Georg Henrik von Wright

Georg Henrik von Wright
14.6 1916, Helsinki – 16.6 2003, Helsinki

Filosofian kandidaatti (filosofia) 1937, lisensiaatti 1941, promovoitu tohtoriksi 1953, Helsingin yliopisto
M.A. 1948, University of Cambridge

Kansleri 1969–1977, Åbo Akademi
Suomen akatemian jäsen 1961–1986, esimies 1968–1970
Professor-at-Large, 1965–1977, Cornell University
Filosofian professori 1948–1951, Trinity College, University of Cambridge
Vt. filosofian professori 1946–1948, Åbo Akademi
Filosofian (ruots.) professori 1943–1961, Helsingin yliopisto (nimitetty 1946)
Filosofian dosentti 1943, Helsingin yliopisto

Useita kausia vt. professorina (käytännöllinen ja teoreettinen filosofia) Helsingin yliopistossa
Vierailevana professorina Cornellissa, Los Angelesissa, Pittsburghissa, Karlsruhessa ja Leipzigissä

Tutkimusteemat:
Filosofinen logiikka, arvoteoria ja -etiikka, kulttuurifilosofia, normien, humanististen tieteiden ja tietoisuuden filosofia

Wittgensteinin teosten postuumi julkaisu, sekä niihin liittyvä tutkimus

Julkaisut

Palkinnot ja kunnianosoitukset
Critical European Prize 2002
Tage Danielsson-priset 1998
Selma Lagerlöfs Litteraturpris 1993
Ensimmäinen pohjoismainen filosofi jolle omistettiin volyymi The Library of Living Philosophers-sarjassa 1989
Karl Emil Tollanders pris 1987
Svenska Akademiens stora pris 1986
Alexander von Humboldt-säätiön tutkijapalkinto 1986
Svenska Kulturfondens kulturpris 1982
Wihurin kansainvälinen palkinto 1976

Kuva: Helsingin yliopistomuseo
Tekstit: Bernt Österman (Tomas Sjöblom, toim.)
Käännös: Tomas Sjöblom

Von Wright – Wittgenstein -arkisto (WWA)

Ludwig Wittgenstein julkaisi elämänsä aikana ainoastaan yhden kirjan, niin sanotun Tractatuksen. Hän testamenttasi kirjallisen jäämistönsä Georg Henrik von Wrightille, Elizabeth Anscombelle ja Rush Rheesille. Wittgensteinin toive oli, että kolmikko julkaisisi ”sopivaksi näkemänsä” otoksen hänen tuotannostaan.

Wittgensteinin kuoleman jälkeen vuonna 1951 von Wright työskenteli yli viidenkymmenen vuoden ajan Wittgensteinin teosten julkaisemisen parissa. Hänen vaikutuksensa jälkimaailman kuvaan Wittgensteinin filosofiasta on ollut ratkaiseva.

Työskennellessään Wittgensteinin kirjoitusten parissa von Wright perusti 1960-luvulla arkiston, joka sisältää lähes täydellisen kokoelman kopioita Wittgensteinin kirjoituksista. Arkisto muodostui von Wrightin työhuoneen yhteyteen Helsingin yliopiston Metsätalossa. Myös merkittävä osa Wittgensteinin teosten julkaisemiseen liittyvästä kirjeenvaihdosta liitettiin arkistoon. Von Wright lahjoitti arkiston Helsingin yliopistolle yhdessä oman filosofisen jäämistönsä kanssa vuonna 2000.

Arkisto on vuodesta 2009 lähtien toiminut nimellä Von Wright – Wittgenstein -arkisto (WWA). Se sijaitsee tällä hetkellä Metsätalon kuudennessa kerroksessa, yliopiston filosofia-aineiden yhteydessä. Arkiston kokoelmat ovat sittemmin laajentuneet von Wrightin suvun lahjoitusten ansiosta. Nykyisin kokoelmiin kuuluu myös ainutlaatuisia muistoesineitä, kuten Wittgensteinin kävelykeppi ja von Wrightin kirjoituskone.

Viime vuosien aikana WWA:sta on tullut entistä suositumpi. Etenkin Wittgensteinin postuumisti julkaistujen teosten editointiprosessista kiinnostuneet tutkijat ovat hyödyntäneet arkistoa tutkimuksessaan. Täydentävä von Wright -kokoelma löytyy Kansalliskirjastosta, Georg Henrik von Wrightin kokoelma. Kokoelma sisältää yksityistä ja työhön liittyvää kirjeenvaihtoa sekä von Wrightin kotikirjaston. Helsingin yliopistossa on myös järjestetty vuodesta 2014 lähtien vuosittainen Georg Henrik von Wright -luento (sisältö on englanniksi).