Martin Wegelius oli opiskellut musiikkia laaja-alaisesti jo kouluajoista lähtien. Aluksi hän opiskeli musiikkia yksityisesti kotimaassa, mutta teki pitkän opintomatkan saksankielisille alueille valmistuttuaan yliopistosta vuonna 1868. Suomalaisen musiikkimaailman eturivin vaikuttajien kanssa Wegelius ryhtyi 1880-luvun taitteessa suunnittelemaan Helsinkiin musiikkiopistoa. Hanketta lähdettiin toteuttamaan yksityisellä rahoituksella, ja se etenikin hyvää vauhtia. Jo keväällä 1882 Wegelius kutsuttiin laitoksen ensimmäiseksi johtajaksi. Opetus alkoi seuraavana syksynä.

Wegeliuksen rooli Helsingin musiikkiopiston varhaisessa kehityksessä oli valtava. Wegelius otti johtajana hoitaakseen monenlaisia tehtäviä. Hän suunnitteli opetusohjelmat ja laati kurssivaatimukset. Wegelius vaikutti myös vahvasti opettajakunnan rekrytointiin, ja hän onnistuikin houkuttelemaan monia lahjakkaita ja maineikkaita muusikoita opiston opettajiksi.

Toisin kuin aikalaisensa Robert Kajanus, joka samaan aikaan oli perustanut Helsingin orkesteriyhdistyksen, Wegelius katsoi että jokaisen todellisen muusikon tuli ymmärtää musiikkia myös teoreettisella tasolla. Musiikkiopiston opetukseen sisällytettiinkin laajasti musiikin historiaa ja teoriaa. Vahvaksi – jopa patriarkaaliseksi – johtajaksi usein luonnehdittu Wegelius toimi opettajana johtotehtäviensä ohella.

Wegeliuksen tarpeisiin soveltuvia musiikin oppikirjoja ei ollut saatavilla riittämiin, varsinkaan ruotsiksi. Hän päätti korjata tilanteen. Wegelius kirjoitti muun muassa musiikin historiaa käsittelevän oppikirjan Hufvuddragen af den västerländska musikens historia (1891 - 1893), joka tosin tänä päivänä on jo vanhentunut. Sitä vastoin hänen kenraalibasson ja sointuopin oppikirjansa Kurs i homofon sats (harmonilära) 1. Generalbas (1897) on ollut päivitettyinä painoksina käytössä nykypäiviin saakka.

Musiikkiopetuksen tärkeyttä Wegeliukselle kuvastaa hyvin se, että hän mieluusti tapasi ja ohjasi oppilaitaan kesäkuukausinakin. Kun musiikkiopiston varsinainen opetus oli tauolla, tapaamiset järjestettiin Wegeliuksen kesähuvilalla Pohjassa. Wegelius toimi Helsingin musiikkiopiston johtajana yli kahdenkymmenen vuoden ajan, elämänsä loppuun asti. Hänen merkityksensä uuden suomalaisen säveltäjäsukupolven kasvattamisessa on kiistämätön.

Helsingin musiikkiopisto houkutteli jo ensivuosinaan useita nuoria lahjakkuuksia oppilaiksi. Wegeliuksen alaisuudessa opiskelivat muun muassa Erkki Melartin ja Armas Järnefelt. Vuonna 1939 opisto nimettiin erään merkittävän Wegeliuksen oppilaan mukaan Sibelius-Akatemiaksi.

Lähteet

• Lena von Bonsdorff & Tove Djupsjöbacka, Musik i ingenmansland. Martin Wegelius-institutet 1956–2006, Esbo 2006.
• Jukka Sarjala, Wegelius, Martin, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 5.5.2015. Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.
• Matti Huttunen, Martin Wegelius: Founder of The First Wagner Society in Finland (1846-1906). A Summary of Prof. Matti Huttunen's Lecture during The Finnish Wagner Society's Meeting 8th March 1995, kääntänyt Uolevi Karrakoski, Turun yliopiston verkkojulkaisu. Viitattu 5.5.2015.