Urheilu ja liikunta on ollut tärkein harrastukseni läpi koko elämän. Kouluaikana harrastin yleisurheilua, myöhemmin on tullut pelattua lentopalloa, koripalloa ja nelimailaa. Urheilu on ollut ulkomailla ujolle ihmiselle hyvä keino päästä tutustumaan paikallisiin ihmisiin. Lue lisää »
Nousin urheilijana melko nopeasti huipulle, mutta yhtä nopeasti urani kääntyi laskuun. Lankesin monille urheilijoille tyypilliseen ansaan: treenasin liian yltiöpäisesti ja kadotin juoksemisen ilon. Urheilu-uran päättyminen oli raskas ja osittain vaikeakin vaihe elämässäni. Lue lisää »
Perheessäni ”aktiivikansalaisuus” oli arkipäivää. Vanhempani Sirkka ja Seppo Merikoski ja myöhemmin myös isoveljeni Visa olivat yhden jos toisenkin järjestön luottamus- ja muissa vapaaehtoistehtävissä. Kuljin samansuuntaista polkua: minusta tuli urheilun ”hallitusammattilainen”. Lue lisää »
Juha Kanerva ruotii Radio Rockin haastattelussa Suomen jalkapallomaajoukkueen ja erityisesti sen päävalmentajan tekemisiä 2014–2015 EM-karsinnoissa 10.4.2015. Radio Rockin haastattelut julkaistaan videona Nelosen Ruutu.fi-palvelussa. Lue lisää »
Poikkesin useimmista opiskelutovereistani siinä mielessä, etten viettänyt varsinaista opiskelijaelämää. Sain jonkin verran toimeentuloa jääkiekosta ja ne hommat piti hoitaa aina ensin. Tämän seurauksena luennoille osallistuminen oli usein satunnaista ja monet tentit tuli läpäistyä rimaa hipoen pelkällä asenteella. Lue lisää »
Arvi Lindin esitelmä pukkiritarikunnan juhlaistunnossa 26.4.2013. Lue lisää »
Viime aikoina tiedemaailmassa on puhuttu paljon suurten aineistomassojen, big data, merkityksestä tutkimukselle. Suomalaiset Venäjän tutkijat saivat jo kymmenen vuotta sitten käyttöönsä Integrum-tietokannan, joka käsittää yli 50 miljardia sanaa erilaisia lehtitekstejä. Kehittämällä tehokkaat hakumetodit olemme aineiston avulla osoittaneet, että venäjän kielioppien antama tieto monista venäjän kielen piirteistä ei pidä paikkansa, jos tarkastellaan aitoa kirjoitettua kieltä. Lue lisää »
Tiede on kansainvälistä. Tieteen avoimuuden periaatteen mukaan myös tiedekeskusten ideat ja ajatukset leviävät kansainvälisesti. Heurekan perustajat seurasivat sekä eurooppalaisia että pohjoisamerikkalaisia esikuvia, mutta päättäessään, että suomalaisella tiedekeskuksella on oltava omaa näyttelytuotantoa, he tulivat taanneeksi sen, että myös Heurekalla on ollut paljon annettavaa kansainvälisesti. Vuonna 1989 avattu Heureka oli maailman noin 400. tiedekeskus, nyt niitä lasketaan olevan noin 3000. Lue lisää »
Vuorovaikutteisen näyttelyn voima on tilanteessa: vuorovaikutuksessa. Tutkimusten mukaan yleisö voi oppia tietojen ja taitojen lisäksi ymmärr… Lue lisää »
Humanistilla ei ole uraa – tai ainakaan urasuunnittelua, oli opiskelijasukupolveni sivistysyliopistohenkinen motto. Jälkikäteen katsoen työelämään orientoitumiseni näyttää kuitenkin lähes ohjelmalliselta. Tartuin mielenkiintoiselta vaikuttaviin keikkatyötarjouksiin ja sain käytännön kokemusta arkistojen penkomisesta, haastattelututkimuksesta ja aikataulujen kunnioittamisesta. Lue lisää »
Erityisesti arvostan yliopistossa sitä, että siellä huomioidaan erilaisiin tavoitteisiin tähtäävät opiskelijat. Ei kaikista voi eikä pidä tulla tutkijoita. Humanistinen tutkinto on parhaimmillaan yleissivistävä ja antaa valmiuksia erilaisiin työtehtäviin. Ainakin omalla kohdallani se on toteutunut hyvin. Lue lisää »
Otteita Tiina Merisalon kirjallisesta toiminnasta. Lue lisää »
Vuonna 2001 Suomen Olympiakomitea haki palvelukseensa historiansa ensimmäistä opinto- ja urasuunnittelun asiantuntijaa. Huippu-urheilustrategiaa hionut opetusministeriön asettama komitea oli tullut siihen tulokseen, että urheilijoiden opinnot ja muu urasuunnittelu on nivellettävä paremmin osaksi urheilijan elämän kokonaisuutta. Lue lisää »
Paras muistoni Helsingin yliopistosta liittyy ihmisiin ja siihen kuinka he ymmärsivät ja kunnioittivat urheilu-uraani. Eniten olin tekemisissä yleisen kielitieteen laitoksen henkilökunnan kanssa, mutta koko tiedekunnassa suhtauduttiin urheilemiseeni myönteisesti ja mukavan uteliaasti. Hieno hetki oli, kun palasin vuonna 2002 Olympiakomitean opinto- ja urasuunnittelijan roolissa yliopistolle silloisen apulaisrehtori Raija Sollamon audienssille. Lue lisää »
Marjatta Väänänen on tehnyt elämäntyönsä laaja-alaisena yhteiskunnallisena vaikuttajana erilaisissa järjestöissä, toimielimissä ja organisaatioissa. Alla olevaan listaan on koottu Väänäsen jäsenyydet sekä hänen työstään saamansa tunnustukset. Lue lisää »
Lakeuden tumma ylpeä tytär on kuvaus, jota monet eteläpohjalaiskirjailijat ovat käyttäneet teoksissaan. Heidän mukaansa me Etelä-Pohjanmaalla kasvaneet naiset olemme itsellisiä ja työteliäitä. Seurassa otamme aina oman paikkamme näkyvästi. Ylpeys ei tässä kuvannossa tarkoita ylimielisyyttä, vaan sitä, että tietää kuka on ja mistä tulee. Lue lisää »
Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta liittyvät riemukkaaseen opiskelijaelämään Eidos ry:ssä ja Kronos ry:ssä. Jälkimmäisessä toimin jopa puheenjohtajana. Lue lisää »
Leevi Haapala valittiin kuratoimaan Suomen #FocusFinlandiksi ristittyä näyttelykokonaisuutta Madridissa järjestetyille ARCO-taidemessuille vuonna 2014. Suomi sai kunnian toimia messujen teemamaana ja tapahtuma on edelleen suurin suomalaiselle taiteelle järjestetty vientihanke. Mukana oli edustettuna liuta maamme tärkeimpiä gallerioita ja yli 20 taiteilijaa. Lue lisää »
Tehtyäni 10 vuoden ainutlaatuisen rupeaman Suomen Olympiakomiteassa urheilijoiden opinto- ja urasuunnittelun asiantuntija koin, että olin antanut valtakunnalliseen kehittämiseen sillä erää sen mitä pystyin. Olen uudistuvaa tyyppiä, mutta tunsin että ajatukseni olivat jotenkin jämähtämässä paikalleen. Kaipasin ruohonjuuritason toimintaan. Lue lisää »
Haaveilen, että saan elää täyteläistä elämää – arkea ja juhlaa – aviopuolisoni Erkin ja muiden läheisteni kanssa. Haaveilen, että saan liikkua päivittäin, että saan liikkuessani purkaa energiaa ja samalla ottaa sitä vastaan. Lue lisää »
