Pääsy opiskelemaan Helsingin yliopistoon on yksi Kirsi Saarikankaan parhaista muistoista.

– Siitä avautui mieletön maailma. Sain perehtyä asioihin, joista olin kiinnostunut. Koulussa en ollut edes tiennyt, että tällaisia voi opiskella.

Saarikangas aloitti kotimaisen kirjallisuuden opiskelijana, mutta vaihtoi pian pääaineekseen taidehistorian. Hän opiskeli pitkänä sivuaineena myös yleistä historiaa sekä sosiologiaa ja teoreettista filosofiaa.

Kotimaisen kirjallisuuden lukemiseen ja kirjoittamiseen perustuvat praktikum-kurssit laittoivat heti ensimmäisestä syksystä lähtien sekä lukemaan että kirjoittamaan joka viikko. Erityisen mieleen painuva oli Marja-Liisa Nevalan (ent. Kunnas) lyriikka-praktikum.

– Opintojeni loppuvaiheissa sekä naistutkimus että ranskalainen poststrukturalistinen teoria tulivat ryminällä suomalaiseen keskusteluun. Osallistuin Matti Viikarin aatehistorian lukupiiriin ja perehdyin muun muassa Michel Foucault’n teksteihin. Päivi Setälä toi matkalaukussa sukupuolihistorian kirjoja Yhdysvalloista ja opimme laatimaan ”papereita”.

Kirsi Saarikangas harmittelee, että hänen opiskeluaikoinaan ei virallista opiskelijavaihtoa vielä ollut. Maailma tuli kuitenkin tutuksi lukuisten opintomatkojen kautta.

Matkoista on jäänyt ikimuistoisena mieleen kolmeviikkoinen taidehistorian opintomatka New Yorkiin 1984. Matkaa järjesteltiin pitkään. Rahaa kerättiin esimerkiksi pitämällä kahvilaa Ateneumissa Ars83-näyttelyn aikana.

– New Yorkin matka oli niin hieno kokemus, että muistelemme sitä yhä.

Myös Ranskan Toulouseen suuntautunut matka oli elämys. Huhtikuussa 1986 oli Henrik Liliuksen johtama barokki-kurssi Roomassa Villa Lantessa. Vuonna 1988 Saarikangas pääsi elokuun helteissä opetusministeriön kulttuurivaihdon kautta kaivauksille Cerveterin etruskialueelle Lazioon, Italiaan. Inter rail -sukupolven edustajan kesärutiineihin kuuluivat myös kesätyöt ja junamatkat Euroopassa.

Saarikangas oli ainejärjestöaktiivi historian opiskelijoiden Kronoksessa ja taidehistorian opiskelijoiden Eidoksessa. Opiskeluajan erityisiin muistoihin kuuluu myös osallistuminen Ilari ja Markus Nummen ohjaaman The Heimola Story (1984) -elokuvan tekemiseen.