkupuolella vaeltaa yksin Cam-joen viertä, hän saa yhtäkkiä mullistavan ajatuksen: formaaliset yhteydet käsitteiden ”jokin”, ”ei yksikään” ja ”kaikki” välillä vaikuttavat olevan samat kuin käsitteiden ”mahdollinen”, ”mahdoton” ja ”välttämätön” välillä.

Lue lisää

Georg Henrik von Wrightilla oli merkittävä vaikutus filosofian kehitykseen Suomessa ja Pohjoismaissa 1900-luvun toisella puoliskolla. Hän hoiti jo 1940-luvulla Helsingin yliopiston ruotsinkielisen filosofian professuurin ohella ajoittain jopa kolmea muuta suomalaista professuuria

Lue lisää

Ludwig Wittgenstein julkaisi elämänsä aikana ainoastaan yhden kirjan, niin sanotun Tractatuksen. Hän testamenttasi kirjallisen jäämistönsä Georg Henrik von Wrightille, Elizabeth Anscombelle ja Rush Rheesille. Wittgensteinin toive oli, että kolmikko julkaisisi ”sopivaksi näkemänsä” otoksen hänen tuotannostaan.

Lue lisää