Tutkimuksen on oltava objektiivista ja sen tavoitteena on löytää universaaleja lainalaisuuksia, mutta kenellä on oikeus ja valta määritellä mikä on objektiivista tutkimusta? Kenellä on valta määritellä ja puhua alkuperäiskansojen puolesta? Nämä kysymykset nousevat jatkuvasti esille eri tilanteissa. Lue lisää »
Oratorio on vuonna 2017 ilmestynyt vapaasti verkossa kuunneltava kaupunkirunoelma. Se sisältää yli 60 runoa. Lue lisää »
Teen pääasiassa erilaista musiikki- ja äänituotantoa, esimerkiksi peleihin, web-kielikursseihin sekä myös bändeille ja artisteille. Lue lisää »
Opinnäyteohjaus on kiehtovimmillaan, kun ohjattavan aihe vie ohjaajankin aivan uusille urille. Marraskuussa 2014 väitellyt Maija Hirvonen teki väitöskirjansa kuvailutulkkauksesta. Näin minäkin tulin perehtyneeksi millaiset mahdollisuudet näkövammaisilla on saada selvää, jopa nauttia aikamme audiovisuaalisesta kulttuurista. Lue lisää »
"Muhammed on julkisuuskuvastaan turhan tarkka, Jaakko Hämeen-Anttila" , Helsingin Sanomat Nyt 23.1.2015 "Professori Jaakko Hämeen-Antt… Lue lisää »
Runokuningas Runebergia palvottiin alkuun miltei pyhimyksenä, eikä vuonna 1938 radioidusta juhlareportaasistakaan puutu ylevää henkeä. Myös myöhemmät kirjallisuusmiehet Kai Laitinen ja Lars Huldén jakavat kansalliskirjailijalle tunnustusta. Ylen Elävä arkisto tarjoaa Runebergiin liittyen useita ääninäyteaarteita. Lue lisää »
Viljo Tarkiainen ja Maria Jotuni tapasivat toisensa Keisarillisen Aleksanterin yliopiston Savokarjalaisessa osakunnassa 1900-luvun alussa. Maria opiskeli yliopistossa historiaa ja estetiikkaa vuosina 1900–1905. Läheisempi tuttavuus alkoi, kun he toimittivat yhdessä Edvard Richterin kanssa arvostelevan luettelon seuranäytelmistä sekä toimivat Kaunotieteellisessä ylioppilasyhdistyksessä. Lue lisää »
Maria Jotuni ja Viljo Tarkiainen tapasivat toisensa Keisarillisen Aleksanterin yliopiston Savokarjalaisessa osakunnassa 1900-luvun alussa.… Lue lisää »
Musiikintutkimus vaikuttaa käsityksiimme musiikista ja maailmasta. Koska tutkimuksen tulos syntyy metodologian tuottamana, professori Pirkko Moisala on pyrkinyt uudistamaan musiikintutkimuksen näkökulmia ja metodeita. Tutkimus antaa myös huomiota ja lisäarvoa kohteelleen. Siksi Moisala on valinnut monet tutkimuskohteensa, kuten esimerkiksi vähemmistöjen musiikkikulttuurit, naissäveltäjät ja musiikin sukupuolisuuden, aiemman musiikintutkimuksen marginaalista. Lue lisää »
Vepsä on yksi monista uhanalaisista suomen lähisukukielistä. Sen puhujamäärän arvellaan olevan nykyään vain runsaat 3 000. Kieli ei enää siirry vanhemmilta lapsille, eikä sillä ole vakiintunutta asemaa kouluopetuksessa, sähköisessä mediassa eikä kaupungistuneessa yhteiskunnassa. Silti nykymaailma määrittää vepsäläistenkin elämän. Mitä kielelle tapahtuu? Lue lisää »
”Sivistyshistoria toistaa itseään .” Souli 24.9.2014 ”Sata vuotta sivistystä.” Kirkko ja kaupunki 1.9.2014 ”Helsingin arkea… Lue lisää »
Edwin Linkomiehen poliittinen ura sai alkunsa vuonna 1918, kun Kansallinen Kokoomus perustettiin ja hänet valittiin sen pää-äänenkannattajan Uuden Suomen johtokuntaan. Siellä hän sai kosketuksen sekä puolueen että lehden ideologisiin suuntaviivoihin. Tuona aikana hänen poliittiset näkemyksensä kehittyivät ja Linkomies näki kommunistien ohella myös sosiaalidemokraatit uhkana Suomen turvallisuudelle. Lue lisää »
Kansatieteen professori Hanna Snellmanista on tarjolla lukuisia televisio-, radio- ja lehtihaastatteluja. Lue lisää »
Vuonna 1832 Frenckellin kustantamo oli pyytänyt Elias Lönnrotia laatimaan suomeksi lääkärikirjan. Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri ilmestyi vuonna 1839. Sen taustalla on Carl Nordbladin ruotsinkielinen Sundhets-Lärobok för menige Man. Lönnrotin laatiman esipuheen mukaan Koti-Lääkäri on laadittu ”sitä milloin suomentaen, millon mukaellen, millon lisäten, millon muka parannellen”. Kirjassa käytetyistä termeistä vakiintuivat lääketieteeseen mm. istukka, kuume, kätilö, potilas, laskimo ja valtimo. Lue lisää »
Janne Hopsulle työssä parasta ovat ulkomaankeikat videojournalistina. MTV3:lla toimittaja tekee ulkomailla kaikki työt yksin: sopii haastattelut, etsii haastateltavat ja haastattelee, kuvaa, editoi, lähettää jutun, hankkii tarvittaesssa auton ja kuljettajan. Joskus käytännön asioissa auttaa paikan päällä oleva nk. fikseri. Lue lisää »
Sakari Pesola sai lukion jälkeen opiskelupaikan Oulusta vuonna 1982. Ala oli tuolloin outo kirjainyhdistelmä ATK. – Auta armias, mitenköhän elämä olisi vienyt, jos sinne olisin mennyt. ATK:n sijasta päädyin opiskelemaan maanmittausta Teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen. Lue lisää »
Ennen Kolmas Nainen -yhtyeen läpimurtoa Sakari Pesola soitteli erilaisissa bändikyhäelmissä. Läheisimmistä koulukavereista muodostui Kolmas Nainen, joka keikkaili ja tehtaili levyjä hurjalla tahdilla 1980-luvun puolivälistä vuoteen 1994 asti. – Alavuden lukio oli Kolmannen Naisen lähtöpiste. Luokkakaverini Raimo Valkama on yhtyeen basisti ja Pasi Kallioniemi rumpali. Laulaja Pauli Hanhiniemi ja kitaristi Timo Löyvä olivat meitä vuotta nuorempia. Aloitimme yhteistyötämme sen kerrostalon pommisuojassa, jossa asuin alivuokralaisena. Lue lisää »
Pentti Saarikosken omaa tuotantoa: Runoja, 1958 Otava Lue lisää »
Vastarannankiiskinä ja boheemina taiteilijana tunnettu Pentti Saarikoski oli nuoruudessaan uskovainen ja muutenkin mallikelpoinen nuorukainen. Varttuessaan hän kuitenkin alkoi yhä enemmän kyseenalaistaa yhteiskunnan normeja ja kapinoida niitä vastaan. Lue lisää »
Eila Pennanen kertoo elämästään ja työstään Ylen Elävän arkiston tallenteessa vuodelta 1976. Lue lisää »
