44 hakutulosta haulle: ääni

Oratorio, kuunneltava kaupunkirunoelma

Oratorio on vuonna 2017 ilmestynyt vapaasti verkossa kuunneltava kaupunkirunoelma. Se sisältää yli 60 runoa. Lue lisää »

Saamentutkijan ääni

Tutkimuksen on oltava objektiivista ja sen tavoitteena on löytää universaaleja lainalaisuuksia, mutta kenellä on oikeus ja valta määritellä mikä on objektiivista tutkimusta? Kenellä on valta määritellä ja puhua alkuperäiskansojen puolesta? Nämä kysymykset nousevat jatkuvasti esille eri tilanteissa. Lue lisää »

Äänituotantoa ja ohjelmointia

Teen pääasiassa erilaista musiikki- ja äänituotantoa, esimerkiksi peleihin, web-kielikursseihin sekä myös bändeille ja artisteille. Lue lisää »

Viljo ja Maria

Viljo Tarkiainen ja Maria Jotuni tapasivat toisensa Keisarillisen Aleksanterin yliopiston Savokarjalaisessa osakunnassa 1900-luvun alussa. Maria opiskeli yliopistossa historiaa ja estetiikkaa vuosina 1900–1905. Läheisempi tuttavuus alkoi, kun he toimittivat yhdessä Edvard Richterin kanssa arvostelevan luettelon seuranäytelmistä sekä toimivat Kaunotieteellisessä ylioppilasyhdistyksessä. Lue lisää »

Maria ja Viljo

Maria Jotuni ja Viljo Tarkiainen tapasivat toisensa Keisarillisen Aleksanterin yliopiston Savokarjalaisessa osakunnassa 1900-luvun alussa.… Lue lisää »

Sosiaalisesti tietoista musiikintutkimusta

Musiikintutkimus vaikuttaa käsityksiimme musiikista ja maailmasta. Koska tutkimuksen tulos syntyy metodologian tuottamana, professori Pirkko Moisala on pyrkinyt uudistamaan musiikintutkimuksen näkökulmia ja metodeita. Tutkimus antaa myös huomiota ja lisäarvoa kohteelleen. Siksi Moisala on valinnut monet tutkimuskohteensa, kuten esimerkiksi vähemmistöjen musiikkikulttuurit, naissäveltäjät ja musiikin sukupuolisuuden, aiemman musiikintutkimuksen marginaalista. Lue lisää »

Vuorovaikutuksen kielen monet polut

Kiinnostus johonkin tutkimusaiheeseen saa usein alkunsa vaivihkaa. 1980-luvun puolivälissä litteroin eli siirsin kirjoitusasuun miesryhmien keskusteluja professori Auli Hakulisen tutkimusavustajana. Jossakin vaiheessa havahduin kuulemaan ääninauhoitteilta lyhyitä äännähdyksiä: milloin kuului ”mm”, milloin ”joo”, milloin ”niin”. Nämä havainnot johtivat tutkimaan vastaussanojen (dialogipartikkelien) ”joo” ja ”niin” samankaltaisuutta ja eroja väitöskirjaksi asti. Samalla niiden tutkiminen johtikin myös selvittämään monenlaisia keskustelutoimintoja ja keskustelun jäsentymistapoja, sillä ”joo” ja ”niin” ovat keinoja vastata moniin erilaisiin puheenvuoroihin. Lue lisää »

Millainen on 2000-luvun vepsäläinen kieliyhteisö?

Vepsä on yksi monista uhanalaisista suomen lähisukukielistä. Sen puhujamäärän arvellaan olevan nykyään vain runsaat 3 000. Kieli ei enää siirry vanhemmilta lapsille, eikä sillä ole vakiintunutta asemaa kouluopetuksessa, sähköisessä mediassa eikä kaupungistuneessa yhteiskunnassa. Silti nykymaailma määrittää vepsäläistenkin elämän. Mitä kielelle tapahtuu? Lue lisää »

Samu Nyströmistä muualla verkossa

”Sivistyshistoria toistaa itseään .” Souli 24.9.2014 ”Sata vuotta sivistystä.” Kirkko ja kaupunki 1.9.2014 ”Helsingin arkea… Lue lisää »

Kohti vaikeaa aikaa – Linkomiehen poliittinen ura

Edwin Linkomiehen poliittinen ura sai alkunsa vuonna 1918, kun Kansallinen Kokoomus perustettiin ja hänet valittiin sen pää-äänenkannattajan Uuden Suomen johtokuntaan. Siellä hän sai kosketuksen sekä puolueen että lehden ideologisiin suuntaviivoihin. Tuona aikana hänen poliittiset näkemyksensä kehittyivät ja Linkomies näki kommunistien ohella myös sosiaalidemokraatit uhkana Suomen turvallisuudelle. Lue lisää »

Demokratia

Akatemiaprofessorin tutkimusprojektissani tutkin demokratian käsitettä 1600-luvulla. Valtaosa tuon ajan poliittisesta ajattelusta näki tieten… Lue lisää »

Maailmanperintö ja perustutkimus

Lotte Tarkan mukaan vanhan runokulttuurin ainutlaatuisuus myös velvoittaa: ”Aineisto on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja lavealti dokumentoitu. Kansainvälisen tutkijayhteisön kiinnostus on suurta, mutta itse runot ovat kuitenkin kielimuurin takana, ja runokieltä taitavien velvollisuus on tuottaa tietoa tästä maailmanperintökohteesta. Sitähän nämä runot ovat. Ja arkistot, joissa niiden muistiinpanoja säilytetään.” Lue lisää »

Parhaat hetkeni yliopistolla

Yliopisto on monikollinen: yhteisö, mielentila ja instituutio. Kaikilla näillä olomuodoilla on parhaat hetkensä. Lue lisää »

Myyttien mieltä etsimässä

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissaan ”Suullinen runous, myyttinen tieto ja kansanomainen mielikuvitus.Yksilöllinen ilmaisu ja kollektiiviset perinteet esimodernissa Koillis-Euroopassa” (Oral Poetry, Mythic Knowledge, and Vernacular Imagination. Interfaces of Individual Expression and Collective Traditions in Pre-modern Northeast Europe) Lotte Tarkka jatkaa kollegoineen suomalaisen folkloristiikan klassista linjaa, joka perustuu tekstilähtöiselle vertailevalle tutkimukselle. Lue lisää »

Hanna Snellmanista muualla verkossa

Kansatieteen professori Hanna Snellmanista on tarjolla lukuisia televisio-, radio- ja lehtihaastatteluja. Lue lisää »

Kirjailija ja yhteiskunnallinen keskustelija

Olen latinisti Kuopion klassillisesta koulusta, humanisti ja köyhän työläissuvun tytär. Isoisäni oli poliittinen vanki 1930-luvun Suomessa, ja hän kasvatti minut siihen lujaan uskoon, että oppiminen, lukeminen ja älyllisen työn tekeminen on korkeinta mitä ihminen voi tavoitella. Isoisäni kirjoitti minulle runon, jossa toivoi, että taitojani oikein käyttämällä saisin kulmilleni laakeriseppeleen. Lue lisää »