Maria Jotuni ja Viljo Tarkiainen tapasivat toisensa Keisarillisen Aleksanterin yliopiston Savokarjalaisessa osakunnassa 1900-luvun alussa. Maria opiskeli yliopistossa historiaa ja estetiikkaa vuosina 1900–1905. Läheisempi tuttavuus alkoi, kun he toimittivat yhdessä Edvard Richterin kanssa arvostelevan luettelon seuranäytelmistä sekä toimivat Kaunotieteellisessä ylioppilasyhdistyksessä.

Maria ja Viljo varjelivat parisuhteensa yksityisyyttä. Perhe-elämää ei esitelty kodin seinien ulkopuolella. Heidän lapsenlapsensa Kari Tarkiainen on onnistunut kuitenkin valottamaan jonkin verran isovanhempiensa suhdetta.

Kari Tarkiainen on eri lähteistä päätellyt, että isovanhempiensa suhde vakiintui vasta Viljon väitöskirjan valmistumisen aikoihin vuonna 1910. Viljo ja Maria avioituivat seuraavana vuonna. Häämatkan jälkeen he muuttivat yhteiseen asuntoon ja saivat ensimmäisen lapsen (Jukka) tammikuussa 1912. Vielä saman vuoden joulukuussa saivat he toisen pojan (Tuttu). Perheen perustaminen ja lapsista huolehtiminen jäi Marian vastuulle. Tästä johtuen Marian taiteelliseen työhön tuli muutaman vuoden mittainen katkos. Myös myöhemmin työn ja perhe-elämän sovittamien yhteen oli mutkallista. Usein muun perheen viettäessä kesää Tuusulan huvilalla, Maria jäi Helsinkiin kirjoittamaan.

Pariskuntaa rasitti ajoittain perheensä ulkopuolelta tulevat ongelmat, muun muassa Viljon työsuhteiden epämääräisyys ja vanhojen ystävyyssuhteiden katkeaminen. Viljo toimi pitkälti Marian managerina ja antoi palautetta hänen töistään. Kari Tarkiainen nostaa esille, että Viljolla oli kyky suhtautua vaimonsa teoksiin kylmän viileästi ja ikään kuin ulkopuolisen roolista. Viljo pysyikin Marian rinnalla Tohvelisankarin rouva -teoksesta nousseen kohun keskellä.

On epävarmaa, kuinka paljon perhe-elämästään Maria Jotuni paljastaa teoksissaan Jussi ja Lassi, Tohvelisankarin rouva tai Huojuva talo. Kari Tarkiainen muistelee, että hänen isovanhempiensa suhteesta ei puhuttu edes heidän poismenonsa jälkeen. Hän kuitenkin näkee yhtäläisyyksiä isoisänsä ja Huojuvan talon kotityranniksi kuvatun miespäähenkilön välillä. Tapahtuipa kodin seinien sisäpuolella mitä tahansa, ammatillisesti Marian ja Viljon yhteistyönsä toimi mutkattomasti.

Lisämateriaalia erityisesti Marian tuotannosta löytyy YLE:n Elävästä arkistosta. Yle Areenasta löytyy myös äänikirjana romaani Huojuva talo.

Lähteet:

• Pirjo Lyytikäinen, ”Maria Jotuni”. Klassikkogalleria-verkkosivusto. Luettu 15.12.2014.
• Kari Tarkiainen, ”Viljo Tarkiainen. Suomalainen humanisti.” Mäntän kirjapaino Oy: Mänttä, 1987.
• Kari Tarkiainen, ”Tarkiainen, Viljo”. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu.  Luettu 1.12.2014. (Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.)
• Wikipedia, ”Maria Jotuni”. Luettu 5.1.2014.
• Wikipedia, ”Viljo Tarkiainen”. Luettu 1.12.2014.