Uno Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa perinteikkääseen pappissukuun vuonna 1810. Perhe muutti Janakkalaan Leppäsuin kartanoon Hämeen läänin veromestarina toimineen Jakob-isän kuoltua Uno-pojan ollessa kahdeksan vuotias. Ryttylän kartanon kotikoulussa koetut ajan kuvaan kuuluneet brutaalit kasvatusmenetelmät vaikuttivat mitä luultavimmin Cygnaeuksen myöhempään toimeen koulutuksen uudistajana. Lue lisää »
Senaatti sai vuonna 1956 keisari Aleksanteri II:ta tehtäväksi laatia ehdotuksen maaseutukoulujen kehittämiseksi. Uno Cygnaeus antoi puolestaan seuraavana vuonna oman lausuntonsa kansakoululaitoksen kehittämisestä. Lapsia oli koulutettava sekä henkisesti että fyysisesti. Pelkän rippikoulua varten harjoittamisen ja oikoluvun sijaan opetuksessa oli otettava huomioon yleissivistys ja käytäntöön harjaannuttavat taidot. Lue lisää »
Yleinen kirjallisuustiede on Rooman kirjallisuuden oppiaineen ohella kaunopuheisuuden (eloquentia) oppiaineen perillinen. Yleisen kirjallisuustieteen ensimmäinen professori Fredrik Cygnaeus oli aikansa merkittävin puhuja. Oman urani huippukohdat liittyvät tähän perinteeseen. Lue lisää »
Köyhistä oloista lähtöisin olleen Emma Irene Åströmin opettajat huomasivat nuoren tytön innokkuuden ja lahjakkuuden opiskeluun. Aluksi kotikunnan papit suostuttelivat Åströmin isän lähettämään tyttärensä Jyväskylän opettajaseminaariin. Suomen kansakoululaitoksen isä, Uno Cygnaeus ryhtyi Åströmin tukijaksi ja epäviralliseksi holhoojaksi, ja Cygnaeuksen avustuksella Emma Irene sai erivapauden opiskella yliopistossa. Lue lisää »
Tsaari Nikolai I:n Helsingin-vierailun yhteydessä maaliskuussa 1854 Zacharias Topelius nimitettiin ylimääräiseksi Suomen historian professoriksi. Nimitys oli sekä yllättävä että poikkeuksellinen. Yllättävä siksi, että Topelius ei ollut hakenut virkaa, ja poikkeuksellinen siinä mielessä, että se oli räätälöity hänelle. Lue lisää »
Arvostettuun pappissukuun syntynyt Fredrik Cygnaeus kirjoittautui Keisarilliseen Turun Akatemiaan vuonna 1823. Hänen opintonsa, jotka käsittivät muun muassa historiaa, kirjallisuustiedettä ja nykykieliä, kestivät poikkeuksellisen pitkään. Cygnaeus valmistui kandidaatiksi Keisarillisesta Aleksanterin Yliopistosta vasta vuonna 1832. Lue lisää »
Monista opiskelutovereistaan poiketen Fredrik Cygnaeus oli syntyisin varakkaasta perheestä eikä joutunut taistelemaan toimeentulonsa kanssa opintojensa aikana. Hän tutustui opintojensa aikana muun muassa Johan Ludvig Runebergiin Elias Lönnrotiin ja Johan Vilhelm Snellmaniin, ja osallistui itsekin merkittävällä tavalla suomalaisen kansallisuusliikkeen rakentamiseen. Lue lisää »
Fredrik Cygnaeus oli aikansa merkittävimpiä suomalaisia taiteen tuntijoita. Hän oli niin kirjallisuuden ja teatterin kuin kuvataiteenkin asiantuntija, joka lisäksi tuki taiteilijoita sekä rahallisesti että koulutuksen saralla. Lue lisää »
Rafael Koskimies syntyi Savon seuduilla helmikuussa 1898 fennomaani-ihanteita kannattavan perheen vanhimmaksi lapseksi. Perheen fennomaanimyönteisyys ei ollut yllättävää, sillä suku kytkeytyy kuuluisiin fennomaaniaatteen ajajiin, kuten Yrjö Sakari Yrjö-Koskiseen. Rafael Koskimiehen sukunimi olikin vuoteen 1926 asti Forsman. Lue lisää »
Pappis- ja virkamiessuvusta polveutuva Johan Vilhelm Snellman kirjoittautui yliopistoon vuonna 1822. Hänen oli alun perin tarkoitus opiskella papiksi. Keskeytettyään välillä opintonsa taloudellisten vaikeuksien takia Snellman kuitenkin päätti opiskella filosofian kandidaatiksi. Juuri filosofina hänet muistetaankin parhaiten. Lue lisää »
Johan Ludvig Runeberg kirjoittautui Keisarilliseen Turun Akatemiaan yhtä aikaa Johan Vilhelm Snellmanin ja Elias Lönnrotin kanssa vuonna 1822. Yhtäläisyydet eivät herrojen välillä loppuneet tähän, vaan heistä kaikista tuli myöhemmin ystäviä. Runeberg oli lähtöisin köyhästä perheestä Pietarsaaresta, mutta hän onnistui rahoittamaan opiskelunsa tekemällä kotiopettajan töitä muun muassa Saarijärvellä. Siellä hän myös tutustui Sisä-Suomen tapoihin ja kulttuuriin. Lue lisää »
