8.11.1863, Viipuri – 15.11.1937, Helsinki

Erik Nikolai Järnefelt syntyi Viipurissa marraskuussa 1863 vauraaseen perheeseen ja mahdollisuuksien maailmaan. Hänen vanhempansa olivat nimittäin senaattori, kuvernööri ja kenraaliluutnantti August Alexander Järnefelt ja vapaaherratar Elisabeth Clodt von Jürgensburg. Perheen äidin ympärille kokoontui vuosien mittaan taiteilijapiiri, joihin kuuluivat muun muassa Minna Canth, Juhani Aho sekä Jean Sibelius. Nuori Järnefelt oli eri taiteenmuotojen lahjakkuuksien ympäröimä jo lapsuudessaan.

Järnefelt valmistui ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta alkeisopistosta vuonna 1881. Hän suunnitteli ryhtyvänsä kansakoulunopettajaksi, mutta isän vastustaessa ajatusta hän ryhtyi sen sijaan opiskelemaan kuvataidetta. Järnefelt suoritti taideopintoja aluksi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1874 ja 1878. Varsinainen taiteellinen kypsyminen tapahtui kuitenkin Pietarissa vuosina 1883–1886.

Opiskellessaan Pariisissa vuosina 1886–1891 hän kiinnostui naturalistisesta taiteesta, jonka saralla valmistuivat maalaukset Ranskalainen viinikapakka ja Savolaisvene vuonna 1888.

Järnefeltin molemmat vanhemmat olivat fennomaaneja. Nuori taiteilijakin innostui kansallisaatteesta, ja 1890-luvun alussa nationalistinen taide ja karelianismi veivät mennessään. Järnefelt otti taiteilijanimekseen ensin suomalaistetun Eero Raudan, sittemmin Eero Järnefeltin.

”Oikean Suomensa” Järnefelt löysi Savosta, jonka maisemia kuvasi muun muassa teoksissa Heinäkuun päivä (1891), Raatajat rahanalaiset (tai Kaski, 1893) sekä Isäntä ja rengit (1893). Näistä erityisesti Raatajat rahanalaiset nousi tärkeään asemaan suomalaisnationalistisessa maalaustaiteessa. Suurempien teosten ohella Järnefelt maalasi myös pienempiä luonnonkuvia ja maisemia, joista monet löysivät paikkansa nationalistisen politiikan symboleina.

Järnefeltistä tuli 1890-luvulla myös yksi aikansa merkittävimmistä suomalaisista muotokuvamaalareista. Hän teki muotokuvia niin keskeisistä kulttuurielämän vaikuttajista, kuten Sibeliuksesta ja Ahosta, kuin intiimimpiä muotokuvia perhepiiristään. Järnefeltin tunnetuimpia perhemuotokuvia on vuonna 1897 valmistunut Italiassa maalattu Poikani.

Järnefelt perheineen muutti Tuusulanjärven rannalle vuonna 1901. Alueelle oli kerääntynyt useita muitakin taiteilijoita, kuten Järnefeltin hyvä ystävä ja lanko Sibelius. Seuraavana vuonna Järnefelt nimitettiin yliopiston piirustuksenopettajaksi, jona toimi yli neljännesvuosisadan – vuoteen 1928 asti. Kansankuvaukset vähenivät ja savolaisaiheet jäivät lähes kokonaan pois Järnefeltin tuotannosta. Hän keskittyi yhä enemmän kuvaamaan Tuusulanjärven maisemia ja eläimiä sekä perhettään.

Järnefelt oli 1900-luvun vaihteessa vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen johtavista kuvataiteilijoista. Hän sai yhä enemmän toimeksiantoja merkkihenkilöiden muotokuvien maalaamiseen. Muun muassa C. G. E. Mannerheimin muotokuvat vuosilta 1922 ja 1933 ovat Järnefeltin siveltimen tuotoksia. Hän tuotti myös maalauksia yliopiston juhlasaliin, kuten Aurora-seura (1916) ja Flora-juhla (1920), jotka valitettavasti tuhoutuivat Helsingin pommituksissa vuonna 1944.

Kunnianosoituksina tuotantoaan ja yliopiston hyväksi tehtyä työtään kohtaan Järnefeltille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1912 ja filosofian kunniatohtorin arvo vuonna 1923. Hänet kutsuttiin myös jäseneksi sekä Suomen (1922) että Ruotsin (1935) taideakatemioihin. Eero Järnefelt kuoli vuonna 1937 yhtenä Suomen arvostetuimmista kuvataiteilijoista.

 

Lähteet ja lisätietoa

• Riitta Konttinen, Järnefelt, Eero, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 19.8.2015.
• Eero Järnefelt, Ateneumin taidemuseon näyttelykuvaus. Viitattu 19.8.2915. http://www.ateneum.fi/fi/eero-j%C3%A4rnefelt
• Eero Järnefelt. Matkailija metsän sydämessä, Kuvataiteilijat ja Kuvasto ry:n ”Suomen kuvataiteen kultakausi” -verkkojulkaisu. Viitattu 19.8.2015.
• Eero Järnefelt, Sibelius.fi-sivuston verkkojulkaisu. Viitattu 19.8.2015.
• Eero Järnefelt, Wikipedia-verkkojulkaisu. Viitattu 19.8.2015.