44 hakutulosta haulle: kaupunki

Oratorio, kuunneltava kaupunkirunoelma

Oratorio on vuonna 2017 ilmestynyt vapaasti verkossa kuunneltava kaupunkirunoelma. Se sisältää yli 60 runoa. Lue lisää »

Helsinki Walks – kaupunkitietoutta kävellen

Syksyllä 2013 professori Laura Kolbe oli mukana ja vetovastuussa, kun Helsinki Walks Oy (HW Oy) sai alkunsa. "Alalta puuttui selkeä toimija, joka keskittyisi kaupungin kulttuurihistorian tuotteistamiseen sekä turisteja että paikallisia kiinnostavalla ja tieteellisesti vastuullisella tavalla." Lue lisää »

Matka kaupunkirakentamisen taidehistorian tutkijaksi

Arkkitehtuuria harrastanut juristi-isä johdatti Riitta Nikulan tarkkailemaan rakennettua ympäristöä. Koululaisena hän haaveili arkkitehdin ammatista, mutta suunnittelutyön todellisuuteen tutustuminen hälvensi jo lukiossa Teknillisen Korkeakoulun houkutuksen. Kauaksi Nikula ei kuitenkaan ajautunut. Lue lisää »

Helsingin apulais-kaupunginjohtaja unelmoi kasvusta ja kaupunkibulevardeista

Anni Sinnemäki aloitti Helsingin apulaiskaupunginjohtajan tehtävässä tammikuussa 2015. Hän johtaa kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa. Siihen kuuluu esimerkiksi kaupungin kaavoitus ja maankäytön suunnittelu, rakennusvalvonta ja asuntopolitiikka. Lue lisää »

Kirjallisuuden kaupunkia etsimässä

Lieven Ameelia on pitkään kiinnostanut erityisesti urbaanin tilan kokemukset sekä se, kuinka näitä kokemuksia esitetään kirjallisuudessa. Tämän teeman yhdistäminen omaan kiinnostukseen Helsinkiä kohtaan johti väitöskirjaan, jossa hän tutki kaupunkikokemuksia suomalaisessa kirjallisuudessa vuosilta 1890–1940. Erityishuomion kohteena olivat henkilöhahmojen kokemukset sekä liikkumisen kuvaukset kaupunkitilassa. Lue lisää »

Kertomusten hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa - Jätkäsaari ja Kalasatama

Vietettyäni viisi vuotta tutkien väitöskirjaani varten kirjallisuuden Helsinkiä, tunsin tarvitsevani jotain aivan muuta. Halusin ottaa etäisyyttä kuvitellusta kaupungista, ja lähestyä nykypäivän todellista ja käsin kosketeltavaa kaupunkimiljöötä uudesta näkökulmasta. Sen sijaan että etsisin kaupunkia kirjallisuudesta, halusin etsiä kirjallisuutta kaupungissa: kerronnallisia rakenteita uusien kaupunginosien suunnittelussa. Lue lisää »

Kaupunkilainen poliitikko

Helsingissä syntynyt ja kasvanut Uno Lindelöf oli sydämeltään kaupunkilainen eikä hän viihtynyt suvun kesänviettopaikassa Kuusisaaren luonnossa. Uno asui yhdessä veljensä matematiikan professori Ernst Lindelöfin kanssa Helsingin Hietalahden rannassa. Lue lisää »

Tekla Hultinin aukio Sanomatalon vieressä

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta nimesi keväällä 2014 Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Sanomatalon ja Kiasman välisen aukion Tekla Hultinin mukaan. Aukiolla kunnioitetaan Hultinin yhteiskunnallista merkitystä toimittajana ja kansanedustajana. Lue lisää »

Aktiivisena kotimaassa ja kansainvälisesti

Professori Laura Kolbelle kansainvälisyys on osa akateemisuutta. Hän osallistuu säännöllisesti kaupunkitutkimuksen ja -historian konferensseihin, esimerkiksi International Planning History Society ja Europen Association for Urban History. Hän myös kuuluu Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran perustajajäseniin (1999) ja tuli valituksi Suomen Tiedeseuran jäseneksi 2005. Lue lisää »

Kaverusten hullusta ideasta tuli maailman suurin ruokakarnevaali

Timo Santala keksi parin kaverinsa kanssa vuonna 2011 idean Ravintolapäivästä. Reilussa kahdessa vuodessa siitä kehittyi maailman suurin ruokakarnevaali. Tähän mennessä Ravintolapäivää on vietetty jo melkein 70 maassa. Sen tiimoilta on toteutettu yli 16 000 pop-up-ravintolaa, joissa on syönyt noin 1 800 000 ihmistä. Lue lisää »

Laura Kolbe ja kaupungistuva Suomi, Ylen Elävä arkisto

Kaupunkihistorian tutkija Laura Kolbe kertoo ihastuksestaan Maxi-Marketiin, puolustaa lähiöitä ja arvioi juppien sosiaalista leikkiä. Professori Kolben haastattelu vuodelta 2009 Ylen Elävän arkiston tallenteena. Lue lisää »

Humanistista ympäristöntutkimusta

Kirsi Saarikangas johtaa tieteidenvälistä hanketta Nature in Arts, Culture, and History. Temporal Sedimentations of Landscape and the Diversity of Nature. Siinä tarkastellaan luonnollisten ja kulttuuristen elementtien ja prosessien vuorovaikutusta ympäristön muotoutumisessa kahden maisemallisen ääripään – kaupunkiluonnon ja erämaan – kautta. Lue lisää »

Miksi ihmiset eivät ymmärrä toisiaan?

Väitetään, että maailman suurin ongelma on se, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Se johtaa pieniin kömmähdyksiin arkielämässä ja vakaviin konflikteihin kansojen välillä. Eroavuudet ihmisten maailmankuvissa lisäävät väärinymmärryksen riskiä. Siksi kulttuurienvälinen dialogi on taitolaji. Toisaalta arkikeskustelussa tuttujen ihmisten kanssa väärinymmärryksiä tapahtuu enemmän kuin kommunikaatiossa ulkomaalaisten kanssa. Selityksiä tulee etsiä kielen ohella ihmisen käyttäytymisen motiiveista ja aivojen toiminnan rajoituksista. Lue lisää »

Tärkeitä kaupunkeja lähellä ja kaukana

Uppsala ja Liverpool ovat minulle tärkeitä kaupunkeja sekä tieteellisten kontaktien että historiallisen kaupunkimiljöön takia. Asuimme Uppsalassa koko perheen voimin vuosina 1995 ja 1999, ja mieheni sekä mäyräkoiramme kanssa kevätlukukauden 2014. Liverpoolin John Moores-yliopistossa vierailin 2012 ja 2015, jolloin järjestimme siellä työpajan ”Pirstaloituneet visiot”-hankkeen kanssa. Olen luonut kontakteja työväenkulttuurin ja -kirjallisuuden tutkijoihin myös muissa Englannin yliopistoissa. Lue lisää »

Haaveeni

Olin kerran tohtorinkaronkassa, jossa väittelijä tullessaan puheessaan kohdalleni kiitti minua siitä, että olen auttanut häntä ymmärtämään hy… Lue lisää »

Tasavaltalaisuus

Klassillinen tasavaltalaisuus tai toisinaan vain tasavaltalaisuus viittaa uuden ajan Euroopassa poliittisiin ideaaleihin, jotka saivat innoit… Lue lisää »

Akseli Gallen-Kallela – Muotokuvia, Kalevalaa ja ansiomerkkejä

Akseli Gallen-Kallela oli yksi suomalaisen kansallistaiteen uranuurtajista. Hänen töistään tunnetuimpia ovat Kalevala-aiheiset teokset, joiden sarja alkoi Aino-maalauksesta vuonna 1889. Kyseisestä maalauksesta on tehty useampia versioita. Lue lisää »

Kieli vaihtelee

Kaksi ehkä kaikkein kiinnostavinta kurssia aivan opintojeni alussa Joensuussa olivat murteet ja sosiolingvistiikka – kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu. Vuorovaikutustutkimus kuitenkin vei mukanaan. Vielä 1980-luvulla sosiolingvistisen ja keskustelunanalyyttisen tutkimuksen perusoletusten välillä vallitsi syvä juopa. Sosiolingvistisen tutkimuksen käsitys kielenkäytöstä ja ihmisten sosiaalisista identiteeteistä vaikutti staattiselta, kun taas keskustelunanalyyttinen tutkimus ei tuntunut tavoittavan laajempaa yhteiskuntaa; sosiolingvistit laskivat suuresta aineistosta äänne- ja muotopiirteitä, keskustelunanalyytikot analysoivat pienehköjä keskustelukatkelmia hyvin tarkasti. Lue lisää »

Haaveeni

Unelmoin jo ensi keväästä, jolloin avaamme uuden kaupunginmuseon Senaatintorin kulmalla. Näen museon kohtaamispaikkana, josta jokaisen on mahdollista löytää näyttelyitä, tapahtumia ja sisäpihoja, ja jossa on mahdollisuus yllättyä, viihtyä ja löytää juuri se jokaisen tärkeä oma Helsinki. Haaveilen, että helsinkiläiset suuntaavat museoon sankoin joukoin ja voivat kokea kaupunginmuseon ihan omaksi museokseen. Toivon, että museo voi aina tarjota kaupunkilaisille hyvinvoinnin aineksia, oppimisen ja elämysten mahdollisuuksia. Lue lisää »