Pentti Ilmari Saarikoski
2.9.1937, Impilahti – 24.8.1983, Joensuu
Opintoja Helsingin yliopistossa (Rooman ja Kreikan kirjallisuus, estetiikka, kansanrunous) 1954-
Kirjailija, kääntäjä
Päätoimittaja 1963–1967, Aikalainen
Kunnianosoitukset
Muistolaatta 2004, Kerava
Valtion kirjallisuuspalkinto 1963, 1966, 1970, 1973, 1981, 1982
Sokeain kuunnelmapalkinto 1982
Suomen Kulttuurirahaston palkinto 1975
WSOY:n kääntäjäpalkinto 1974
Aleksis Kiven palkinto 1974
Pro Finlandia 1973
Otavan kääntäjäpalkinto 1970
Mikael Agricolan palkinto 1966
Suomen Kirjailijaliiton palkinto 1963
Tammen kääntäjäpalkinto 1962
Kariston proosapalkinto 1961
Kalevi Jäntin palkinto 1959
Tekstit: Tomas Sjöblom
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Kristinuskosta pakinoihin ja kommunismiin
Vastarannankiiskinä ja boheemina taiteilijana tunnettu Pentti Saarikoski oli nuoruudessaan uskovainen ja muutenkin mallikelpoinen nuorukainen. Varttuessaan hän kuitenkin alkoi yhä enemmän kyseenalaistaa yhteiskunnan normeja ja kapinoida niitä vastaan.
Saarikoskesta tuli aktiivinen yhteiskunta- ja auktoriteettikriitikko. Hän kehitti aikalaisten pakinoitsijoiden ja antiikin satiirikkojen pohjalta itselleen oman pakinoitsijaroolinsa nimeltä ”Nenä”. Pekka Tarkan mukaan hänen pakinansa olivat parhaimmillaan Ylioppilaslehdessä vuosina 1959–1960. Saarikoski kritisoi Nenän nimissä auktoriteetteja niin tieteen ja taiteen kuin politiikankin saroilla kääntämällä heidän lausuntojaan ja ajatuksiaan päälaelleen. Hän ei kuitenkaan pakinoitsijana ottanut yhtenäistä poliittista kantaa, vaan kritisoi vaihtelevasti eri puolueiden edustajia.
Kokoomuksen äänenkannattaja Uuden Suomen pakinoitsijana Saarikoski sai aikaan pienimuotoisen poliittisen skandaalin vuonna 1961. Hän kritisoi hyvin avoimesti kokoomuksen presidenttiehdokkaan Olavi Hongan yhteistyötä sosialidemokraattien kanssa epäjohdonmukaisuudesta. Tosin Saarikosken omakin poliittinen suuntautuminen oli ristiriitaista. Hän nimittäin kirjoitti 1960-luvun alussa kahden vuoden aikana viiden eri puolueen lehtiin.
Kristinuskon aatteiden pohjalta Saarikoski kiinnostui 1960-luvun alussa vasemmistolaisesta politiikasta. Omien sanojensa mukaan hän päätti ryhtyä kommunistiksi vastalauseena yhteiskunnalle. Aluksi mielenosoituksellinen päätös muuttui vuosien mittaan todelliseksi elämänkatsomukseksi. Saarikoski osallistui aktiivisesti kommunistisen nuorison rientoihin. Hän toimi Helsingissä vuonna 1962 pidetyn kommunistisen nuorisofestivaalin keulakuvana, ja seuraavana vuonna hän vaati nuorisolta ”yhteiskunnan täydellistä ja lopullista kumoamista, sosialistisen yhteiskunnan perustamista”.
Saarikoski pyrki myös osallistumaan politiikkaan valtion tasolla. Hän oli SKDL:n eduskuntavaaliehdokkaana vuosina 1966 ja 1970, muttei kuitenkaan kummallakaan kerralla saanut riittävästi ääniä tullakseen valituksi. Saarikoski toimi myös SKP:n kulttuurilehti Aikalaisen päätoimittajana vuosina 1963–1967.
Pentti Ilmari Saarikoski
2.9.1937, Impilahti – 24.8.1983, Joensuu
Opintoja Helsingin yliopistossa (Rooman ja Kreikan kirjallisuus, estetiikka, kansanrunous) 1954-
Kirjailija, kääntäjä
Päätoimittaja 1963–1967, Aikalainen
Kunnianosoitukset
Muistolaatta 2004, Kerava
Valtion kirjallisuuspalkinto 1963, 1966, 1970, 1973, 1981, 1982
Sokeain kuunnelmapalkinto 1982
Suomen Kulttuurirahaston palkinto 1975
WSOY:n kääntäjäpalkinto 1974
Aleksis Kiven palkinto 1974
Pro Finlandia 1973
Otavan kääntäjäpalkinto 1970
Mikael Agricolan palkinto 1966
Suomen Kirjailijaliiton palkinto 1963
Tammen kääntäjäpalkinto 1962
Kariston proosapalkinto 1961
Kalevi Jäntin palkinto 1959
Tekstit: Tomas Sjöblom
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo