11 hakutulosta haulle: matematiikka

Konferenssitulkkauksen korkeampi matematiikka

Konferenssitulkkaus on monesti eniten esillä oleva tulkkauksen muoto. Se liittyy usein suurten kansain­välisten organisaatioiden, kuten EU:n tai YK:n, toimintaan. Erja Tenhonen-Lightfootin mukaan konferenssi­tulkin tärkeimpiin taitoihin kuuluu osata ennakoida tilanteen mukaan, millaisista asioista tullaan puhumaan. Lue lisää »

Kansanrunouden tutkija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Elsa Eklund, vuodesta 1922 Enäjärvi, syntyi vihtiläiseen kauppias- ja maanviljelijäperheeseen vuonna 1901. Hän aloitti opiskelun Helsingin yliopistossa vuonna 1919. Aluksi hän opiskeli matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, mutta vaihtoi nopeasti historiallis-kielitieteelliselle osastolle. Siellä aineyhdistelmään kuuluivat kotimainen kirjallisuus, suomen kieli ja kirjallisuus, Suomen ja Skandinavian historia sekä suomalainen ja vertaileva kansanrunoudentutkimus. Eklund tutustui opintojen alkuvaiheessa Martti Haavioon ja kiinnostui tämän myötä kansanrunoudesta. Lue lisää »

Kielten opiskelijasta ICC:lle

Matias Hellman saapui yliopistolle vuonna 1990. Kesti muutaman vuoden ennen kuin hän oli päässyt jonkinlaiseen varmuuteen siitä, mitä alaa haluaisi opiskella. Lue lisää »

Humanistina politiikassa

Suomalaisen politiikan johtava populisti tokaisi äskettäin jossakin haastattelussa, ettei ajankohtaista pakolaiskriisiä ratkaista ”kosteasilmäisellä humanismilla”. Ei niin, mutta populistilla olikin väärä käsitys humanismista. Ohjaaja Susanna Kuparinen osuu enemmän oikeaan luonnehtiessaan, että: ”Humanismi on viileetä, se on sivistystä. Se on sen tyyppistä empatiaa, joka ei ole märkää, vaan se on lähestulkoon matematiikkaa”. Lue lisää »

Kansan valistaja ja kielen kehittäjä

Elias Lönnrot oli lähtöisin eteläsuomalaisesta käsityöläisperheestä, ja myös runonkeruu- ja lääkärivuosinaan hän oleskeli ja työskenteli kansan parissa. Etenkin hänen Kajaanin-aikaisesta kirjeenvaihdostaan käy ilmi melkoinen huoli suomalaisen talonpoikaiskansan oppimattomuudesta, taikauskoisuudesta, juoppoudesta ja henkisestä takapajuisuudesta. Huoli johti siihen, että myöhempinä vuosina huomattava osa hänen toiminnastaan tähtäsi kansan valistamiseen. Lue lisää »

Miten minusta tuli humanisti?

Koulussa pidin matematiikasta ja fysiikasta, ehkä erinomaisen opettajani Erkki J. Rosenbergin ansiosta. Matematiikan opiskelu oli minulle luonnollinen valinta ja sain perustutkinnon valmiiksi kolmessa vuodessa. Tietojenkäsittely oli uutta ja menin myös ohjelmointikurssille, jolla tein ensimmäisen tietokoneohjelmani. Lue lisää »

Totuuden läheisyys

Tulin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa, mutta humanistisen toimittajaperheen antama tausta ajoi minua filosofian pariin. Opinnoissani minua kiinnosti erityisesti todennäköisyysteoria ja logiikka. Lue lisää »

Andien ja Amazonian tutkija

Martti Pärssisen henkilökohtaiset tutkimusintressit liittyvät erityisesti Andien ja Amazonian kulttuureihin. Hänen kansainvälisesti siteeratuin teoksensa on edelleenkin hänen väitöskirjansa inkavaltion poliittisesta organisaatiosta Tawantinsuyu. The Inca State and Its Political Organization. Samoin hänen Etelä-Amerikan paikallishistoriaa, arkeologiaa ja monitieteisyyttä käsittelevä Caquiaviri y la Provincia de Pacasa sekä Ari Siiriäisen kanssa kirjoittama teos Andes Orientales y Amazonía Occidental ovat ilmestyneet jo useampina painoksina. Yhdessä Jukka Kiviharjun kanssa tuotettu maailman ensimmäinen inkojen nuorakirjoitustekstien korpus Textos andinos. Corpus de textos khipu incaicos y coloniales I-II on laajasti huomioitu ihmiskunnan matematiikkaa ja kirjoitustaitoa käsittelevissä teoksissa. Lue lisää »

Insinööri ja humanisti

Juha Henriksson lähti lukiosta kohti Otaniemeä ja Teknillistä Korkeakoulua. Matematiikka ja fysiikka kiinnostivat häntä, minkä lisäksi TKK tuntui tarjoavan käytännönläheistä haastetta. Lue lisää »

”Yksi, todellinen opettaja”

Jo kouluaikana Hintikka oli kiinnostunut sekä filosofiasta että matematiikasta. – Luin filosofi Eino Kailan kirjoja ja innostuin hänestä. Luin myös Georg von Wrightin kirjan Looginen empirismi jo kouluaikana. Lue lisää »