Kersti Juva
Päivän humanisti

Kersti Juva

Kersti Juva on suomentanut englanninkielistä kirjallisuutta vuodesta 1972. Hän käänsi yhdessä opettajansa Eila Pennasen kanssa J.R.R. Tolkienin Tarun Sormusten herrasta kaksi ensimmäistä osaa ja kolmannen osan ensimmäisenä omana työnään. Esikoiskäännös yhdessä Richard Adamsin Ruohometsän kansa -teoksen kanssa toivat nuorelle tekijälle valtionpalkinnon. Sen jälkeen on ilmestynyt tasaiseen tahtiin ensin fantasiaa, lasten kirjoja ja dekkareita, sitten klassikkoja ja nykyproosaa.

Kersti Juva

Kersti Anna Linnea Juva

Helsinki 17.9.1948

Humanististen tieteiden kandidaatti 1972, filosofian maisteri 2002 (englantilainen filologia), Helsingin yliopisto

Klassikoiden, lastenkirjallisuuden, nykyproosan, salapoliisiromaanien sekä näytelmien ja kuunnelmien suomentaja, luennoitsija, blogisti

Tunnetuimpia suomennoksia ovat J. R. R. Tolkienin fantasiaromaanit sekä mm. William Shakespearen, Jane Austenin ja A. A. Milnen teokset.

Palkintoja

Valtionpalkinto 1976 (Taru Sormusten Herrasta ja Ruohometsän kansa) ja 1986 (Hobitti ja Paperimiehet)

Werner Söderströmin palkinto 1997 (Ei seuraa matkalleni)

Suomi-palkinto 1998 (Tristram Shandy)

Agricola-palkinto 1999 (Tristram Shandy)

Suomen kulttuurirahaston tunnustuspalkinto 2006

Taiteilijaprofessori 2008

Kunniatohtori, Itä-Suomen yliopiston filosofinen tiedekunta 2014

 

Kuva: Sami Kero/HS
Tekstit: Kersti Juva, Kaija Hartikainen (toim.)

Suomentajan tie

Lukiossa Kallion yhteiskoulussa minua opetti legendaarinen Viljo ”Ville” Tervonen, joka herätti intohimon suomen kieleen. Luonnollinen seuraus oli pyrkiä kotikaupunkini yliopistoon Helsinkiin opiskelemaan suomea

Lue lisää

Poliittinen eläin

Kun lapsuudenkodin kristillinen moraali kohtasi 1960-luvun yliopistoliikehdinnän, seuraus oli arvattavissa. Tempauduin täysin rinnoin mukaan vallankumoukselliseen opiskelijaliikkeeseen. Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset, yhteiskunnallinen eriarvoisuus, kolmannen maailman ongelmat – kaikki voitiin ratkaista liittymällä yhteen selkeiden tavoitteiden taakse. Se, että vastaukset olivat yksinkertaisia ja menetelmät suoraviivaisia, oli nuorelle epävarmalle ihmiselle vain helpottavaa. Puhumattakaan siitä, että mukana oli suuri joukko todella fiksuja ja lahjakkaita ihmisiä.

Lue lisää

Akateeminen koti

Yhteydet yliopistoon eivät katkenneet, vaikka opinnot jäivät. Jo 80-luvulla vedin itse muutaman vuoden Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksella kurssia, jolta Eila Pennanen oli minut löytänyt. Olen pitänyt kursseja myös englannin kielen laitoksella sekä muissa Suomen yliopistoissa. Näinä vuosina on kehittynyt kokonaan uusi tieteenala, käännöstiede, jonka edustajiin olen saanut tutustua.

Lue lisää

Haaveeni

Haaveilen että Suomessa ymmärrettäisiin vaalia suomen kieltä. Kieli ja kulttuuri kietoutuvat toisiinsa. Suomessa on puhuttu suomea (sekä ruotsia ja saamea) satoja vuosia, ja kieli on taipunut ilmaisemaan sen, mitä halutaan ilmaista, tarkasti, elävästi, hauskasti, miten milloinkin. Ajattelu, ymmärtäminen ja kielen omaksuminen liittyvät yhteen. Faktoja on helppo esittää alkeellisellakin kielellä, mutta syvällisen kommunikaation syntyminen vaatii kieliyhteisön.

Lue lisää