
Palkintoja ja tunnustuksia
Professori René Gothóni on saavuttanut uransa aikana monia palkintoja. Lue lisää »
Professori René Gothóni on saavuttanut uransa aikana monia palkintoja. Lue lisää »
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1976 Eesti Üliopilaste Seltsin palkinto 1986 Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston palkinto 1986 Lue lisää »
Professori Bo Pettersson on saavuttanut urallaan monia tieteellisiä palkintoja ja kunniajäsenyyksiä. Lue lisää »
Professori Jaakko Hämeen-Anttila on saavuttanut runsaasti erilaisia palkintoja ja kunnianosoituksia. Lue lisää »
Filosofian tohtori Mirkka Lappalainen on saavuttanut useita palkintoja Ruotsin vallan ajan historiaa käsittelevillä tutkimuksillaan. Tuorein teos Pohjolan Leijona – Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632 huomioitiin Tieto-Finlandia-palkinnolla vuonna 2014. Samasta teoksesta Lappalaiselle myönnettiin Vuoden tiedekirja -palkinto tammikuussa 2015. Uraauurtavista tutkimuksistaan huolimatta hänestä tuli historioitsija sattuman kautta. Lue lisää »
Ruotsin ja Suomen 1600-luvun historiaan uppoutunut dosentti Mirkka Lappalainen voitti Tieto-Finlandia-palkinnon teoksellaan Pohjolan Leijona… Lue lisää »
"Vilua ja nälkää" , 1.11.2012 Yle Radio Suomi Taustapeili "Suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697" , Yle Radio 1 Kalle Haatanen 4.10.2012 "… Lue lisää »
Runsaan kymmenen vuoden ajan minulla oli mieluisana tehtävänä olla jäsenenä erään italialaisen kirjallisuuspalkinnon palkintolautakunnassa. Italia on tunnetusti kirjallisuuspalkintojen luvattu maa ja lehmänkauppoja voittajista käydään kulissien takana keinoja kaihtamatta. Lue lisää »
“Kymmenen kysymystä kielestä – Kimmo Svinhufvud” , Kotimaisten kielten keskus, verkkouutinen 26.11.2014 ”Graduahdistuksen helpottaja… Lue lisää »
Yrjö Hirnin kerrotaan olleen yksi aikansa tunnetuimmista suomalaisista tiedemiehistä maailmalla. Tutkijan uransa hän aloitti estetiikan parissa, johon hän toi Edvard Westermarckilta omaksumiaan suuntauksia. Hirn teki runsaasti tutkimusmatkoja ympäri Eurooppaa ja piti yhteyttä etenkin englantilaiseen yliopistomaailmaan. Lue lisää »
Eino Kaila ei jatkanut sukunsa pappisperinnettä, vaan suuntautui tiedemieheksi filosofian ja psykologian aloille. Yliopisto-opinnot Kaila aloitti teoreettisen filosofian parissa Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa vuonna 1908. Teoreettisen ja käytännöllisen filosofian lisäksi hän opiskeli estetiikkaa, kirjallisuutta, historiaa ja kansantaloustiedettä. Kailan tieteellisen uran alku oli vahvasti psykologiapainotteinen. Hänen väitöskirjansa Über die Motivation und die Entscheidung käsitteli kokeellista psykologiaa. Vuonna 1916 Kaila valmistui filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi sekä meni naimisiin taidemaalari Anna Lovisa Snellmanin kanssa. Lue lisää »
Korkeakoulutiedottajien Tieteen lyyra -palkinto 1990 Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinto 1998 Vuoden historiateos -palkinto 1998 S… Lue lisää »
Suomalais-venäläisen metsäsanakirjan (2008) suunnittelu ja toimittaminen sekä rahoituksen hankinta oli suuri urakka, joka kesti 12 vuotta. Al… Lue lisää »
Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki 2001 Kouvolan liike- ja virkanaiset ry:n nimeämä ”Kouvolalainen nainen 2004” International Award f… Lue lisää »
Bo Carpelan kuului tuotteliaimpiin suomalaisiin kirjailijoihin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Hän on myös aikakautensa rakastetuimpia suomenruotsalaisia kirjailijoita. Hänen laaja ja merkittävä tuotantonsa toi hänelle myös lukuisia kunnianosoituksia. Lue lisää »
Bo Carpelan debytoi kirjailijana runokokoelmallaan Som en dunkel värme (1946) vain 20 vuoden ikäisenä. Silloinen suomenruotsalainen kirjallisuus etsi esikuvia varsinkin ruotsalaisesta ”fytiotalismista” ja ranskalaisesta eksistentialismista. Nämä vaikutteet näkyvät myös Carpelanin varhaisessa tuotannossa, jota hän tosin itse ei myöhemmin katsonut kovin arvokkaaksi. Lue lisää »
Rosa Liksom on saavuttanut runsaasti kirjallisuusalan palkintoja ja muita kunnianosoituksia vuodesta 1985 lähtien. Lue lisää »
Riitta Uosukainen on saanut muun muassa valtioneuvoksen, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kunniatohtorin ja vuoden käyttäytyjän kunnia-arvot. Lue lisää »
Mirkka Rekola debytoi runoilijana 1950-luvulla, ja hänen uransa kesti lopulta yli puoli vuosisataa. Rekolan runouden suurin teema oli dualismit. Hänen katsotaan olevan yksi harvoista 1900-luvun jälkipuolella aloittaneista kirjailijoista, joiden tuotannon kiistatta voi laskea suomalaisen kirjallisuuden klassikkoihin. Lue lisää »
Frans Emil Sillanpää oli ensimmäinen suomalainen Nobel-palkittu ja toistaiseksi myös ainoa suomalainen, joka on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Yliopisto-opintojensa alkutaipaleella Sillanpää ei suunnitellut kirjailijan uraa, vaan hän ryhtyi tavoittelemaan lääkärin ammattia. Vaikka Sillanpää jätti lääkärin opinnot kesken, hän ehti kuitenkin omaksua luonnonfilosofisen maailmankatsomuksen. Tämä näkyi Sillanpään ensimmäisen romaanin Elämä ja aurinko (1916) lisäksi myös hänen myöhemmässä tuotannossaan. Lue lisää »