Matti Klingelle myönnettyjä palkintoja
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1976 Eesti Üliopilaste Seltsin palkinto 1986 Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston palkinto 1986 Lue lisää »
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1976 Eesti Üliopilaste Seltsin palkinto 1986 Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston palkinto 1986 Lue lisää »
Mirkka Rekola debytoi runoilijana 1950-luvulla, ja hänen uransa kesti lopulta yli puoli vuosisataa. Rekolan runouden suurin teema oli dualismit. Hänen katsotaan olevan yksi harvoista 1900-luvun jälkipuolella aloittaneista kirjailijoista, joiden tuotannon kiistatta voi laskea suomalaisen kirjallisuuden klassikkoihin. Lue lisää »
Frans Emil Sillanpää oli ensimmäinen suomalainen Nobel-palkittu ja toistaiseksi myös ainoa suomalainen, joka on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Yliopisto-opintojensa alkutaipaleella Sillanpää ei suunnitellut kirjailijan uraa, vaan hän ryhtyi tavoittelemaan lääkärin ammattia. Vaikka Sillanpää jätti lääkärin opinnot kesken, hän ehti kuitenkin omaksua luonnonfilosofisen maailmankatsomuksen. Tämä näkyi Sillanpään ensimmäisen romaanin Elämä ja aurinko (1916) lisäksi myös hänen myöhemmässä tuotannossaan. Lue lisää »
Cambridgen yliopisto koostuu yli 30 collegesta. Vanhimmat niistä ovat peräisin 1200-luvulta. Maineikkain on eittämättä Trinity College , jonk… Lue lisää »
Professori René Gothóni on saavuttanut uransa aikana monia palkintoja. Lue lisää »
Kustantamo on ytimeltään yhtä kuin sen kulloinenkin kustannuslista. Kustannusosakeyhtiö Siltala on erikoistunut tietokirjallisuuden saralla historiaan, elämäkertoihin ja muistelmiin – tietokirjoihin, joissa kirjoittamisella ja ilmaisulla on iso merkitys. Touko Siltalalla on jämäkkä kanta siitä, että kannattaa tehdä vain sitä, minkä parhaiten osaa ja jättää muut muille. Lue lisää »
Tuomas Heikkilä on pitänyt kunnia-asianaan tutkia mahdollisimman erilaisia teemoja. Kuvaavasti hänellä on dosentuuri kolmelta historiantutkimuksen eri alalta: yleisestä historiasta, Suomen historiasta ja kirkkohistoriasta. Maantieteellisesti hänen tutkimuksensa ovat ulottuneet Pohjolasta Roomaan ja Ranskasta Saksaan, ajallisesti myöhäisantiikista 1800-luvulle. Lue lisää »
Omassa kotiyliopistossani olen ollut useissa luottamustehtävissä laitos- ja tiedekuntatasolla niin opiskelijoiden, keskiryhmän kuin professoreidenkin edustajana. Moni tehtävä on liittynyt opetuksen kehittämiseen. Erilaisia luottamustehtäviä on ollut vuodesta 1995 alkaen peräti kolmella eri laitoksella, vaikka olen pysynyt koko ajan samassa oppiaineessa: ensin yleisen kirjallisuustieteen, teatteritieteen ja estetiikan laitoksen johtoryhmässä opiskelijajäsenenä ja keskiryhmän jäsenenä, sitten taiteiden tutkimuksen laitoksen johtoryhmässä keskiryhmän ja professoriryhmän jäsenenä ja nyt filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen laitosneuvostossa professorijäsenenä. Lue lisää »
Maailmankirjallisuutta ei olisi ilman kääntäjiä, eivätkä suomenkielinen kirjallisuus ja suomen kieli olisi sitä, mitä ne nyt ovat, ilman suomentajia. Suomentaminen on erityistä luovuutta vaativaa toimintaa. Lue lisää »
Kuka kaipaa kääntäjää? Tiedekulmassa 24.1.2013 Ensimmäinen Jarl Hellemann -palkinto jaettiin Plaza 23.5.2015 Kääntäjän haasteet: murt… Lue lisää »
Helsingin yliopiston professorina joutuu luonnostaan vedetyksi erilaisiin hallinto-, luottamus- ja asiantuntijatehtäviin alumnitilaisuuksien kahvinkeittäjän virasta alkaen. Rehtorin käynnistämä Suomalainen klassikkokirjasto sen toiminnallinen suunnittelu, rahoituksen hankinta ja pilottiprojektin vetäminen yhteistyössä yliopiston kirjaston ja Kansalliskirjaston kanssa on työllistänyt vuosien ajan ja työllistää tulevaisuudessakin. Lue lisää »
Markku Henriksson kiinnostui Pohjois-Amerikasta jo pienenä poikana. Hänen isänsä työskenteli merillä ja nuori Markku sai kortteja myös Yhdysvalloista. Tämän ohella eri maiden liput tulivat Henrikssonin elämään jo varhain, sillä hänen isoäitinsä toimi lipunvalmistajana ja alalla löytyi olympiavuoden alla töitä riittämiin. Lue lisää »
Mikael Reuter on julkaissut sanakirjoja sekä useita kirjoja ja satoja kielipalstoja. Mittavasta työstään Suomen ruotsin kielen ja pohjoismaisen kieliyhteistyön puolesta hänelle on myönnetty useita palkintoja ja kunnia-arvoja. Olemme koonneet tähän artikkeliin listan hänen julkaisuistaan sekä hänelle myönnetyistä palkinnoista ja kunnianosoituksista. Lue lisää »
Alexander von Humboldt -Stiftungin apuraha Kölnin yliopiston hiiltyneiden papyrusten pelastamiseen 1984–85 Suomen leijonan ensimmäisen… Lue lisää »
Riina Vuokko palkittiin kiinalaisen Nobel-romaanin käännöksestä. Ensimmäinen Jarl Helleman -palkinto meni Mo Yanin suomentajalle. Helsingin Sanomat 24.5.2015 Lue lisää »
Porvoon pitäjän Kiialan kartanossa syntyi heinäkuussa 1854 esikoispoika Albert Gustaf Aristides Edelfelt. Hänen isänsä Carl Albert, joka polveutui aateloidusta ruotsalaisesta sotilassuvusta, oli Hämeen lääninarkkitehti, sittemmin rakennushallituksen ylijohtaja. Perheen äiti Alexandra Augusta Brandt taas oli Johan Ludvig Runebergin lähipiirissä liikkunut kansallismielinen harrastelijarunoilija. Lue lisää »
Minut nimitettiin Helsingin yliopiston germaanisen filologian, erityisesti saksan nykykielen professoriksi syyslukukauden 1999 alusta, ja samalla minusta tuli silloisen saksalaisen laitoksen johtaja. Johtajana toimin vuoden 2010 laitosfuusioon asti, jolloin germanisteista tuli osa nykykielten laitosta, ja senkin jälkeen olin oppiainevastuuhenkilö, kunnes jäin eläkkeelle elokuussa 2014. Työaikani jakautui melko tasan opetuksen ja ohjauksen, tutkimisen ja hallinnollisten tehtävien kesken. Lue lisää »
Kun aloitin kiinan opiskelun Helsingin yliopistossa syksyllä 1994, en vielä olisi osannut arvata, että minusta tulee isona kiinalaisen kirjallisuuden suomentaja. Olin kyllä haaveillut suomentajan urasta ja pyrkinyt ja päässytkin opiskelemaan myös englannin kääntämistä. Lukiovuosien unelmissa näin itseni kääntämässä vaikkapa Virginia Woolfia tai Thomas Hardya. Lue lisää »
Märta Tikkanen tunnetaan ennen kaikkea romaanistaan Miestä ei voi raiskata sekä runokokoelmasta Vuosisadan rakkaustarina. Lue lisää »
Harrastin aikanaan opiskelijaelämää laiskasti, kaiketi helsinkiläisyyttäni; kaveripiiri oli jo olemassa. Ehkä osin siitä syystä sivuun jäi myös kaikenlainen järjestötoiminta. Väitöskirjaa tehdessäni ja sen jälkeen olen osallistunut Capitalism, State & Society -tutkimusryhmän toimintaan. Tutkimusryhmä koostuu useista tutkijoista ja keskeisenä tutkimuskohteena on yhteiskunnan ja kapitalismin vuorovaikutus. Lue lisää »