Tieteen tärkein päämäärä on ymmärryksen lisääminen - toinen päämäärä on kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen ja yleensäkin niin sanottu yhteiskunnallinen relevanssi. Ymmärrys taas liitetään selittämiseen: meillä on ongelma tai pulma, ilmiö joka ei mahdu käsitteelliseen pirtaamme, tai on jopa ristiriidassa odotustemme kanssa. Mutta mitä ovat ymmärtää ja selittää, tieteellisesti? Lue lisää »
Somerolla varttuneelle Mauri Antero Nummiselle kehittyi jo lukiossa tavoitteeksi päästä opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Kansantaloustieteilijän uraa kaavaillut Numminen aloitti opintonsa valtiotieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1960. Opintojen edetessä hän haki opinto-oikeutta humanistiseen tiedekuntaan ja jatkoi kahden tiedekunnan opiskelijana. Sosiolingvistiikkaan viehättynyt Numminen luki sivuaineinaan muun muassa suomea ja suomalais-ugrilaisia kieliä sekä kansanrunoutta, kansatiedettä ja teoreettista filosofiaa. Lue lisää »
Lukioaikainen vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa ja railakas interrail-reissu vahvistivat nuoren Suvi Aholan mieleen sen, että ihmisen täytyy tehdä elämässään sitä mitä hän todella haluaa. Aiemmin päässä pyörineet ajatukset lääketieteen tai oikeustieteen opiskelusta jäivät sivuun, kun Ahola havaitsi intohimokseen kirjallisuuden. Opiskelun Helsingin yliopistossa hän aloitti kuitenkin vakavahenkisemmin suomalais-ugrilaisella kielentutkimuksella vuonna 1979. Lue lisää »
Yritysviestinnässä puhutaan nykyisin paljon tarinankerronnasta. Sensemaking-tarinat taustoittavat yrityksen tekemiä päätöksiä ja auttavat ymmärtämään, miksi näin on toimittu. Sensebuilding-tarinat tähtäävät tulevaisuuteen. Lue lisää »
Jo kouluaikana Hintikka oli kiinnostunut sekä filosofiasta että matematiikasta. – Luin filosofi Eino Kailan kirjoja ja innostuin hänestä. Luin myös Georg von Wrightin kirjan Looginen empirismi jo kouluaikana. Lue lisää »
Oiva Ketosen tutkijanuran aloittanut väitöskirja Untersuchungen zum Prädikatenkalkul (1943) oli mielenkiintoinen tulos suhteellisen uudella ja suomalaiselle filosofiayhteisölle tuntemattomalla alalla. Se edusti modernia formaalista logiikkaa, jonka silloinen Helsingin yliopiston filosofian professori Eino Kaila oli tuonut suomalaisten filosofien tietouteen. Väitöskirja oli myös ulkoisilta puitteiltaan kiinnostusta herättävä: se ilmestyi sodan aikana ja vieläpä ilman ohjausta, itsenäisen työn tuloksena. Lue lisää »
Janne Halmkrona aloitti yliopisto-opinnot tietotekniikan parissa Joensuun yliopistossa vuonna 1987. Tietojenkäsittelyopin, matematiikan ja sosiologian lisäksi Halmkrona suoritti kieliopintoja, mutta ei tuntenut oloaan kotoisaksi. Suoraan lukion jälkeen muuttaneelle nuorelle miehelle Joensuu tuntui vieraalta paikalta. Kotiin Tornioon oli pitkä matka ja kaverit olivat ympäri muuta Suomea. Parin vuoden kuluttua Halmkrona siirtyikin opiskelemaan tietojenkäsittelyoppia Helsingin yliopistoon. Lue lisää »
Kun Georg Henrik von Wright vuoden 1949 alkupuolella vaeltaa yksin Cam-joen viertä, hän saa yhtäkkiä mullistavan ajatuksen: formaaliset yhteydet käsitteiden ”jokin”, ”ei yksikään” ja ”kaikki” välillä vaikuttavat olevan samat kuin käsitteiden ”mahdollinen”, ”mahdoton” ja ”välttämätön” välillä. Lue lisää »
Georg Henrik von Wrightilla oli merkittävä vaikutus filosofian kehitykseen Suomessa ja Pohjoismaissa 1900-luvun toisella puoliskolla. Hän hoiti jo 1940-luvulla Helsingin yliopiston ruotsinkielisen filosofian professuurin ohella ajoittain jopa kolmea muuta suomalaista professuuria Lue lisää »
Tulin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa, mutta humanistisen toimittajaperheen antama tausta ajoi minua filosofian pariin. Opinnoissani minua kiinnosti erityisesti todennäköisyysteoria ja logiikka. Lue lisää »
Jaakko Hintikka on yksi modernin logiikan perustajista. Häntä on kutsuttu sekä tiedon ja uskomuksen logiikan että peliteoreettisen semantiikan isäksi. Hintikka on tehnyt läpimurtoja useimmilla filosofian aloilla ja tarjonnut mielenkiintoisia tulkintoja monista filosofian klassikoista, kuten Aristoteleesta, René Descartesista, Gottfried Leibnizista, Immanuel Kantista, Gottlob Fregestä ja Ludvig Wittgensteinista. Lue lisää »
Asuin 20 ensimmäistä vuottani talossa, jonka alakerrassa oli isäni työpaikka, Kemijoen Uittoyhdistyksen konttori. Itse olin kesätöissä samaisessa uiton konttorissa 14-vuotiaasta 20-vuotiaaksi radiopuhelinkeskuksena. Keskuksen tehtävänä oli seurata Kemijärven uiton hinaajien kulkua ja toimia viestin välittäjänä silloin, kun hinaajan kapteeni tarvitsi apua maista. Kaikenlaista sattui, esimerkiksi tulipaloja laivoilla ja tapaturmia. Myrskyt ja niiden uhat vaativat aina kommunikaatiota konttorin ja laivojen välillä. Lue lisää »
