Carl Gustaf Estlander kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon opiskelemaan estetiikkaa ja nykykansain kieliä vuonna 1850. Hän oli löytänyt oman tieteenalansa, jonka kehitykseen hän tuli seuraavan puolen vuosisadan aikana vaikuttamaan ratkaisevasti. Lue lisää »
Kirsi Saarikangas harmittelee, että hänen opiskeluaikoinaan ei virallista opiskelijavaihtoa vielä ollut. Maailma tuli kuitenkin tutuksi lukuisten opintomatkojen kautta. Matkoista on jäänyt ikimuistoisena mieleen kolmeviikkoinen taidehistorian opintomatka New Yorkiin 1984. Lue lisää »
"Olen aina liikkunut tutkimuksissani tieteenalojen välillä ja rajapinnoilla. Sukupuolen ja tilan suhteen pohtiminen vei minut väittelemiseni jälkeen moneksi vuodeksi taidehistoriasta Kristiina-instituutin monitieteiseen opetus- ja tutkimusyhteisöön. Tällä hetkellä saan toimia Helsingin yliopiston Historian ja kulttuuriperinnön monitieteisen tohtoriohjelman johtajana." Lue lisää »
Opintojen alkuvaiheen muistoihin kuuluvat professori Lars Petterssonin legendaariset luennot keskiaikaisista kirkoista ja linnoista, joilla hän salapoliisin lailla jäljitti Hattulan kirkkomaalausten vaakunakilpien salaisuutta tai Viipurin linnan tornien aukotusta Viipurin pamauksen kuvausten perusteella. Keltanokalle professorin huolellisiin lähdetutkimuksiin pohjautuvat metodit ja ajoittain hyvinkin luova ja hulvaton tulkinta antoivat osviittaa mitä tiede parhaimmillaan voi olla – jännittävää ja hauskaa! Henrik Liliuksen luennoilla oppi klassisen arkkitehtuurin tiukkaa analyysiä ja Riitta Nikula innosti 1900-luvun arkkitehtuurin äärelle. Lue lisää »
Kiasman johtoon kesällä 2015 siirtynyt Leevi Haapala aloitti yliopisto-opintonsa Turussa ja muutti Helsinkiin siviilipalveluksen yhteydessä kesällä 1994. – Pääsin ensimmäisenä sivarina Nykytaiteen museoon tekemään ARS95-näyttelyä Ateneumiin, jossa Nykytaiteen museo vielä 1990-luvun alussa sijaitsi. Lue lisää »
Erik Nikolai Järnefelt syntyi Viipurissa marraskuussa 1863 vauraaseen perheeseen ja mahdollisuuksien maailmaan. Hänen vanhempansa olivat nimittäin senaattori, kuvernööri ja kenraaliluutnantti August Alexander Järnefelt ja vapaaherratar Elisabeth Clodt von Jürgensburg. Perheen äidin ympärille kokoontui vuosien mittaan taiteilijapiiri, joihin kuuluivat muun muassa Minna Canth, Juhani Aho sekä Jean Sibelius. Lue lisää »
Lukion viimeisellä luokalla kuvaamataidon opettajani kysyi, mitä aion tehdä koulun jälkeen. Vastasin, että varmaankin pyrin Ateneumiin. ”Et sinä sinne pääse”, hän kannusti. Lue lisää »
Elina Anttila on kirjoittanut julkaisuja muun muassa venäläisestä posliinista ja Albert Edelfeltistä. Olemme koonneet tähän artikkeliin hänen julkaisuluettelonsa. Lue lisää »
Opettaminen, aktiivinen julkaisutoiminta ja luottamustehtävät laajentavat ammatillista verkostoa, luovat yhteyksiä ja synnyttävät uusia ajatuksia. Susanna Pettersson toimii museologian dosenttina ja vierailevana luennoitsijana sekä katsoo yhteiskuntaa muun muassa Aalto-yliopiston hallituksen jäsenen silmin. Lue lisää »
–Museoalan näkökulmasta elämme paitsi kiinnostavaa, myös muutoksen aikaa. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kiristynyt, eikä mitään voida pitää itsestäänselvyytenä. Museot joutuvat kilpailemaan Netflixin katsomisen ja pyykinpesun kanssa. Uskon kuitenkin siihen, että koukuttava tarjonta ja mahdollisuus kohdata autenttisia teoksia saavat ihmiset liikkeelle. Lue lisää »
2015– Ateneumin Ystävät ry, hallituksen jäsen 2014: Tieto-Finlandia -raadin puheenjohtaja 2014– Aalto-yliopisto, hallituksen jäsen 2012–2015 FRAME, hallituksen jäsen Lue lisää »
Susanna Petterssonin julkaisutoiminta Lue lisää »
