Baba Lybeck on työskennellyt Ylen viihdeohjelma Uutisvuodon juontajana vuodesta 2010. Lybeck vetää Uutisvuotoa ylituomarin roolissa, seuranaan kapteenit Jari Tervo ja Stan Saanila. Lisäksi Lybeck käy juontamassa erilaisia tilaisuuksia ja tekee kirjoitustöitä. Lue lisää »
1980-luvun keskivaiheilla valmistuneessa "007 ja kuoleman katse" -elokuvassa fiktiivinen KGB-kenraali Gogol ojentaa James Bondille Leninin kunniamerkin brittiagentin pelastettua Kalifornian Piilaakson. Elokuvan pääkonna Max Zorin oli suunnitellut sen täydellistä tuhoa. Brittiagentin esimies "M" ei voi kuin ihmetellä: Eikö KGB olisi ollut tyytyväinen jos Piilaakso olisi tuhoutunut? Ei toki, kenraali vastaa, miten neuvostotutkimus pärjäisi ilman sitä? Lue lisää »
Syksyllä 2013 professori Laura Kolbe oli mukana ja vetovastuussa, kun Helsinki Walks Oy (HW Oy) sai alkunsa. "Alalta puuttui selkeä toimija, joka keskittyisi kaupungin kulttuurihistorian tuotteistamiseen sekä turisteja että paikallisia kiinnostavalla ja tieteellisesti vastuullisella tavalla." Lue lisää »
Uutistoimituksessa ei aina voi tehdä juttuja mieliaiheistaan. Se kuuluu työhön. – Vahvinta osaamistani ovat arabimaailma, Välimeren seutu ja Latinalainen Amerikka. Opintojeni ja kielitaitoni osalta olen kiinnostunut erityisesti noiden alueiden tapahtumista, kertoo Janne Hopsu. Lue lisää »
Taideolympialaiset olivat alun perin nykyaikaisen olympiakisojen perustajan Pierre de Coubertinin ajatus. Olympiamitaleita jaettiin kahdeksan kertaa urheilun innostamille taideteoksille. Taiteenaloja olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, musiikki, maalaus- ja graafinen taide sekä kuvanveisto. Viimeisen kerran tämä tapahtui Lontoon kisoissa vuonna 1948. Lue lisää »
”Pullo kolinaa, tohvelit ja sihteeri – näin syntyivät Erik Tawaststjernan tekstit ” , Helsingin Sanomat 15.11.2014 ”Erik Tawaststjerna… Lue lisää »
–Museoalan näkökulmasta elämme paitsi kiinnostavaa, myös muutoksen aikaa. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kiristynyt, eikä mitään voida pitää itsestäänselvyytenä. Museot joutuvat kilpailemaan Netflixin katsomisen ja pyykinpesun kanssa. Uskon kuitenkin siihen, että koukuttava tarjonta ja mahdollisuus kohdata autenttisia teoksia saavat ihmiset liikkeelle. Lue lisää »
Janne Halmkronan urapolku on monihaarainen. Maisteriksi valmistumisen jälkeen hän työskenteli tietotekniikka-alan yrityksessä muutaman vuoden, jonka jälkeen perusti ohjelmointifirman viiden työkaverinsa kanssa. It-kuplan puhjettua hän siirtyi vastaavan tuottajan tehtäviin Sony Music Entertainment Finlandin palvelukseen. Lisäksi hän on tehnyt freelancerina radio-ohjelmia. Kaikkien töiden ohessa hän on viettänyt kiireisen railakasta rockmuusikon elämää. Lue lisää »
Juuri ilmestyneessä Tuottajan käsikirjassa Elina Saksala toteaa, että tuottaja ei tuota esimerkiksi taidetta itse, vaan ”petaa otolliset olosuhteet muiden toiminnalle ja eliminoi esteitä”. Siitä on ollut kyse kaikissa niissä töissä, joita olen tehnyt. Kulttuurin taustajoukoissa on palkitsevaa seurata luovaa prosessia ja taideteoksen valmistumisen vaiheita ja tehdä parhaansa sen eteen, että työskentelylle on mahdollisimman hyvä ympäristö. Onnistuneesta lopputuloksesta iloitsee samalla tavalla, on kyse sitten kirjasta tai teatteriesityksestä. Lue lisää »
Korso on Kirsikka Saaren ja Jenni Toivoniemen käsikirjoittama elokuva, jossa korsolainen Markus haaveilee katukoristähteydestä New Yorkissa, vaikka todellisuudessa päivät kuluvat kavereiden kanssa pelaillen ja lähiössä lorvien. Elokuvan virallisella trailerilla saadaan esimakua Markuksen tarinasta ja Korson lähiöelämästä. Lue lisää »
Päädyin opiskeluaikana töihin jo ensimmäisen kevätlukukauden alussa. Laitoksen ilmoitustaululla haettiin iltatyöläisiä Helsingin Kaupunginteatterin infopisteeseen, jossa olin muutamana iltana viikossa parin vuoden ajan. Työsuhde-etuna sai istua teatterin katsomossa jos vain paikkoja oli vapaana, ja tätä etua tuli hyödynnettyä tiuhaan. Lue lisää »
Koen olevani jonkinlainen metafyysinen ajatussokkelikoissa seikkaileva tutkimusmatkailija. Ensimmäisiä muistojani on, kun viisivuotiaana istuin puun alla ja mietin, miksi maailma on tällainen kuin se on. Innostuin myös varttuessani kovasti musiikista. 14-vuotiaana päätinkin, että minusta tulee muusikko. Aloin tehdä aika määrätietoisesti töitä asian eteen. 17-vuotiaana sävelsin jo ensimmäiset TV-tunnukseni. Lue lisää »
Lennart Meri on jäänyt useimmille mieleen Viron presidenttinä (1992–2001). Hän oli kuitenkin alkujaan kirjailija, tuottaja ja elokuvaohjaaja. Isänsä Georg-Peeter Meren diplomaatin ja kääntäjän ammattien johdosta Meren perhe matkusteli paljon. Lennart Meri oppikin nuoruudessa puhumaan useita kieliä sujuvasti. Hän taisi niin suomea, ranskaa, saksaa, englantia kuin venäjääkin. Lue lisää »
“Suomenruotsalainen, yläluokkainen eurooppalainen intellektuelli pienessä pohjoisessa provinssivaltiossa”, kirjailija ja toimittaja Juha Itkonen kuvailee Jörn Donneria Imagen artikkelissa. Itkosen mielestä Donnerissa on myös kansalliseen omakuvaamme sopivia piirteitä, kuten äreys, kiukkuisuus, omapäisyys sekä “lähes mielipuolinen sitkeys ja järjetön työtahti”. Lue lisää »
Kirjallisuuskriitikon näkemykset painavat, kun lukeva yhteisö yhteisesti ja järjestäytymättä määrittelee, mikä on hyvää kirjallisuutta. Kirjallisuuslehti Parnasson vastaavana tuottajana Karo Hämäläinen johtaa Suomen merkittävintä kirjallisuuteen erikoistunutta aikakausjulkaisua. Lue lisää »
Olin juuri valmistumassa maisteriksi (tai silloisen käytännön mukaan filosofian kandidaatiksi), kun menin naimisiin ja muutin Varsinais-Suomeen maatalon emännäksi – helsinkiläisten ystävien ja sukulaisten tyrmistykseksi. Väitöskirja että-lauseista ja partisiippirakenteista ei kahden pikkutyttären äidiltä ottanut syntyäkseen. Onneksi uuden kotikunnan kunnanjohtaja soitti ja tarjosi töitä. Minusta tuli Merimaskun ensimmäinen – ja valitettavasti myös viimeinen kulttuurisihteeri. Lue lisää »
Kirsi Saarikangas harmittelee, että hänen opiskeluaikoinaan ei virallista opiskelijavaihtoa vielä ollut. Maailma tuli kuitenkin tutuksi lukuisten opintomatkojen kautta. Matkoista on jäänyt ikimuistoisena mieleen kolmeviikkoinen taidehistorian opintomatka New Yorkiin 1984. Lue lisää »
Karo Hämäläinen saa silloin tällöin puheluita, joiden aluksi varmistetaan, että onhan puhelimessa varmasti pörssistä kirjoittava toimittaja. "Kun on se samanniminen kirjailijakin." Hämäläinen vastaa puhelun tulleeseen juuri oikealle, tavoitellulle henkilölle. Samoin hän vastaa kirjailijaa kysyvälle soittajalle, joka huomauttaa sijoitusasioihin erikoistuneesta täyskaimasta. Lue lisää »
Kirjastonjohtaja Cecilia af Forselles esittelee videolla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoa. Lue lisää »
Ilmastomuutos on suuri aihe, mutta se kärsii mittakaavojen hahmottamisesta. Keskustelu pyörii joko henkilökohtaisten valintojen ympärillä tai isojen valtioiden välisessä ilmastopokerissa. Silti vasta näiden väliset yhteydet tuovat muutosta. Itse olen toiminut viime vuodet kampanjoimassa kivihiilen käyttöä vastaan globaalisti, tasolla jossa näkyvät sekä kansalaisliikkeiden että valtioiden ja yritysten toiminta. Lue lisää »
