Henry Bacon suoritti tutkintonsa Helsingin yliopiston teatteritieteen oppiaineessa, sivuaineena musiikkitiede. Niiden ohessa hän harrasti kirjallisuutta ja kuvataiteita. Elokuvan ymmärtämiselle moninainen taiteiden tutkimus on tarpeen, onhan elokuva aina ottanut mallia kaikista muista taiteista. Historian ja yhteiskunnan tuntemus on yhtälailla tärkeää elokuvan moninaisten funktioiden ymmärtämiseksi. Lue lisää »
Arvi Lindin esitelmä pukkiritarikunnan juhlaistunnossa 26.4.2013. Lue lisää »
Arvi Lindin puheessa on paljon hienoa historian siipien havinaa. Lisäksi paljastuu taustat sille, että hän voi nykyisin esitellä itsensä: ”Hyvää iltaa! Olen Arvi Lind Ylen elävästä arkistosta”. Lue lisää »
Historioitsija elää tekstien maailmoissa, mutta kirjoitusta vanhempaa on kuva, ja vauvakin kommunikoi ilmeillä ja eleillä ennen kuin puhuu. Kuvien katsominen, tulkitseminen ja tekeminen ovat kiehtoneet minua aina, vaikka ne eivät koskaan ole olleet tekemisieni pääosassa. Nuoruuden valokuvausharrastus, loputon elokuva-arkistoelokuvien katselu, kuvatoimitustyöt ja Kronikka-lehden tekeminen tarjosivat kuvallisen hahmottamisen riemua opiskeluaikana. Lue lisää »
Lennart Meri on jäänyt useimmille mieleen Viron presidenttinä (1992–2001). Hän oli kuitenkin alkujaan kirjailija, tuottaja ja elokuvaohjaaja. Isänsä Georg-Peeter Meren diplomaatin ja kääntäjän ammattien johdosta Meren perhe matkusteli paljon. Lennart Meri oppikin nuoruudessa puhumaan useita kieliä sujuvasti. Hän taisi niin suomea, ranskaa, saksaa, englantia kuin venäjääkin. Lue lisää »
Historianopintoihin minua houkutteli kokemus peräti viidestä eri tavoin inspiroivasta Norssin historianopettajastani. Ensimmäinen oli marxilainen, toinen juurevasti isänmaallinen, kolmas korostetun vähäeleinen ja neljäs opetti koko kehollaan – viides taas luennoi jonkinlaiseen yliopistotyyliin. Yhteistä heille oli peittelemätön kiinnostus opettamaansa aihetta kohtaan. Kun vielä latinanopettajani oli yhtä inspiroiva kuin edellä mainitut yhteensä, otin myös latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden opinto-ohjelmaani. Lue lisää »
Kiinnostukseni antiikin historiaan ja latinan kieleen kasvoi rakkaudeksi Välimeren kulttuuria ja erityisesti Italiaa kohtaan. Opintojeni alussa suuntauduin antiikintutkimukseen ja olin Villa Lantessa sekä lyhyellä että syksyn mittaisella tieteellisellä kurssilla. Lue lisää »
Pitkään varainhankintatehtävissä olleen Anna Laurinsillan mukaan varainhankinta on paljolti viestintään perustuvaa työtä. Toimintaa säätelevien lakien ja asetusten osaamisen jälkeen tärkeintä on tuntea kohderyhmät – tahot, joille varoja kerätään ja tahot, jotka haluavat lahjoittaa. Kun tarpeista ja mahdollisuuksista viestitään koskettavalla tavalla, herää halu auttaa. Lue lisää »
Kansakuntaisuuden tutkiminen on kamppailua metodologisen nationalismin kanssa. Miten tuottaa tietoa Suomesta ilman, että ottaa Suomen annettuna, tietää jo ja selittää sillä? Tähän kysymykseen palaan yhä uudelleen, sillä oma tutkijaurani on kiertynyt kansakuntaisuuden, erojen ja vallan kysymysten ympärille. Lue lisää »
Opiskelen mediaa ja julkista keskustelua myös osallistumalla julkiseen keskusteluun asiantuntijakommentaattorina, kolumnistina ja tviittaajana. Vuodesta 2012 olen kirjoittanut kolumneja Hufvudstadsbladetiin ja parin vuoden ajan olen toiminut myös Tieteentekijöiden liiton blogistina. Vuoden 2016 alusta aloitan Avun kolumnistina yliönimellä Valtakunnantosikko. Lue lisää »
Kustantamo on ytimeltään yhtä kuin sen kulloinenkin kustannuslista. Kustannusosakeyhtiö Siltala on erikoistunut tietokirjallisuuden saralla historiaan, elämäkertoihin ja muistelmiin – tietokirjoihin, joissa kirjoittamisella ja ilmaisulla on iso merkitys. Touko Siltalalla on jämäkkä kanta siitä, että kannattaa tehdä vain sitä, minkä parhaiten osaa ja jättää muut muille. Lue lisää »
Kirsi Saarikangas harmittelee, että hänen opiskeluaikoinaan ei virallista opiskelijavaihtoa vielä ollut. Maailma tuli kuitenkin tutuksi lukuisten opintomatkojen kautta. Matkoista on jäänyt ikimuistoisena mieleen kolmeviikkoinen taidehistorian opintomatka New Yorkiin 1984. Lue lisää »
Mauri Ylä-Kotola teki pro gradu -tutkielmansa Helsingin yliopistossa elokuvan filosofiasta. Hänen kiinnostuksensa mediatutkimusta kohden syveni opiskeluaikoina. Ylä-Kotola päätyikin 1990-luvun puolivälissä opettajaksi Lapin yliopistoon, jonka taiteiden tiedekuntaan oli perustettu mediatieteen oppiaine vuonna 1992. Mediatieteen professorina hän aloitti vuonna 1997, jolloin keskeiseksi kysymykseksi tuli oppiaineen määritteleminen taideteollisen alan kontekstissa. Lue lisää »
Mistä voisinkaan enää haaveilla? Tutkijana olen jo saavuttanut monia asioita, joiden eteen olen ponnistellut. Olen oppinut nielemään pettymyksiä, mutta myös pitämään jalat maassa ja pään kylmänä äkillisen menestyksen hetkinä. Haaveilen siitä, että Helsingin yliopiston opettajilla, tutkijoilla ja hallintoihmisillä olisi riittävät resurssit ja työrauha viedä eteenpäin niitä monia hienoja hankkeita ja ideoita, joita tässä yhteisössä on syntynyt. Lue lisää »
Kari Hotakainen on ehtinyt ja saanut kirjoittaa erilaisia tekstejä laidasta laitaan. Hänestä tuli yleiskirjoittaja. – Olen aina ajatellut, että kirjoitan kaikkea mahdollista, mitä vaan eteen tulee. Olen tehnyt uutistekstejä ja kolumneja, laatinut mainoslauseita, kirjoittanut runoja ja proosaa, teatteri- ja elokuvakäsikirjoituksia. Lue lisää »
Pelisuunnittelijana työskentely on peliprojektista ja sen vaiheesta riippuen hyvin erilaista: lähes rajattomasta ideoinnista päädytään yleensä monimutkaisen rakennelman tasapainotteluun. Maailmojen rakentaminen on yhtäältä lennokasta tarinankerrontaa ja toisaalta pelikenttien kasaamista pala palata. Olen ollut yhden ja saman peliprojektin suunnitteluvastuussa, kirjoittajana, testaajana, asiakaspalvelijana ja markkinoijana. Kaikki tehtävät olivat yhtä tärkeitä. Lue lisää »
Salama Hirvosen tapauksessa toimittajuus kulkee suvussa. Hänen isänsä Vihtori Simonen (1882–1951) teki 1900-luvun alkupuolella mittavan uran toimittajana, kirjailijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana muun muassa Mikkelin Sanomien ja Kouvolan Sanomien päätoimittajana. Salama Hirvosen veli Seppo Simonen (1912–1981) oli toimittajana muun muassa Maaseudun Tulevaisuudessa, Uudessa Suomessa ja Yhteishyvässä. Lisäksi hän oli historioitsija, joka julkaisi maatalous-, paikallis- ja yrityshistorioita. Seppo Simosen tyttäret Katri ja Elina ryhtyivät myös toimittajiksi. Elina Simonen (s. 1944) tunnetaan varsinkin Kotilieden pitkäaikaisena päätoimittajana. Lue lisää »
Typografia tarkoittaa kirjaintyyppien valintaa ja käyttöä. Typografiaa ei tuoteta kirjoittamalla tai tekstaamalla vaan valmiita kirjaimia (kirjaintyyppejä) käyttämällä. Suurelle yleisölle se on edelleen melko outo aihepiiri, vaikka elämme joka hetki sen keskellä. Kiinnostusta ja mielipiteitä se kuitenkin herättää. Lue lisää »
Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa oli mieltä kiihottavia opettajia ja professoreita. Heitä ihailtiin ja heistä imettiin janoisina oppia. Muutamista ajattelin pakokauhuisesti, että tuleekohan minustakin tuollainen. Joitakin taas katselin toiveikkaana, että voi kunpa minusta tulisi tuollainen. Lue lisää »
Marjatta Väänänen on tehnyt elämäntyönsä laaja-alaisena yhteiskunnallisena vaikuttajana erilaisissa järjestöissä, toimielimissä ja organisaatioissa. Alla olevaan listaan on koottu Väänäsen jäsenyydet sekä hänen työstään saamansa tunnustukset. Lue lisää »
