
Palkintoja ja tunnustuksia
Professori René Gothóni on saavuttanut uransa aikana monia palkintoja. Lue lisää »
Professori René Gothóni on saavuttanut uransa aikana monia palkintoja. Lue lisää »
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1976 Eesti Üliopilaste Seltsin palkinto 1986 Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston palkinto 1986 Lue lisää »
Mirkka Rekola debytoi runoilijana 1950-luvulla, ja hänen uransa kesti lopulta yli puoli vuosisataa. Rekolan runouden suurin teema oli dualismit. Hänen katsotaan olevan yksi harvoista 1900-luvun jälkipuolella aloittaneista kirjailijoista, joiden tuotannon kiistatta voi laskea suomalaisen kirjallisuuden klassikkoihin. Lue lisää »
Frans Emil Sillanpää oli ensimmäinen suomalainen Nobel-palkittu ja toistaiseksi myös ainoa suomalainen, joka on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Yliopisto-opintojensa alkutaipaleella Sillanpää ei suunnitellut kirjailijan uraa, vaan hän ryhtyi tavoittelemaan lääkärin ammattia. Vaikka Sillanpää jätti lääkärin opinnot kesken, hän ehti kuitenkin omaksua luonnonfilosofisen maailmankatsomuksen. Tämä näkyi Sillanpään ensimmäisen romaanin Elämä ja aurinko (1916) lisäksi myös hänen myöhemmässä tuotannossaan. Lue lisää »
Cambridgen yliopisto koostuu yli 30 collegesta. Vanhimmat niistä ovat peräisin 1200-luvulta. Maineikkain on eittämättä Trinity College , jonk… Lue lisää »
Professori Bo Pettersson on saavuttanut urallaan monia tieteellisiä palkintoja ja kunniajäsenyyksiä. Lue lisää »
Kustantamo on ytimeltään yhtä kuin sen kulloinenkin kustannuslista. Kustannusosakeyhtiö Siltala on erikoistunut tietokirjallisuuden saralla historiaan, elämäkertoihin ja muistelmiin – tietokirjoihin, joissa kirjoittamisella ja ilmaisulla on iso merkitys. Touko Siltalalla on jämäkkä kanta siitä, että kannattaa tehdä vain sitä, minkä parhaiten osaa ja jättää muut muille. Lue lisää »
Professori Jaakko Hämeen-Anttila on saavuttanut runsaasti erilaisia palkintoja ja kunnianosoituksia. Lue lisää »
Tuomas Heikkilä on pitänyt kunnia-asianaan tutkia mahdollisimman erilaisia teemoja. Kuvaavasti hänellä on dosentuuri kolmelta historiantutkimuksen eri alalta: yleisestä historiasta, Suomen historiasta ja kirkkohistoriasta. Maantieteellisesti hänen tutkimuksensa ovat ulottuneet Pohjolasta Roomaan ja Ranskasta Saksaan, ajallisesti myöhäisantiikista 1800-luvulle. Lue lisää »
Filosofian tohtori Mirkka Lappalainen on saavuttanut useita palkintoja Ruotsin vallan ajan historiaa käsittelevillä tutkimuksillaan. Tuorein teos Pohjolan Leijona – Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632 huomioitiin Tieto-Finlandia-palkinnolla vuonna 2014. Samasta teoksesta Lappalaiselle myönnettiin Vuoden tiedekirja -palkinto tammikuussa 2015. Uraauurtavista tutkimuksistaan huolimatta hänestä tuli historioitsija sattuman kautta. Lue lisää »
Ruotsin ja Suomen 1600-luvun historiaan uppoutunut dosentti Mirkka Lappalainen voitti Tieto-Finlandia-palkinnon teoksellaan Pohjolan Leijona… Lue lisää »
Omassa kotiyliopistossani olen ollut useissa luottamustehtävissä laitos- ja tiedekuntatasolla niin opiskelijoiden, keskiryhmän kuin professoreidenkin edustajana. Moni tehtävä on liittynyt opetuksen kehittämiseen. Erilaisia luottamustehtäviä on ollut vuodesta 1995 alkaen peräti kolmella eri laitoksella, vaikka olen pysynyt koko ajan samassa oppiaineessa: ensin yleisen kirjallisuustieteen, teatteritieteen ja estetiikan laitoksen johtoryhmässä opiskelijajäsenenä ja keskiryhmän jäsenenä, sitten taiteiden tutkimuksen laitoksen johtoryhmässä keskiryhmän ja professoriryhmän jäsenenä ja nyt filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen laitosneuvostossa professorijäsenenä. Lue lisää »
"Vilua ja nälkää" , 1.11.2012 Yle Radio Suomi Taustapeili "Suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697" , Yle Radio 1 Kalle Haatanen 4.10.2012 "… Lue lisää »
Maailmankirjallisuutta ei olisi ilman kääntäjiä, eivätkä suomenkielinen kirjallisuus ja suomen kieli olisi sitä, mitä ne nyt ovat, ilman suomentajia. Suomentaminen on erityistä luovuutta vaativaa toimintaa. Lue lisää »
Kuka kaipaa kääntäjää? Tiedekulmassa 24.1.2013 Ensimmäinen Jarl Hellemann -palkinto jaettiin Plaza 23.5.2015 Kääntäjän haasteet: murt… Lue lisää »
Runsaan kymmenen vuoden ajan minulla oli mieluisana tehtävänä olla jäsenenä erään italialaisen kirjallisuuspalkinnon palkintolautakunnassa. Italia on tunnetusti kirjallisuuspalkintojen luvattu maa ja lehmänkauppoja voittajista käydään kulissien takana keinoja kaihtamatta. Lue lisää »
“Kymmenen kysymystä kielestä – Kimmo Svinhufvud” , Kotimaisten kielten keskus, verkkouutinen 26.11.2014 ”Graduahdistuksen helpottaja… Lue lisää »
Yrjö Hirnin kerrotaan olleen yksi aikansa tunnetuimmista suomalaisista tiedemiehistä maailmalla. Tutkijan uransa hän aloitti estetiikan parissa, johon hän toi Edvard Westermarckilta omaksumiaan suuntauksia. Hirn teki runsaasti tutkimusmatkoja ympäri Eurooppaa ja piti yhteyttä etenkin englantilaiseen yliopistomaailmaan. Lue lisää »
Helsingin yliopiston professorina joutuu luonnostaan vedetyksi erilaisiin hallinto-, luottamus- ja asiantuntijatehtäviin alumnitilaisuuksien kahvinkeittäjän virasta alkaen. Rehtorin käynnistämä Suomalainen klassikkokirjasto sen toiminnallinen suunnittelu, rahoituksen hankinta ja pilottiprojektin vetäminen yhteistyössä yliopiston kirjaston ja Kansalliskirjaston kanssa on työllistänyt vuosien ajan ja työllistää tulevaisuudessakin. Lue lisää »
Markku Henriksson kiinnostui Pohjois-Amerikasta jo pienenä poikana. Hänen isänsä työskenteli merillä ja nuori Markku sai kortteja myös Yhdysvalloista. Tämän ohella eri maiden liput tulivat Henrikssonin elämään jo varhain, sillä hänen isoäitinsä toimi lipunvalmistajana ja alalla löytyi olympiavuoden alla töitä riittämiin. Lue lisää »