Fredrik Cygnaeus oli aikansa merkittävimpiä suomalaisia taiteen tuntijoita. Hän oli niin kirjallisuuden ja teatterin kuin kuvataiteenkin asiantuntija, joka lisäksi tuki taiteilijoita sekä rahallisesti että koulutuksen saralla.

Cygnaeus seurasi tiiviisti eurooppalaisia taiteen virtauksia ja arvosti nuorten suomalaisten taiteilijoiden tuomia uusia taiteellisia tuulahduksia. Erinomaisilla suhteillaan hän auttoi muun muassa Aleksis Kiveä apurahojen ja arvostuksen hankkimisessa.

Eliel Aspelin-Haapkylän mukaan Cygnaeus myös tunsi oman arvonsa mesenaattina. Hän kohteli nuoria taiteilijoita ”olympolaisella ylemmyydellä”, ja hän odotti että nuoret lähestyisivät häntä kuin kuninkaallista. Cygnaeuksen elämäntyyli oli huomiota herättävä. Hän tuhlaili ja joutui usein taloudellisiin vaikeuksiin, mutta onnistui kuitenkin vakauttamaan taloutensa ja pystyi sekä tukemaan nuoria taiteilijoita että keräämään merkittävän taidekokoelman. Kokoelman hän sijoitti rakennuttamaansa huvilaan Kaivopuistoon.

Cygnaeus testamenttasi kokoelmansa ”Suomen kansalle”. Valtio otti taidekokoelman ylläpitääkseen, ja Cygnaeuksen huvilaan avattiin yleisölle avoin taidegalleria vuonna 1882. Siihen liitettiin myöhemmin lisää teoksia, ja galleriaa ylläpidettiin museokäytössä vuoteen 2014 asti. Silloin se päätettiin sulkea Museoviraston määrärahojen leikkausten takia.

Taiteilijoiden lisäksi Cygnaeus käytti suhteitaan myös yliopiston hyväksi. Hän oli muun muassa J. V. Snellmanin  kanssa mukana ajamassa ylioppilastalo-hanketta. Cygnaeus toimi myös Suomen taideyhdistyksen johtokunnan jäsenenä vuodesta 1849 ja puheenjohtajana vuosina 1863–1878. Puheenjohtajavuosinaan hänellä oli erityisen suuri vaikutus taidekysymyksissä, esimerkiksi yhdistyksen teoshankinnoissa. Cygnaeus oli jo 1850-luvulta lähtien myös aktiivinen taideakatemian perustamisen puolestapuhuja.

• Matti Klinge, Cygnaeus, Fredrk (1807–1881), Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 14.4.2015.
• Mikko Lahtinen, Fredrik Cygnaeus. aristokraatti – demokraatti, Niin & Näin -aikakauslehden verkkojulkaisu. Viitattu 14.4.2015.
• Fredrik Cygnaeus, Historialliset humanistit -verkkojulkaisu. Viitattu 14.4.2015.
• Maritta Mellais, Fredrik Cygnaeus, Kansallisgallerian Lähteillä-verkkojulkaisu. Viitattu 14.4.2015.