Lehtimies Topelius
Zacharias Topelius palkattiin toimittamaan Helsingfors Tidningar -lehteä joulukuussa 1841, 200 hopearuplan palkkaa vastaan. Summa ei ollut järin suuri, etenkin kun hänen tuli itse maksaa kesäsijaisensa palkka. Lue lisää »
Hae artikkeleita
18 hakutulosta haulle: Topelius
Zacharias Topelius Skrifter
Zacharias Topelius Skrifter (ZTS) on Svenska Litteratursällskapet i Finlandin vapaasti käytettävissä oleva digitaalinen julkaisu osoitteessa topelius.fi. Zacharias Topeliuksen koko kirjallinen tuotanto, sisältäen niin painettua kuin painamatonta aineistoa, tulee ensimmäistä kertaa olemaan saatavilla digitaalisessa muodossa, jossa voi myös tehdä hakuja. Lue lisää »
Satusetä Topelius kritisoi kapitalismia ja tehohakkuita – Ylen Elävä arkisto
Zacharias Topelius arvosteli 1800-luvun teollistumisen varjopuolia ja vastusti luonnon häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Lue lisää »
Zacharias Topelius runoutta sävellettynä
Useat suomalaisten rakkaimmista joululauluista ovat sävellyksiä Zacharias Topeliuksen runoista. Näitä ovat muun muassa Varpunen jouluaamuna ja virsi En etsi valtaa, loistoa. Artikkeliin olemme koonneet muutamia Topeliuksen runouteen perustuvia sävellyksiä. Lue lisää »
Luottamustoimia ja kontakteja
Henrik Meinanderin tärkeimmät luottamustoimet yliopistolla ja tiedeyhteisössä ovat olleet kaudet laitosjohtajana (2004–2006) ja varadekaanina (2010–2013) Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, hallituksen ja tieteellisen neuvoston jäsenyys Svenska litteratursällskapet i Finlandissa (1998-) ja Suomen Tiedeseurassa (2003-) sekä inspehtorinvirka Nylands Nation vid Helsingfors universitet -osakunnassa (2010-). Lue lisää »
Muinaismuistojen puolustaja
Helsingin yliopiston tiedekuntien istuntosalissa perustettiin 1. lokakuuta 1870 Suomen Muinaismuisto-Yhtiö. Yhdistyksen tavoitteena oli luoda edellytyksiä muistomerkkien suojelulle ja muinaistutkimuksen käynnistämiselle sekä herättää kansassa kiinnostusta muinaismuistoja kohtaan. Lue lisää »
Runebergin hengessä
Otto Wille Kuusinen aloitti kirjoittajanuransa jo nuorena. Kuten monien aikalaisensa, nuoren runoilijan ensimmäinen julkaisukanava oli hänen… Lue lisää »
Taidehistoriasta itsenäinen oppiaine
Johan Jakob Tikkanen nimitettiin taidehistorian ja estetiikan dosentiksi vuonna 1884, samana vuonna kun hän väitteli aiheesta Der malerische Styl Giotto’s – Versuch zu einer Charakteristik desselben. Se oli ensimmäinen puhtaasti muotoanalyyttinen tutkimus italialaisen mestarin, Giotton, tuotannosta. Lue lisää »
Fennomaanipolven kasvattaja
Johan Jakob Tengström oli tieteellisen uransa ohella myös merkittävä kansallismielisen sivistyneistön kasvattaja. Hän kuului varhaisfennomaaneihin ja julkaisi jo oleskellessaan ulkomailla vuonna 1817 fennomaanisen ohjelmakirjoituksen Aura-aikakauslehdessä. Lue lisää »
Poikkeuksellinen professorinnimitys
Tsaari Nikolai I:n Helsingin-vierailun yhteydessä maaliskuussa 1854 Zacharias Topelius nimitettiin ylimääräiseksi Suomen historian professoriksi. Nimitys oli sekä yllättävä että poikkeuksellinen. Yllättävä siksi, että Topelius ei ollut hakenut virkaa, ja poikkeuksellinen siinä mielessä, että se oli räätälöity hänelle. Lue lisää »
Lumisotaa, osakuntaelämää ja monipuolisia opintoja
Voidakseen kirjoittautua yliopistoon Zacharias Topeliuksen oli ensin suoritettava ylioppilastutkinto, minkä hän teki 5. kesäkuuta 1833 arvosanalla approbatur cum laude. Todistus ei kenties enteillyt suurmiehen tulevaisuutta, vaan oli lähinnä todisteena nuoren Topeliuksen rennosta asenteesta opintoihin. Lue lisää »
”Kirjallisuus on olemassa siksi, että sitä käytettäisiin”
Kirjallisuustieteilijänä olen ollut sillä tavalla vanhanaikainen, että olen aina ajatellut kirjallisuuden liittyvän elämään, ”todellisuuteen”. Aivan kuten Från Fredrika Runeberg till Märta Tikkanen (1985) käsittelee naisen roolin muuttumista sadan vuoden aikana, Det trånga rummet (1989) käsittelee miehen roolin kehitystä. Lue lisää »
Ensimmäisellä naismaisterilla oli hillitön tiedonjano
Köyhistä oloista lähtöisin olleen Emma Irene Åströmin opettajat huomasivat nuoren tytön innokkuuden ja lahjakkuuden opiskeluun. Aluksi kotikunnan papit suostuttelivat Åströmin isän lähettämään tyttärensä Jyväskylän opettajaseminaariin. Suomen kansakoululaitoksen isä, Uno Cygnaeus ryhtyi Åströmin tukijaksi ja epäviralliseksi holhoojaksi, ja Cygnaeuksen avustuksella Emma Irene sai erivapauden opiskella yliopistossa. Lue lisää »
Rainer Knapaksen kirjallista tuotantoa
Ote Rainer Knapaksen kirjallisesta tuotannosta. Lue lisää »
Tiedeyhteisöissä vaikuttamista
Lars-Folke Landgrén on ollut laajasti mukana suomalaisen tiedeyhteisön, mm. tieteellisten seurojen toiminnassa. Hän on toiminut Svenska litteratursällskapet i Finlandissa eri luottamus- ja asiantuntijatehtävissä yli kolmen kymmenen vuoden ajan ja johtanut tutkimusprojektin seurassa. Lue lisää »
Osa-aikahistorioitsijana
Kymmenen vuotta sitten Tapio Nurmisen piti ruveta tekemään väitöskirjaa itähämäläisten miesten sotakokemuksesta, mutta sille ei kerrassaan löytynyt aikaa yrityksen pyörittämisen rinnalla. Hän on silti julkaissut satunnaisesti tutkimusaiheeseen liittyviä artikkeleja; tähän mennessä niitä on kertynyt puolisentusinaa. Lue lisää »
Opettaja ja auktoriteetti
Johan Ludvig Runeberg toimi opettajana useissa eri paikoissa. Yksi hänen tunnetuimmista oppilaistaan lienee Zachris Topelius, jota hän auttoi valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin. Porvoon kymnaasin lehtorina toimiessaan Runeberg oli myös Itä-Suomen hiippakunnan tuomiokapitulin jäsen, minkä johdosta hänet vihittiinkin papiksi. Virka-asuna oli papinpuku, mikä näkyykin Runebergin yllä monissa hänen muotokuvissaan. Lue lisää »
Nationalismin kautta fennomaniaan
Georg Zacharias Forsman , kuten hänen nimensä oli alkujaan, oli lähtöisin ruotsinkielisestä perheestä, mutta Snellmanin suomen kielen ohjelma… Lue lisää »