Olen harrastanut lintuja oppikoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien, yli 40 vuotta. Paikallisfaunistista aineistoa on kertynyt Padasjoen kunnasta niin paljon, että haaveeni on heti eläkkeelle päästyä laatia kirja alueen linnustosta. Päijänteen lokki- ja vesilinnuston laskennoista olen kirjoittanut useammankin artikkelin. Lue lisää »
Leevi Haapalan mukaan museojohtajantyö ja vapaa-aika limittyvät vahvasti toisiinsa. Nykytaiteen museon johtajan osaan kuuluu edustustehtäviä ja kulttuuritilaisuuksissa näyttäytymistä. – Ajattelen ennemminkin mitä tykkäsin tehdä ennen, kun minulla vielä oli vapaa-aikaa. Saimme juuri nostettua puuveneen maalle ja nyt on taas yksi huolenaihe vähemmän. Lue lisää »
Taidehistorian opetuskäyttöön hankittiin 1800-luvulla paitsi valokuvia ja planssiteoksia, myös merkittävä kokoelma antiikin ja renessanssin taideteosten kipsikopioita. Järjestelmällisen veistokuvakokoelman keräämisen oli aloittanut jo C. G. Estlander vuonna 1869 lähinnä antiikkiin liittyen. Kun kokoelmaa 1880-luvulla laajennettiin renessanssin taideteosten kopioilla, vastuu hankinnoista jäi Johan Jakob Tikkaselle. Lue lisää »
Helsinki oli ja on kotikaupunkini, joten Helsingin yliopisto oli luonteva valinta opiskelupaikaksi. En vakavasti edes harkinnut muita opinahjoja. Opiskeluvaihtoehtoja sen sijaan oli runsaasti, eivätkä humanistiset opinnot olleet aivan itsestään selviä. Erilaisia opiskeluvaihtoehtojani kuvaa se, että hain myös biologiaa opiskelemaan. Ajatus luonnontieteistä kariutui lopulta siihen tosiasiaan, etten ole lainkaan matemaattisesti suuntautunut. Lue lisää »
Naisten asema Rooman valtakunnassa oli vahvempi kuin missään Euroopassa ennen 1900-lukua. Mitä naisille tapahtui, kun valtakunta hajosi, kris… Lue lisää »
Yleisen kirjallisuustieteen ohella professori H. K. Riikonen on opiskellut Kreikan ja Rooman kirjallisuutta sekä yleistä historiaa. Hänen tutkimuksensa ja myös yleistajuisemmat esitykset ovatkin suurelta osalta keskittyneet antiikin traditioihin eurooppalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa. Lue lisää »
Oliko klassillista antiikkia oikeasti olemassa, ja jos oli, onko sillä meidän kannaltamme enää mitään väliä? Tätä pohti Antti Arjava Helsing… Lue lisää »
Porissa syntyneelle ja kasvaneelle Matti Hirvolalle Helsingin yliopisto tarjosi luonnollisen jatkumon lukion jälkeen. Lukion äidinkielen opettaja innosti Hirvolan antiikin kirjallisuuden ja kulttuurin pariin, jonka opiskelulle Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta tarjosi parhaimmat edellytykset. Lue lisää »
Vuosituhannen toisella vuosikymmenellä Tuija Peltomaa alkoi kaivata uusia haasteita. Huutokauppatyö tuntui toistolta ja mitään uutta ei ollut näköpiirissä. Yli kymmenessä vuodessa oli ehtinyt tutustua suhteellisen pienen piirin alaan laajasti. Lue lisää »
Tuija Peltomaa oli ylioppilaskirjoitusten jälkeen epävarma siitä, mihin haluaa jatkaa. Korkeakouluvalinnan lisäksi päänvaivaa aiheutti myös mahdollisen oppialan päättäminen. Kaverit arvailivat Peltomaan hyvän kielitaidon johdattelevan hänet tulkin tai diplomaatin uralle. Kiinnostus historiaan ja taiteeseen oli kuitenkin vahvempi. Lue lisää »
Tuija Peltomaan blogi, Artease. Antiikkia, antiikkia -ohjelma on tuonut ihmisten esineistöä tv-ruudun ääreen. Yle on kerännyt sivuill… Lue lisää »
Huutokaupassa toimiessaan Tuija Peltomaa on päässyt kosketuksiin erilaisten esineiden kanssa. Vilkkaimpina vuosina hänen käsiensä kautta on mennyt yli 10 000 esinettä vuodessa. Huutokauppamaailma on jäänyt suurelta yleisöltä vieraaksi ja osittain taustalla on niin esinekulttuurin kuin huutokauppamaailman itsensä luoma ympäristö. Tosin nykyinen tosi-tv on tehnyt huutokauppamaailmaa tutummaksi. Lue lisää »
Volter Kilpi muistetaan tänä päivänä ennen kaikkea kirjailijana. Hän kirjoitti jo opiskeluaikanaan osakuntansa lehteen runoudesta ja suomalaisuudesta, ja hänen ensimmäinen kaunokirjallinen kirjoituksensa ilmestyi käsinkirjoitetussa Riento-lehdessä vuonna 1897. Lue lisää »
Veikko Koskenniemen runojen ja kirjoitusten teemat ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Ne heijastavat hyvin hänen elämänvaiheitaan, joskin antavat hieman yksipuolisen kuvan hänestä. Runokokoelmien julkaisut ovat arkipäivää nuoren vastavalmistuneen kandidaatin tutkinnossa, kun taas 1920- ja 1930-luvuilla siirrytään tieteellisempään suuntaan monografioiden myötä. Lue lisää »
Antiikin Kreikan draamoja on suomennettu aivan liian vähän. Klassikoista pitäisi myös olla saatavilla erilaisia käännöksiä. Luettavaksi tarkoitettu käännös ei välttämättä sovi teatterissa esitettäväksi ja päinvastoin. Lue lisää »
Maailmassa ei koskaan ole esitetty antiikin kreikkalaisia tragedioita niin paljon kuin nyt. Jotakin ikuisesti elävää ja ihmistä koskettavaa niissä täytyy olla. Ja kaikki tämä lähti yhden kaupungin onnistuneesta kulttuuripolitiikasta 400-luvulla eKr.: Ateenassa tuotettiin joka vuosi kolmetoista uutta tragediaa ja kymmenen uutta komediaa teatteriyleisön nautittavaksi. Tästä valtaisasta tuotannosta meille on tosin säilynyt vain murto-osa. Lue lisää »
