Oratorio, kuunneltava kaupunkirunoelma
Oratorio on vuonna 2017 ilmestynyt vapaasti verkossa kuunneltava kaupunkirunoelma. Se sisältää yli 60 runoa. Lue lisää »
Hae artikkeleita
44 hakutulosta haulle: musiikki
Sibelius on muutakin kuin musiikkia
On ehkä kliseistä olla suomalainen Jean Sibeliuksen tutkija, sillä se saattaa herättää epäilyjä "helpon" tutkimuskohteen valinnasta. Tämä on kuitenkin vain ensivaikutelma. Sibeliuksen musiikki romantiikan ja 1900-luvun modernismin välissä tarjoaa loputtoman ja haastavan tutkimuskohteen, sillä musiikin määrittely ja sen vaatimat työkalut eivät ole helppoja. Etenkin kun musiikillisen modernismin näkökulmasta Sibelius olisi ollut taaksepäin katsova konservatiivi, mikä on toki virhetulkinta, mutta vaatii tutkijoilta valmiutta kriittiseen keskusteluun. Lue lisää »
Lapsille kieltä ja musiikkia
Lari Kotilainen perusti Sami Iivosen kanssa vuonna 1996 lastenrockyhtye Jytäjyrsijät, joka on keikkaillut ahkerasti Suomessa ja Venäjällä ja julkaissut kolme täyspitkää albumia. Jytäjyrsijöiden musiikkia on käännetty venäjäksi ja viittomakielelle. Lue lisää »
Musiikkitieteen popularisoija
Erkki Salmenhaara oli kysytty esitelmöitsijä ja keskustelija myös akateemisten piirien ulkopuolella. Musiikkitieteen popularisointia hän toteutti esimerkiksi esiintymällä lukuisissa Yleisradion ohjelmissa 1960-luvulta lähtien. Lue lisää »
Musiikkiyhteisöä rakentamassa
Ensimmäisinä opiskeluvuosinani Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksella perustimme koulutoverini Tero-Pekka Henellin ja opiskelukaverini Risto Niemisen kanssa Synkooppi-lehden (1978). Olen erityisen ylpeä, että lehti on edelleen voimissaan. Olin ainejärjetön aktiivi. Järjestimme juhlia, haimme mainoksia lehteemme ja ostimme musiikkitieteen opiskelijoille maahantuojilta äänilevyjä alennettuun hintaan. Se oli tiedostamatonta verkostoitumista, nuoren maailmanparantajan uteliaisuutta ja halua opiskella tuntemaan musiikkiyhteisö ja sen toimintatavat. Lue lisää »
Hyppy kirjallisuudesta musiikkiin
Vaikka olin harrastanut musiikkia pienestä pitäen, tähtäsin kuitenkin kirjailijan uraan – olinhan sattunut 17-vuotiaana saamaan romaanin julkaistuksi. Sävellellytkin olin, mutta pidin itseäni jo liian vanhana musiikkiopintoihin. Lue lisää »
Suomalaista musiikkia ja puhetta musiikista
Musiikkifilosofisella väitöskirjallani Innovaation ja tradition idea oli kaksi mottoa: yhtäältä Paavo Heinisen ajatus siitä, että hänen tutkimuksensa suomalaisista säveltäjistä oli “laajennettua narsismia: kiinnostusta siihen, mitä tapahtuu tässä maassa säveltävälle ihmiselle”, ja toisaalta Noam Chomskyn ajatus siitä, että “keskeinen ongelma maailman selittämisessä on sen määritteleminen, kuinka ihmiset todellisuudessa selittävät maailmaa”. Lue lisää »
Haaveina monimutkaisuus ja musiikki
Haaveilen monimutkaisemmasta maailmasta ja absoluuttisesta musiikkikorvasta. Lue lisää »
Musiikkipedagogiikan tienraivaaja
Martin Wegelius oli opiskellut musiikkia laaja-alaisesti jo kouluajoista lähtien. Suomalaisen musiikkimaailman eturivin vaikuttajien kanssa hän ryhtyi 1880-luvun taitteessa suunnittelemaan Helsinkiin musiikkiopistoa. Lue lisää »
Myytti ja musiikki
Väitöskirjan tekeminen vei minut vuodeksi Brasiliaan, Rio de Janeiroon. Minun piti tutkia myyttiä ja musiikkia käytännössä ja matkustaa Xingu-joelle suya-intiaanien pariin, mutta siitä ei tullut lopulta mitään. Jo ennen matkalle lähtöäni Erik Tawaststjerna neuvoi minua ottamaan tutkimuskohteeksi Brasilian ”Sibeliuksen”, Heitor Villa-Lobosin. Niin päädyin tekemään, koska hänen museonsa oli Riossa ja leski Arminda hoiti sitä. Lue lisää »
Estetiikan maisteri musiikkivaikuttajaksi
Yliopistonkamreeri Adolf Wilhelm Wegeliuksen poika Martin Wegelius kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon vuonna 1864. Ilmajoelta peräisin olevat Wegeliukset tunnettiin hyvin pappis- ja virkamiessukuna. Martin Wegeliuksen kiinnostuksen kohteet ja elämäntyö muodostuivat hyvin erilaisiksi kuin pietistisen perheen kasvatista olisi voinut olettaa. Lue lisää »
”Monikasvoinen musiikkimies” - Ylen Elävä arkisto
Aarno Cronvallin dokumentissa Monikasvoinen musiikkimies on vahvasti läsnä Erik Tawaststjernan ainutlaatuinen persoona. Hieno mies on hieno mies vaikka sitten Saimaan saaren mökillä. Ylen Elävän arkiston tallenteena oleva dokumentti on vuodelta 1973. Lue lisää »
Alkuperäiskansojen musiikki ja hyvinvointi
Professori Pirkko Moisalan johtama tutkimushanke Indigenous Musics and Well-Being tutkii musiikkia alkuperäiskansojen voimaannuttamisen, yhteenkuulumisen ja kulttuuriperinteen säilyttämisen välineenä. Lue lisää »
Kaikkea muuta kuin rocktähti
Toisin kuin suurin osa tuntemistani muusikoista, aloitin musiikkiopintoni varsin myöhään, sillä aloitin viulunsoiton 11-vuotiaana. Tunnustan rehellisesti, että viiteen tai kuuteen vuoteen viulunsoitto ei varsinaisesti ollut mikään elämäni kulmakivi. Olen tottakai aina rakastanut musiikkia, mutta en ollut valmis sen opiskelun vaatimaan sitoutumiseen. Vasta myöhemmin, kun olin noin 18-vuotias, tajusin kuinka tärkeää soittaminen minulle oli ja sen jälkeen olen tarttunut asiaan aivan erilaisella asenteella. Ei minusta koskaan tullut David Oistrakhin veroista, tietenkään, mutta valmistuessani konservatoriosta olin nöyrästi iloinen saavuttamistani tuloksista. Lue lisää »
Parhaat hetkeni Helsingin yliopistossa
Parasta on se, että hyviä hetkiä ja kokemuksia on paljon. Lue lisää »
Ajatusten taimitarha
Tulen pienestä pohjoisesta kaupungista, jossa mahdollisuudet saada tietoa ja laajentaa maailmankuvaa olivat puutteelliset. Siksi Helsinki lukemattomine mahdollisuuksineen tarjosi aivan toisenlaisen ympäristön ajattelulle. Kun tulin yliopistoon vuonna 1981, siellä oli juuri tehty tutkinnonuudistus. Vaikka pian huomattiinkin, ettei se ollut onnistuneimpia, minulle oli oleellista, että kukaan ei estänyt opintojani eri oppiaineissa ja tiedekunnissa. Tutkimuksen tekeminen muualla Suomessa tai ulkomailla oli sekin suorastaan tavoite. Radikaalikin ajattelu oli mahdollista eikä siihen kukaan puuttunut – sehän on vain luonnollinen osa tiedettä. Lue lisää »
Julkaisut
Vuorovaikutteisen näyttelyn voima on tilanteessa: vuorovaikutuksessa. Tutkimusten mukaan yleisö voi oppia tietojen ja taitojen lisäksi ymmärr… Lue lisää »
Ylioppilaselämää
Historianopintoihin minua houkutteli kokemus peräti viidestä eri tavoin inspiroivasta Norssin historianopettajastani. Ensimmäinen oli marxilainen, toinen juurevasti isänmaallinen, kolmas korostetun vähäeleinen ja neljäs opetti koko kehollaan – viides taas luennoi jonkinlaiseen yliopistotyyliin. Yhteistä heille oli peittelemätön kiinnostus opettamaansa aihetta kohtaan. Kun vielä latinanopettajani oli yhtä inspiroiva kuin edellä mainitut yhteensä, otin myös latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden opinto-ohjelmaani. Lue lisää »
Monessa mukana eli tutkijan velvoitteet
Kun humanisti väittelee, hänen kimppuunsa hyökkäävät yllättävän monet tahot. Alan veteraanit tai muuten vain vaihtovuoroiset jäsenet näkevät hetkensä tulleen ja ehdottavat sinua järjestöihin ja luottamustehtäviin. Ensimmäisiä tehtäviäni vielä vihreänä tohtorina oli Suomen Musiikkitieteellisen Seuran puheenjohtajuus, joka kävi voimille, olinhan nuori isä ja myös opetus vaati valmistelua usein aamutyön tunneille asti. Lue lisää »
Akseli Gallen-Kallela – Muotokuvia, Kalevalaa ja ansiomerkkejä
Akseli Gallen-Kallela oli yksi suomalaisen kansallistaiteen uranuurtajista. Hänen töistään tunnetuimpia ovat Kalevala-aiheiset teokset, joiden sarja alkoi Aino-maalauksesta vuonna 1889. Kyseisestä maalauksesta on tehty useampia versioita. Lue lisää »