Oratorio, kuunneltava kaupunkirunoelma
Oratorio on vuonna 2017 ilmestynyt vapaasti verkossa kuunneltava kaupunkirunoelma. Se sisältää yli 60 runoa. Lue lisää »
Hae artikkeleita
44 hakutulosta haulle: musiikki
Alkuperäiskansojen musiikki ja hyvinvointi
Professori Pirkko Moisalan johtama tutkimushanke Indigenous Musics and Well-Being tutkii musiikkia alkuperäiskansojen voimaannuttamisen, yhteenkuulumisen ja kulttuuriperinteen säilyttämisen välineenä. Lue lisää »
Sibelius on muutakin kuin musiikkia
On ehkä kliseistä olla suomalainen Jean Sibeliuksen tutkija, sillä se saattaa herättää epäilyjä "helpon" tutkimuskohteen valinnasta. Tämä on kuitenkin vain ensivaikutelma. Sibeliuksen musiikki romantiikan ja 1900-luvun modernismin välissä tarjoaa loputtoman ja haastavan tutkimuskohteen, sillä musiikin määrittely ja sen vaatimat työkalut eivät ole helppoja. Etenkin kun musiikillisen modernismin näkökulmasta Sibelius olisi ollut taaksepäin katsova konservatiivi, mikä on toki virhetulkinta, mutta vaatii tutkijoilta valmiutta kriittiseen keskusteluun. Lue lisää »
”Monikasvoinen musiikkimies” - Ylen Elävä arkisto
Aarno Cronvallin dokumentissa Monikasvoinen musiikkimies on vahvasti läsnä Erik Tawaststjernan ainutlaatuinen persoona. Hieno mies on hieno mies vaikka sitten Saimaan saaren mökillä. Ylen Elävän arkiston tallenteena oleva dokumentti on vuodelta 1973. Lue lisää »
Myytti ja musiikki
Väitöskirjan tekeminen vei minut vuodeksi Brasiliaan, Rio de Janeiroon. Minun piti tutkia myyttiä ja musiikkia käytännössä ja matkustaa Xingu-joelle suya-intiaanien pariin, mutta siitä ei tullut lopulta mitään. Jo ennen matkalle lähtöäni Erik Tawaststjerna neuvoi minua ottamaan tutkimuskohteeksi Brasilian ”Sibeliuksen”, Heitor Villa-Lobosin. Niin päädyin tekemään, koska hänen museonsa oli Riossa ja leski Arminda hoiti sitä. Lue lisää »
Musiikkipedagogiikan tienraivaaja
Martin Wegelius oli opiskellut musiikkia laaja-alaisesti jo kouluajoista lähtien. Suomalaisen musiikkimaailman eturivin vaikuttajien kanssa hän ryhtyi 1880-luvun taitteessa suunnittelemaan Helsinkiin musiikkiopistoa. Lue lisää »
Estetiikan maisteri musiikkivaikuttajaksi
Yliopistonkamreeri Adolf Wilhelm Wegeliuksen poika Martin Wegelius kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon vuonna 1864. Ilmajoelta peräisin olevat Wegeliukset tunnettiin hyvin pappis- ja virkamiessukuna. Martin Wegeliuksen kiinnostuksen kohteet ja elämäntyö muodostuivat hyvin erilaisiksi kuin pietistisen perheen kasvatista olisi voinut olettaa. Lue lisää »
Haaveina monimutkaisuus ja musiikki
Haaveilen monimutkaisemmasta maailmasta ja absoluuttisesta musiikkikorvasta. Lue lisää »
Lapsille kieltä ja musiikkia
Lari Kotilainen perusti Sami Iivosen kanssa vuonna 1996 lastenrockyhtye Jytäjyrsijät, joka on keikkaillut ahkerasti Suomessa ja Venäjällä ja julkaissut kolme täyspitkää albumia. Jytäjyrsijöiden musiikkia on käännetty venäjäksi ja viittomakielelle. Lue lisää »
Musiikkitieteen popularisoija
Erkki Salmenhaara oli kysytty esitelmöitsijä ja keskustelija myös akateemisten piirien ulkopuolella. Musiikkitieteen popularisointia hän toteutti esimerkiksi esiintymällä lukuisissa Yleisradion ohjelmissa 1960-luvulta lähtien. Lue lisää »
Hyppy kirjallisuudesta musiikkiin
Vaikka olin harrastanut musiikkia pienestä pitäen, tähtäsin kuitenkin kirjailijan uraan – olinhan sattunut 17-vuotiaana saamaan romaanin julkaistuksi. Sävellellytkin olin, mutta pidin itseäni jo liian vanhana musiikkiopintoihin. Lue lisää »
Suomalaista musiikkia ja puhetta musiikista
Musiikkifilosofisella väitöskirjallani Innovaation ja tradition idea oli kaksi mottoa: yhtäältä Paavo Heinisen ajatus siitä, että hänen tutkimuksensa suomalaisista säveltäjistä oli “laajennettua narsismia: kiinnostusta siihen, mitä tapahtuu tässä maassa säveltävälle ihmiselle”, ja toisaalta Noam Chomskyn ajatus siitä, että “keskeinen ongelma maailman selittämisessä on sen määritteleminen, kuinka ihmiset todellisuudessa selittävät maailmaa”. Lue lisää »
Musiikkiyhteisöä rakentamassa
Ensimmäisinä opiskeluvuosinani Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksella perustimme koulutoverini Tero-Pekka Henellin ja opiskelukaverini Risto Niemisen kanssa Synkooppi-lehden (1978). Olen erityisen ylpeä, että lehti on edelleen voimissaan. Olin ainejärjetön aktiivi. Järjestimme juhlia, haimme mainoksia lehteemme ja ostimme musiikkitieteen opiskelijoille maahantuojilta äänilevyjä alennettuun hintaan. Se oli tiedostamatonta verkostoitumista, nuoren maailmanparantajan uteliaisuutta ja halua opiskella tuntemaan musiikkiyhteisö ja sen toimintatavat. Lue lisää »
Elokuvan ja maailman ymmärtäminen
Henry Bacon suoritti tutkintonsa Helsingin yliopiston teatteritieteen oppiaineessa, sivuaineena musiikkitiede. Niiden ohessa hän harrasti kirjallisuutta ja kuvataiteita. Elokuvan ymmärtämiselle moninainen taiteiden tutkimus on tarpeen, onhan elokuva aina ottanut mallia kaikista muista taiteista. Historian ja yhteiskunnan tuntemus on yhtälailla tärkeää elokuvan moninaisten funktioiden ymmärtämiseksi. Lue lisää »
Aktiivinen tiedeakatemioissa, yhteiskunnassa ja harrastuksien parissa
René Gothóni on Cambridgen Clare Hall Collegen elinikäinen jäsen vuodesta 1990. Hän on ollut aktiivinen jäsen vuodesta 1992 lähtien Suomen Tiedeseurassa, jossa hallituksen jäsenenä vuosina 1996–2007 ja humanistisen osaston sihteerinä vuodesta 1996 lähtien. Suomalaisen Tiedeakatemian neuvottelukunnan jäsenenä Gothóni oli vuosina 1998–2013. Lue lisää »
Musiikin tuottama sukupuoli
Musiikilliset käytännöt osallistuvat sosiaalisen sukupuolen tuottamiseen ja sukupuolijärjestelmä vaikuttaa musiikkielämässä. Osa professori Pirkko Moisalan tuotannosta käsittelee kulttuurin, sukupuolen ja musiikin välisiä suhteita. Moisala on kirjoittanut taidemusiikin naissäveltäjistä täyttääkseen musiikinhistorian kirjoituksen jättämiä aukkoja. Hän on kirjoittanut myös kirjan Kaija Saariahon urasta, hänen sävellystensä vastaanotosta, hänen sävellysprosessistaan ja sävellystyön kehityksestä. Lue lisää »
Sosiaalisesti tietoista musiikintutkimusta
Musiikintutkimus vaikuttaa käsityksiimme musiikista ja maailmasta. Koska tutkimuksen tulos syntyy metodologian tuottamana, professori Pirkko Moisala on pyrkinyt uudistamaan musiikintutkimuksen näkökulmia ja metodeita. Tutkimus antaa myös huomiota ja lisäarvoa kohteelleen. Siksi Moisala on valinnut monet tutkimuskohteensa, kuten esimerkiksi vähemmistöjen musiikkikulttuurit, naissäveltäjät ja musiikin sukupuolisuuden, aiemman musiikintutkimuksen marginaalista. Lue lisää »
Kaikkea muuta kuin rocktähti
Toisin kuin suurin osa tuntemistani muusikoista, aloitin musiikkiopintoni varsin myöhään, sillä aloitin viulunsoiton 11-vuotiaana. Tunnustan rehellisesti, että viiteen tai kuuteen vuoteen viulunsoitto ei varsinaisesti ollut mikään elämäni kulmakivi. Olen tottakai aina rakastanut musiikkia, mutta en ollut valmis sen opiskelun vaatimaan sitoutumiseen. Vasta myöhemmin, kun olin noin 18-vuotias, tajusin kuinka tärkeää soittaminen minulle oli ja sen jälkeen olen tarttunut asiaan aivan erilaisella asenteella. Ei minusta koskaan tullut David Oistrakhin veroista, tietenkään, mutta valmistuessani konservatoriosta olin nöyrästi iloinen saavuttamistani tuloksista. Lue lisää »
Kansansävelmistä oratorioon
Ilmari Krohn oli ensimmäinen musiikkitieteen professori Suomessa. Kysymyksessä oli ylimääräinen virka, mutta se toimi ponnahduslautana musiikkitieteen arvostuksen nousulle. Musiikkitiede oli akateemisessa mielessä lapsenkengissään Suomessa vielä 1900-luvun taitteessa, vaikka yliopistolla olikin musiikkitoimintaa. Saksassa ja Britanniassa asiassa oltiin jo pidemmällä. Varmasti tästä syystä myös Ilmari Krohn teki säännöllisesti matkoja Keski-Eurooppaan. Lue lisää »
Parhaat hetkeni Helsingin yliopistossa
Parasta on se, että hyviä hetkiä ja kokemuksia on paljon. Lue lisää »