Professori Pirkko Moisalan johtama tutkimushanke Indigenous Musics and Well-Being tutkii musiikkia alkuperäiskansojen voimaannuttamisen, yhteenkuulumisen ja kulttuuriperinteen säilyttämisen välineenä. Lue lisää »
Aarno Cronvallin dokumentissa Monikasvoinen musiikkimies on vahvasti läsnä Erik Tawaststjernan ainutlaatuinen persoona. Hieno mies on hieno mies vaikka sitten Saimaan saaren mökillä. Ylen Elävän arkiston tallenteena oleva dokumentti on vuodelta 1973. Lue lisää »
Oratorio on vuonna 2017 ilmestynyt vapaasti verkossa kuunneltava kaupunkirunoelma. Se sisältää yli 60 runoa. Lue lisää »
Väitöskirjan tekeminen vei minut vuodeksi Brasiliaan, Rio de Janeiroon. Minun piti tutkia myyttiä ja musiikkia käytännössä ja matkustaa Xingu-joelle suya-intiaanien pariin, mutta siitä ei tullut lopulta mitään. Jo ennen matkalle lähtöäni Erik Tawaststjerna neuvoi minua ottamaan tutkimuskohteeksi Brasilian ”Sibeliuksen”, Heitor Villa-Lobosin. Niin päädyin tekemään, koska hänen museonsa oli Riossa ja leski Arminda hoiti sitä. Lue lisää »
Martin Wegelius oli opiskellut musiikkia laaja-alaisesti jo kouluajoista lähtien. Suomalaisen musiikkimaailman eturivin vaikuttajien kanssa hän ryhtyi 1880-luvun taitteessa suunnittelemaan Helsinkiin musiikkiopistoa. Lue lisää »
Yliopistonkamreeri Adolf Wilhelm Wegeliuksen poika Martin Wegelius kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon vuonna 1864. Ilmajoelta peräisin olevat Wegeliukset tunnettiin hyvin pappis- ja virkamiessukuna. Martin Wegeliuksen kiinnostuksen kohteet ja elämäntyö muodostuivat hyvin erilaisiksi kuin pietistisen perheen kasvatista olisi voinut olettaa. Lue lisää »
Haaveilen monimutkaisemmasta maailmasta ja absoluuttisesta musiikkikorvasta. Lue lisää »
Vaikka olin harrastanut musiikkia pienestä pitäen, tähtäsin kuitenkin kirjailijan uraan – olinhan sattunut 17-vuotiaana saamaan romaanin julkaistuksi. Sävellellytkin olin, mutta pidin itseäni jo liian vanhana musiikkiopintoihin. Lue lisää »
Musiikkifilosofisella väitöskirjallani Innovaation ja tradition idea oli kaksi mottoa: yhtäältä Paavo Heinisen ajatus siitä, että hänen tutkimuksensa suomalaisista säveltäjistä oli “laajennettua narsismia: kiinnostusta siihen, mitä tapahtuu tässä maassa säveltävälle ihmiselle”, ja toisaalta Noam Chomskyn ajatus siitä, että “keskeinen ongelma maailman selittämisessä on sen määritteleminen, kuinka ihmiset todellisuudessa selittävät maailmaa”. Lue lisää »
Ensimmäisinä opiskeluvuosinani Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksella perustimme koulutoverini Tero-Pekka Henellin ja opiskelukaverini Risto Niemisen kanssa Synkooppi-lehden (1978). Olen erityisen ylpeä, että lehti on edelleen voimissaan. Olin ainejärjetön aktiivi. Järjestimme juhlia, haimme mainoksia lehteemme ja ostimme musiikkitieteen opiskelijoille maahantuojilta äänilevyjä alennettuun hintaan. Se oli tiedostamatonta verkostoitumista, nuoren maailmanparantajan uteliaisuutta ja halua opiskella tuntemaan musiikkiyhteisö ja sen toimintatavat. Lue lisää »
Erkki Salmenhaara oli kysytty esitelmöitsijä ja keskustelija myös akateemisten piirien ulkopuolella. Musiikkitieteen popularisointia hän toteutti esimerkiksi esiintymällä lukuisissa Yleisradion ohjelmissa 1960-luvulta lähtien. Lue lisää »
Lari Kotilainen perusti Sami Iivosen kanssa vuonna 1996 lastenrockyhtye Jytäjyrsijät, joka on keikkaillut ahkerasti Suomessa ja Venäjällä ja julkaissut kolme täyspitkää albumia. Jytäjyrsijöiden musiikkia on käännetty venäjäksi ja viittomakielelle. Lue lisää »
On ehkä kliseistä olla suomalainen Jean Sibeliuksen tutkija, sillä se saattaa herättää epäilyjä "helpon" tutkimuskohteen valinnasta. Tämä on kuitenkin vain ensivaikutelma. Sibeliuksen musiikki romantiikan ja 1900-luvun modernismin välissä tarjoaa loputtoman ja haastavan tutkimuskohteen, sillä musiikin määrittely ja sen vaatimat työkalut eivät ole helppoja. Etenkin kun musiikillisen modernismin näkökulmasta Sibelius olisi ollut taaksepäin katsova konservatiivi, mikä on toki virhetulkinta, mutta vaatii tutkijoilta valmiutta kriittiseen keskusteluun. Lue lisää »
Henry Bacon suoritti tutkintonsa Helsingin yliopiston teatteritieteen oppiaineessa, sivuaineena musiikkitiede. Niiden ohessa hän harrasti kirjallisuutta ja kuvataiteita. Elokuvan ymmärtämiselle moninainen taiteiden tutkimus on tarpeen, onhan elokuva aina ottanut mallia kaikista muista taiteista. Historian ja yhteiskunnan tuntemus on yhtälailla tärkeää elokuvan moninaisten funktioiden ymmärtämiseksi. Lue lisää »
René Gothóni on Cambridgen Clare Hall Collegen elinikäinen jäsen vuodesta 1990. Hän on ollut aktiivinen jäsen vuodesta 1992 lähtien Suomen Tiedeseurassa, jossa hallituksen jäsenenä vuosina 1996–2007 ja humanistisen osaston sihteerinä vuodesta 1996 lähtien. Suomalaisen Tiedeakatemian neuvottelukunnan jäsenenä Gothóni oli vuosina 1998–2013. Lue lisää »
Musiikilliset käytännöt osallistuvat sosiaalisen sukupuolen tuottamiseen ja sukupuolijärjestelmä vaikuttaa musiikkielämässä. Osa professori Pirkko Moisalan tuotannosta käsittelee kulttuurin, sukupuolen ja musiikin välisiä suhteita. Moisala on kirjoittanut taidemusiikin naissäveltäjistä täyttääkseen musiikinhistorian kirjoituksen jättämiä aukkoja. Hän on kirjoittanut myös kirjan Kaija Saariahon urasta, hänen sävellystensä vastaanotosta, hänen sävellysprosessistaan ja sävellystyön kehityksestä. Lue lisää »
Musiikintutkimus vaikuttaa käsityksiimme musiikista ja maailmasta. Koska tutkimuksen tulos syntyy metodologian tuottamana, professori Pirkko Moisala on pyrkinyt uudistamaan musiikintutkimuksen näkökulmia ja metodeita. Tutkimus antaa myös huomiota ja lisäarvoa kohteelleen. Siksi Moisala on valinnut monet tutkimuskohteensa, kuten esimerkiksi vähemmistöjen musiikkikulttuurit, naissäveltäjät ja musiikin sukupuolisuuden, aiemman musiikintutkimuksen marginaalista. Lue lisää »
Ilmari Krohn oli ensimmäinen musiikkitieteen professori Suomessa. Kysymyksessä oli ylimääräinen virka, mutta se toimi ponnahduslautana musiikkitieteen arvostuksen nousulle. Musiikkitiede oli akateemisessa mielessä lapsenkengissään Suomessa vielä 1900-luvun taitteessa, vaikka yliopistolla olikin musiikkitoimintaa. Saksassa ja Britanniassa asiassa oltiin jo pidemmällä. Varmasti tästä syystä myös Ilmari Krohn teki säännöllisesti matkoja Keski-Eurooppaan. Lue lisää »
Pirkko Moisala kertoo videohaastattelussa johtamastaan Alkuperäiskansat ja hyvinvointi -tutkimusprojektista, jossa tarkastellaan saamelaisten… Lue lisää »
Professori Pirkko Moisalalla on tällä hetkellä käynnissä kaksi laajaa tutkimusprojektia musiikintutkimuksen alalta. Lue lisää »
