Monista opiskelutovereistaan poiketen Fredrik Cygnaeus oli syntyisin varakkaasta perheestä eikä joutunut taistelemaan toimeentulonsa vuoksi opintojensa aikana. Hän tutustui opintojensa aikana muun muassa Johan Ludvig Runebergiin, Elias Lönnrotiin ja Johan Vilhelm Snellmaniin, ja osallistui itsekin merkittävällä tavalla suomalaisen kansallisuusliikkeen luomiseen.

Cygnaeus vietti Lauantaiseuran parhaat vuodet pitkälti opettajana Haminan kadettikoulussa. Hän kuitenkin oli hyvin kiinnostunut ylioppilasliikkeestä, ja palattuaan hänet valittiin pohjalaisosakuntien kuraattoriksi vuonna 1838. Cygnaeus sai osakseen ylioppilaiden parissa kunnioitusta toimiessaan ylioppilaiden puolestapuhujana ja mesenaattina. Tähän vaikuttivat Cygnaeuksen erittäin hyvät suhteet upseeristoon ja valtion virkamiehistöön.

Vietettyään usean vuoden Italiassa ja Ranskassa arkistoaineistoa keräten ja kulttuuria harrastaen Cygnaeus palasi Suomeen vuonna 1847. Seuraavana vuonna puhkesi vallankumousten aalto ympäri Eurooppaa, ja Suomessakin oli kumouksellisuutta ilmassa. Läheisessä yhteydessä yliopiston sijaiskansleri, kenraali Johan Mauritz Nordenstamin kanssa Cygnaeus suunnitteli ylioppilaskunnan kuuluisan Flora-juhlan 13.5.1848.

Floran päivän juhlan lähestymistapa oli lojalistinen, mutta samalla isänmaallinen, kun esimerkiksi laulettiin ensimmäistä kertaa Runebergin Vårt Land Fredrik Paciuksen säveltämänä. Tilaisuudessa Cygnaeus piti lähes sittemmin myyttiset mittasuhteet saavuttaneen puheen ”Finlands namn”, josta valitettavasti on säilynyt ainoastaan Zacharias Topeliuksen samanniminen Floran päivän juhlasta kertova runo. Yhdessä Paciuksen, Runebergin ja Topeliuksen kanssa Cygnaeus onnistui estämään mahdolliset separatistiset, spontaanit mielenilmaisut.

Floran päivän juhlien rauhallisuudella oli ratkaiseva vaikutus siihen, että pystyttiin vakuuttamaan suurruhtinas Suomen poliittisesta rauhallisuudesta vuonna 1848 kumouksellisuuden vallitessa toisaalla. Cygnaeus oli muissakin yliopistomaailman toimissaan lojalismin edustaja. Pohjalaisosakuntien kuraattorina ja myöhemmin historiallis-kielitieteellisen osaston dekaanina hän vastusti skandinavistis-liberalistisia aatteita ja yritti hillitä ylioppilaiden riehakasta juhlimista.

Lähteet

• Matti Klinge, Cygnaeus, Fredrik (1807–1881), Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 14.4.2015.
• Mikko Lahtinen, Fredrik Cygnaeus. aristokraatti – demokraatti, Niin & Näin -aikakauslehden verkkojulkaisu. Viitattu 14.4.2015.
• Fredrik Cygnaeus, Historialliset humanistit -verkkojulkaisu. Viitattu 14.4.2015.