Musiikillisesti lahjakas Toivo Haapanen opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja viulunsoittoa ja musiikin teoriaa Helsingin Filharmonisen Seuran orkesterikoulussa. Filosofian kandidaatin tutkinnon (1918) suorittamisen jälkeen hän jatkoi ripeätahtisesti opintojaan saavuttaen filosofian tohtorin arvon ja musiikkitieteen dosentuurin vuonna 1925. Lue lisää »
Yliopistoaikoina en ollut kovinkaan esimerkillinen opiskelija. Aiemman tutkinnon päälle tehdyt musiikkitieteen opinnot toimivat hyvänä oheistoimintana, kun matkapäiviä kertyi keikkakiertueiden muodossa parhaimmillaan jopa 200 vuodessa. Lue lisää »
Juha Henriksson lähti lukiosta kohti Otaniemeä ja Teknillistä Korkeakoulua. Matematiikka ja fysiikka kiinnostivat häntä, minkä lisäksi TKK tuntui tarjoavan käytännönläheistä haastetta. Lue lisää »
Erkki Salmenhaara oli säveltänyt jo kymmeniä teoksia aloittaessaan sävellysopinnot Sibelius-Akatemiassa 1960-luvun vaihteessa. Lisäksi hän opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa. Kandidaatin tutkinnon (1964) jälkeen hän valmistui nopeasti lisensiaatiksi (1965) ja väitteli tohtoriksi vuonna 1970. Erkki Salmenhaaran sävellystuotanto oli laajaa niin lukumäärältään kuin musiikkisuuntauksien osalta. Lue lisää »
Janne Halmkrona aloitti yliopisto-opinnot tietotekniikan parissa Joensuun yliopistossa vuonna 1987. Tietojenkäsittelyopin, matematiikan ja sosiologian lisäksi Halmkrona suoritti kieliopintoja, mutta ei tuntenut oloaan kotoisaksi. Suoraan lukion jälkeen muuttaneelle nuorelle miehelle Joensuu tuntui vieraalta paikalta. Kotiin Tornioon oli pitkä matka ja kaverit olivat ympäri muuta Suomea. Parin vuoden kuluttua Halmkrona siirtyikin opiskelemaan tietojenkäsittelyoppia Helsingin yliopistoon. Lue lisää »
Abiturienttina halusin toimittajaksi ja tiesin olevani kirjailija. Viisas sukulainen neuvoi minua lukemaan yliopistossa jotain sellaista, johon suhtaudun intohimoisesti. ”Toimittajaksi opit sitten työn kautta”, hän sanoi ja otti vielä yhden ravun. Hän oli oikeassa. Lue lisää »
Ilmari Krohn oli ensimmäinen musiikkitieteen professori Suomessa. Kysymyksessä oli ylimääräinen virka, mutta se toimi ponnahduslautana musiikkitieteen arvostuksen nousulle. Musiikkitiede oli akateemisessa mielessä lapsenkengissään Suomessa vielä 1900-luvun taitteessa, vaikka yliopistolla olikin musiikkitoimintaa. Saksassa ja Britanniassa asiassa oltiin jo pidemmällä. Varmasti tästä syystä myös Ilmari Krohn teki säännöllisesti matkoja Keski-Eurooppaan. Lue lisää »
Henry Bacon suoritti tutkintonsa Helsingin yliopiston teatteritieteen oppiaineessa, sivuaineena musiikkitiede. Niiden ohessa hän harrasti kirjallisuutta ja kuvataiteita. Elokuvan ymmärtämiselle moninainen taiteiden tutkimus on tarpeen, onhan elokuva aina ottanut mallia kaikista muista taiteista. Historian ja yhteiskunnan tuntemus on yhtälailla tärkeää elokuvan moninaisten funktioiden ymmärtämiseksi. Lue lisää »
