44 hakutulosta haulle: tieto

Tietokone venäjän tutkijan apuna

Viime aikoina tiedemaailmassa on puhuttu paljon suurten aineistomassojen, big data, merkityksestä tutkimukselle. Suomalaiset Venäjän tutkijat saivat jo kymmenen vuotta sitten käyttöönsä Integrum-tietokannan, joka käsittää yli 50 miljardia sanaa erilaisia lehtitekstejä. Kehittämällä tehokkaat hakumetodit olemme aineiston avulla osoittaneet, että venäjän kielioppien antama tieto monista venäjän kielen piirteistä ei pidä paikkansa, jos tarkastellaan aitoa kirjoitettua kieltä. Lue lisää »

Siltala – kaunokirjallisuutta ja tietokirjoja

Kustantamo on ytimeltään yhtä kuin sen kulloinenkin kustannuslista. Kustannusosakeyhtiö Siltala on erikoistunut tietokirjallisuuden saralla historiaan, elämäkertoihin ja muistelmiin – tietokirjoihin, joissa kirjoittamisella ja ilmaisulla on iso merkitys. Touko Siltalalla on jämäkkä kanta siitä, että kannattaa tehdä vain sitä, minkä parhaiten osaa ja jättää muut muille. Lue lisää »

Tietokirjailijan elämää

Heikki Nevala on kunnostautunut taikuriuransa ohella tietokirjailijana. Lapsuusvuosista jatkunut kiinnostus taikuuteen on vaikuttanut tutkimuskohteisiin. Teoksissaan Nevala on tutkinut huvielämän eri puolia. Lue lisää »

Tieto löytyy, kun sitä jaksaa etsiä

Musiikkilehti Rumban päätoimittajuus jäi Viljami Puustisella viiden vuoden mittaiseksi. Myös rockhistoriikit on vähäksi aikaa tehty. Nyt hän keskittyy kirjoittamaan Suomen 1800-luvun lopun kulttuurihistoriasta. Lue lisää »

Pala tietoliikennehistoriaa

Muistan kertoneeni opiskelutovereilleni, että olin saanut töitä Nokiasta. Heidän ensimmäinen kysymyksensä oli: "Koska muutat?" Nokia oli tuolloin monialayritys, jonka liikevaihdosta puolet tuli Suomesta ja puolet ulkomailta. Yhtiö tunnettiin lähinnä vessapaperista, saappaista ja renkaista. Niitä tehtiin Nokian kaupungissa. Lue lisää »

100 merkittävää suomalaista tietokirjaa

Heitin Joel Kuortille keväällä 2011 idean, että meidän pitäisi koota sadan merkittävän suomalaisen tietokirjan lista. Tiesin Joelin, joka on Turun yliopiston englantilaisen filologian professori, bibliofiiliksi. Kun saimme listan valmiiksi, päätimme kirjoittaa kumpikin 50 pienoisesseetä. Ne ilmestyivät kesäkuussa 2014 kirjana ”100 merkittävää suomalaista tietokirjaa. Abckiriasta Mustaan orkideaan” (Paasilinna). Lue lisää »

Alkuperäiskansojen tieto ja kulttuuriperintö

Monet alkuperäiskansat asuttavat ympäristöjä, jotka kuuluvat biodiversiteetiltään maailman rikkaimpiin. Alkuperäiskansat asuttavat 85 % maapallon suojelluiksi nimetyistä alueista. Näiden alueiden säilyminen pitää yllä luonnon monimuotoisuutta ja vaikuttaa maailmanlaajuisesti ilmasto-olosuhteisiin. Lue lisää »

Tietokirjallisuus sai professorin

Pirjo Hiidenmaa aloitti 1.1.2015 tietokirjallisuuden tutkimuksen ja tietokirjoittamisen professorina tiedekuntamme suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella. Lue lisää »

Mirkka Lappalainen sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2014

Ruotsin ja Suomen 1600-luvun historiaan uppoutunut dosentti Mirkka Lappalainen voitti Tieto-Finlandia-palkinnon teoksellaan Pohjolan Leijona… Lue lisää »

Tietokirja houkuttaa sukeltamaan tieteeseen

Kun suomalaisilta kysyy mielikirjoja, mielikirjailijoita tai omaan elämään vaikuttaneita kirjoja, vastauksissa luetellaan todennäköisesti kaunokirjallisia teoksia ja niiden kirjoittajia. Kun keskustelua jatketaan pitemmälle, moni muistaa koulukirjat ja niiden merkityksen. Tämä johtaa ajatukset sanakirjoihin, karttoihin ja hakuteoksiin. Lue lisää »

Arvi Lindin puhe Wiipurilaisen Osakunnan 360-vuotisjuhlassa 9.3.2013

Arvi Lindin puheessa on paljon hienoa historian siipien havinaa. Lisäksi paljastuu taustat sille, että hän voi nykyisin esitellä itsensä: ”Hyvää iltaa! Olen Arvi Lind Ylen elävästä arkistosta”. Lue lisää »

Kansanvalistusta

Isäni oli pappi, sananjulistaja. Pienenä poikana imin itseeni samanlaisen tarpeen esiintyä. Kun en osannut laulaa, piti ruveta puhumaan. Esiinnyn edelleen mielelläni minkä tahansa yleisön edessä, oli sitten teemana venäjän kieli, väärinymmärrykset kommunikaatiossa tai suomalainen tiedepolitiikka. Lempiaihe on ”Voiko venäläisiä ymmärtää”. Tiedonjakamisen tarve näkyi aikaisemmin myös innokkuudessa tehdä sana- ja oppikirjoja, kieliohjelmia televisioon, opetusohjelmia tietokoneille, cd-romppuja ja kaikkea mahdollista venäjän opintoja edistävää. Kun kirjoittaa suurelle yleisölle, pääsee irti tieteellisen kirjoittamisen millimetrin tarkoista pelisäännöistä. Voi irrotella ja keventää. Lue lisää »

Antoisia muistoja Helsingin yliopiston kenttätyömatkoilta

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta liittyvät monenlaisiin tilanteisiin. Oppiminen on liittynyt paitsi uuteen tietoon, myös johonkin sellaiseen, mitä olen itse löytänyt tutkimuksen kautta. Kenttätöissä olen tavannut hyvin erilaisia ihmisiä ja niissä on tapahtunut odottamattomia asioita. Lue lisää »

Ajatusten taimitarha

Tulen pienestä pohjoisesta kaupungista, jossa mahdollisuudet saada tietoa ja laajentaa maailmankuvaa olivat puutteelliset. Siksi Helsinki lukemattomine mahdollisuuksineen tarjosi aivan toisenlaisen ympäristön ajattelulle. Kun tulin yliopistoon vuonna 1981, siellä oli juuri tehty tutkinnonuudistus. Vaikka pian huomattiinkin, ettei se ollut onnistuneimpia, minulle oli oleellista, että kukaan ei estänyt opintojani eri oppiaineissa ja tiedekunnissa. Tutkimuksen tekeminen muualla Suomessa tai ulkomailla oli sekin suorastaan tavoite. Radikaalikin ajattelu oli mahdollista eikä siihen kukaan puuttunut – sehän on vain luonnollinen osa tiedettä. Lue lisää »

Ihminen luonnon osana

Oma tutkimusaineistoni liittyy pääosin pronssi- ja varhaismetallikauteen. Aineisto lisääntyy koko ajan ja vaikuttaa merkittävästikin aikaisempiin käsityksiimme menneisyydestä. Olen tehnyt käytännön kenttätutkimusta aikakauden kohteilla Suomessa, Venäjällä ja Baltian maissa sekä tutkinut esineistöä eri tavoin. Näkökulmat voivat olla sekä luonnontieteellisiä että humanistisia ja niiden avulla hankittua tietoa käytetään lähtökohtana ihmisyhteisöjen ymmärtämisessä. Lue lisää »

Sukupuolitettu kansakunta

Kansakuntaisuuden tutkiminen on kamppailua metodologisen nationalismin kanssa. Miten tuottaa tietoa Suomesta ilman, että ottaa Suomen annettuna, tietää jo ja selittää sillä? Tähän kysymykseen palaan yhä uudelleen, sillä oma tutkijaurani on kiertynyt kansakuntaisuuden, erojen ja vallan kysymysten ympärille. Lue lisää »

Haaveeni

Tällä hetkellä ammatillinen haaveeni on, että saisin pystyyn jonkinlaisen monitieteisen ja mielellään myös kansainvälisen hankkeen, jossa oivallettaisiin jotain merkityksellistä vaikkapa tästä vihapuheilmiöstä. Haluaisin ryhmään kielentutkijoiden lisäksi ainakin sosiologin, sosiaalipsykologin ja tietojenkäsittelytieteilijän, jolloin ilmiötä voisi lähestyä monesta näkökulmasta. Toivon, että työmme pohjalta voitaisiin kehitellä jokin sovellus, joka tekisi ihmisten arjesta miellyttävämpää. Lue lisää »

Myyttien mieltä etsimässä

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissaan ”Suullinen runous, myyttinen tieto ja kansanomainen mielikuvitus.Yksilöllinen ilmaisu ja kollektiiviset perinteet esimodernissa Koillis-Euroopassa” (Oral Poetry, Mythic Knowledge, and Vernacular Imagination. Interfaces of Individual Expression and Collective Traditions in Pre-modern Northeast Europe) Lotte Tarkka jatkaa kollegoineen suomalaisen folkloristiikan klassista linjaa, joka perustuu tekstilähtöiselle vertailevalle tutkimukselle. Lue lisää »