Lieven Ameelia on pitkään kiinnostanut erityisesti urbaanin tilan kokemukset sekä se, kuinka näitä kokemuksia esitetään kirjallisuudessa. Tämän teeman yhdistäminen omaan kiinnostukseen Helsinkiä kohtaan johti väitöskirjaan, jossa hän tutki kaupunkikokemuksia suomalaisessa kirjallisuudessa vuosilta 1890–1940. Erityishuomion kohteena olivat henkilöhahmojen kokemukset sekä liikkumisen kuvaukset kaupunkitilassa. Lue lisää »
Vietettyäni viisi vuotta tutkien väitöskirjaani varten kirjallisuuden Helsinkiä, tunsin tarvitsevani jotain aivan muuta. Halusin ottaa etäisyyttä kuvitellusta kaupungista, ja lähestyä nykypäivän todellista ja käsin kosketeltavaa kaupunkimiljöötä uudesta näkökulmasta. Sen sijaan että etsisin kaupunkia kirjallisuudesta, halusin etsiä kirjallisuutta kaupungissa: kerronnallisia rakenteita uusien kaupunginosien suunnittelussa. Lue lisää »
Syksyllä 2013 professori Laura Kolbe oli mukana ja vetovastuussa, kun Helsinki Walks Oy (HW Oy) sai alkunsa. "Alalta puuttui selkeä toimija, joka keskittyisi kaupungin kulttuurihistorian tuotteistamiseen sekä turisteja että paikallisia kiinnostavalla ja tieteellisesti vastuullisella tavalla." Lue lisää »
Helsingissä syntynyt ja kasvanut Uno Lindelöf oli sydämeltään kaupunkilainen eikä hän viihtynyt suvun kesänviettopaikassa Kuusisaaren luonnossa. Uno asui yhdessä veljensä matematiikan professori Ernst Lindelöfin kanssa Helsingin Hietalahden rannassa. Lue lisää »
Anni Sinnemäki aloitti Helsingin apulaiskaupunginjohtajan tehtävässä tammikuussa 2015. Hän johtaa kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa. Siihen kuuluu esimerkiksi kaupungin kaavoitus ja maankäytön suunnittelu, rakennusvalvonta ja asuntopolitiikka. Lue lisää »
Professori Laura Kolben tämänhetkiset tutkimusintressit kohdistuvat yhteiskuntaluokkien muodostumiseen sekä kansallisten identiteettien kehittymiseen ja muuttumiseen Euroopassa. Kolbelle nimenomaiset kaupungit ovat kiinnostava alusta tutkia tilan, paikan ja ajan suhdetta sekä sosiaalisten ryhmien muodostumista ja muuttumista. Hän ei kuitenkaan halua sitoutua vain yhteen tematiikkaan, vaan liikkuu kronologiassa ja aiheenvalinnassa laajalla alueella. Lue lisää »
Oratorio on vuonna 2017 ilmestynyt vapaasti verkossa kuunneltava kaupunkirunoelma. Se sisältää yli 60 runoa. Lue lisää »
Mikko-Olavi Seppälä ja Lieven Ameel esiintyivät Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 8.4.2015 teemalla Maailmankuvien Helsinki. Lieven Ameeli… Lue lisää »
Arkkitehtuuria harrastanut juristi-isä johdatti Riitta Nikulan tarkkailemaan rakennettua ympäristöä. Koululaisena hän haaveili arkkitehdin ammatista, mutta suunnittelutyön todellisuuteen tutustuminen hälvensi jo lukiossa Teknillisen Korkeakoulun houkutuksen. Kauaksi Nikula ei kuitenkaan ajautunut. Lue lisää »
Kaupunkihistorian tutkija Laura Kolbe kertoo ihastuksestaan Maxi-Marketiin, puolustaa lähiöitä ja arvioi juppien sosiaalista leikkiä. Professori Kolben haastattelu vuodelta 2009 Ylen Elävän arkiston tallenteena. Lue lisää »
Ensimmäiset lukemani Dostojevskin romaanit saivat minut aloittamaan venäjän opiskelun lukiossa. Ensimmäisellä silloisessa Leningradissa käymälläni kielikursseilla löysin Dostojevskin Pietarin, yhtä aikaa konkreettisen ja kirjallisen kaupungin, joka on sekä kaunis ja ylväs että synkkä ja harhaanjohtava. Tämän yhdistelmän voiman ja vaarallisuuden olen saanut vuosikymmenten mittaan tuta niin fyysisillä kuin psyykkisillä retkilläni pitkin kaupunkia, jossa kaikki on mahdollista, mukaansatempaavaa, pettävää, koko ajan uusia kasvoja ja merkityksiä saavaa. Lue lisää »
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta nimesi keväällä 2014 Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Sanomatalon ja Kiasman välisen aukion Tekla Hultinin mukaan. Aukiolla kunnioitetaan Hultinin yhteiskunnallista merkitystä toimittajana ja kansanedustajana. Lue lisää »
Berliinillä on aina ollut tärkeä rooli maailmanlaajuisessa politiikassa. Kaupunki on keskeinen kulttuurin keskus, joka magneetin tavoin vetää puoleensa taitelijoita ympäri maailmaa. Osittain tämä saattaa johtua Berliinin politiikasta, jonka tarkoitus on houkutella globaaleja luovan alan toimijoita, kuten taiteilijoita, asumaan Berliiniin. Kaupungissa luovuuden ja taloudellisen kasvun yhteys on ymmärretty, ja vastaavaa politiikkaa syntyy ja sovelletaan myös muualla maailmassa. Lue lisää »
Terhi Ainiala kertoo Studia Humaniora -luentovideolla paikannimien vaiheista 1800-luvulla 2000-luvulle sekä siitä, millä kielillä virallisia nimiä annettiin ja miten kaupunkilaiset paikoista puhuivat. Lue lisää »
Kirsi Saarikangas johtaa tieteidenvälistä hanketta Nature in Arts, Culture, and History. Temporal Sedimentations of Landscape and the Diversity of Nature. Siinä tarkastellaan luonnollisten ja kulttuuristen elementtien ja prosessien vuorovaikutusta ympäristön muotoutumisessa kahden maisemallisen ääripään – kaupunkiluonnon ja erämaan – kautta. Lue lisää »
Unelmoin jo ensi keväästä, jolloin avaamme uuden kaupunginmuseon Senaatintorin kulmalla. Näen museon kohtaamispaikkana, josta jokaisen on mahdollista löytää näyttelyitä, tapahtumia ja sisäpihoja, ja jossa on mahdollisuus yllättyä, viihtyä ja löytää juuri se jokaisen tärkeä oma Helsinki. Haaveilen, että helsinkiläiset suuntaavat museoon sankoin joukoin ja voivat kokea kaupunginmuseon ihan omaksi museokseen. Toivon, että museo voi aina tarjota kaupunkilaisille hyvinvoinnin aineksia, oppimisen ja elämysten mahdollisuuksia. Lue lisää »
Haaveilen monitieteisistä projekteista, joissa nimistöä tarkastellaan useista eri näkökulmista ja jossa nimistö muodostaa yhden tutkimusaineiston. Hankkeissa yhdistetään tutkimustietoa ja opetusta, ja opiskelijat laativat hankkeessa opinnäytteitään. Tavallaan haaveeni jo toteutuu monitieteisissä Helsinkiä tarkastelevissa hankkeissa. Niistä toivoakseni on iloa ja hyötyä myös kaupunkilaisille ja muille kaupungin toimijoille. Lue lisää »
Mikko Saikku huomauttaa, että yliopisto on aina ollut korostetusti kansainvälinen yhteisö. Tiedeyhteisö ei rajoitu vain yhteen kaupunkiin tai yhteen yliopistoon, vaan on maailmanlaajuinen. Hänen mielestään ainakaan Helsingin yliopiston humanisteilla ei ole kansainvälisten suhteiden hoidossa mitään hävettävää, sillä olemme kansainvälisesti tunnettuja ja hyvin verkostuneita. Hän hieman ihmetteleekin viime vuosina yliopistoa kohtaan osoitettuja kansainvälisyyden lisäämisen vaatimuksia, sillä hänestä tilanne on ainakin Helsingin yliopiston osalta jo aivan mainio. Lue lisää »
Itämeri on kiehtova työkenttä. Sen yhteyteen mahtuu useita tutkimusaloja, jotka yrittävät ymmärtää sen syntyä, historiaa ja muutoksia. Meriarkeologisesta näkökulmasta olen erityisen kiinnostunut siitä, kuinka vettä on käytetty resurssien hankkimiseen ja ajatusten välittämiseen. Vettä voidaankin monissa yhteyksissä kutsua kansainväliseksi areenaksi, joka on yhdistänyt maita ja mantereita. Samalla vesi on toiminut esteenä, toisinaan jopa painostuskeinona, maiden tai kaupunkien ja periferian välillä. Lue lisää »
Gauteng on Etelä-Afrikan pienin mutta väestörikkain provinssi, jonka pääkaupunki on maan talouselämän keskus, Johannesburg. Provinssin pohjoisosassa sijaitsee Etelä-Afrikan hallinnollinen pääkaupunki Pretoria. Tutkimusryhmä, johon kuuluu tutkijoita Helsingistä, Göteborgista, Pretoriasta ja Kapkaupungista, kartoittaa parhaillaan näiden isojen Etelä-Afrikan kaupunkien monikielisten esikaupunkialueiden kielikontakteja. Lue lisää »
Professori Laura Kolbelle kansainvälisyys on osa akateemisuutta. Hän osallistuu säännöllisesti kaupunkitutkimuksen ja -historian konferensseihin, esimerkiksi International Planning History Society ja Europen Association for Urban History. Hän myös kuuluu Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran perustajajäseniin (1999) ja tuli valituksi Suomen Tiedeseuran jäseneksi 2005. Lue lisää »
Uppsala ja Liverpool ovat minulle tärkeitä kaupunkeja sekä tieteellisten kontaktien että historiallisen kaupunkimiljöön takia. Asuimme Uppsalassa koko perheen voimin vuosina 1995 ja 1999, ja mieheni sekä mäyräkoiramme kanssa kevätlukukauden 2014. Liverpoolin John Moores-yliopistossa vierailin 2012 ja 2015, jolloin järjestimme siellä työpajan ”Pirstaloituneet visiot”-hankkeen kanssa. Olen luonut kontakteja työväenkulttuurin ja -kirjallisuuden tutkijoihin myös muissa Englannin yliopistoissa. Lue lisää »
Avoimen tieteen kenttään tupsahdin ikään kuin ulkopuolelta ja pääsin ripeästi kiinni tekemiseen mm. Open Knowledge Finland (ry) -yhteisön parissa. Avoimen tieteen piirissä yhteishenkeä valaa ajoittainen vilpitön tekemisen riemu ja usko uuteen. Tämä on saanut minutkin innostumaan myös täysin uusista asioista, kuten avoimen kaupunkidatan merkityksen pohtimisesta humanistina. Lue lisää »
Yleisradion Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa -ohjelmasarjassa liikutaan vuosien 1914–1918 aikaisilla autenttisilla tapahtumapaikoilla Helsingissä ja käydään läpi maailmansodan vaikutusta pääkaupunkilaisten elämään. Toimittaja Seppo Heikkisen oppaana kaupunkikierroksella on historiantutkija filosofian tohtori Samu Nyström. Lue lisää »
Kirsi Saarikangas näkee, että oppiminen on tekoja. On tärkeää, että kursseilla luetaan ja keskustellaan luetusta yhdessä. Saarikangas on ollut vuodesta 2015 Helsingin yliopiston Opettajien akatemian jäsen. Siinä on antoisaa, että pääsee jakamaan kokemuksia eri alojen opettajien kanssa ja oppii loistavilta kollegoilta. Lue lisää »
Filosofian kandidaatiksi valmistumisen jälkeen vuonna 1988 Kirsi Saarikangas päätti lähteä kevääksi Pariisiin. Hän asui lopulta perheensä kanssa Pariisissa yhteensä reilut kolme vuotta. Pariisissa viehättää yhä hillitty kauneus, ja se tuntuu Helsingin ohella toiselta kotikaupungilta. Lue lisää »
Yhdessä professori Sirpa Tanin kanssa olemme useamman vuoden ajan tutkineet parkouria – ehkä yhtä kiehtovimmista innovatiivisista (urbaane… Lue lisää »
Timo Santala aloitti työskentelyn Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian projektipäällikkönä marraskuussa 2014. Strategisten suuntaviivojen lisäksi Santala antaa kasvot, korvat ja suun kaupungin ruoka-asioille. Lue lisää »
Timo Santala keksi parin kaverinsa kanssa vuonna 2011 idean Ravintolapäivästä. Reilussa kahdessa vuodessa siitä kehittyi maailman suurin ruokakarnevaali. Tähän mennessä Ravintolapäivää on vietetty jo melkein 70 maassa. Sen tiimoilta on toteutettu yli 16 000 pop-up-ravintolaa, joissa on syönyt noin 1 800 000 ihmistä. Lue lisää »
Suomalaiset arkeologit suorittivat tutkimuksia vuosina 1997–2007 Jabal an-Nabi Harun vuorella (profeetta Aaronin vuori), joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Petran rauniokaupungin keskustasta. Juutalainen, kristitty ja islamilainen perimätieto pitää vuorta Mooseksen isoveljen Aaronin hautapaikkana. Vuoren huipulla on kirkon raunioille 1300-luvulla rakennettu pieni muslimipyhäkkö. Lue lisää »
Helsingin yliopisto tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen vuorovaikutukseen niin opiskelijana kuin opettajana. Sen vuoksi parhaita muistoja on kertynyt kohtuullisen runsaasti, kuten myös muita tunneskaalan elämyksiä. Lue lisää »
Samu Nyströmin kirjoittamat kirjat ja kirja-artikkelit. Lue lisää »
Timo Santala kertoo Tosielämän diili 2013 -videolla Ravintolapäivän taustoista. Mukana on myös Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. M… Lue lisää »
Olen kirjoittanut ja puhunut taiteista työkseni jo yli 40 vuotta, mutta en silti osaa luontevasti puhua tutkimuksesta ”ammattina”, saati ”urana”. Erilaisten töiden muista puolista on helpompi tehdä tiliä. Aina on tehnyt mieli kirjoittaa ja itse kehitetyt tai eri tahoilta tarjotut tehtävät ovat osuneet kohdalle enemmän tai vähemmän sattumalta. Lue lisää »
Vertaisarvioituja artikkeleita: Ainiala, Terhi – Halonen, Mia 2011: Somalialaistaustaiset nuoret nimistönkäyttäjinä Itä-Helsingissä. – Vir… Lue lisää »
Väitetään, että maailman suurin ongelma on se, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Se johtaa pieniin kömmähdyksiin arkielämässä ja vakaviin konflikteihin kansojen välillä. Eroavuudet ihmisten maailmankuvissa lisäävät väärinymmärryksen riskiä. Siksi kulttuurienvälinen dialogi on taitolaji. Toisaalta arkikeskustelussa tuttujen ihmisten kanssa väärinymmärryksiä tapahtuu enemmän kuin kommunikaatiossa ulkomaalaisten kanssa. Selityksiä tulee etsiä kielen ohella ihmisen käyttäytymisen motiiveista ja aivojen toiminnan rajoituksista. Lue lisää »
Olen saanut työskennellä urani aikana vaihtelevissa museoalan töissä hyvinkin erilaisissa museoissa. Oma museoalan ”ammattikouluni” oli Hangon museo, johon menin tekemään kaupunginrakennusinventointia vielä opiskeluaikana 1980-luvun puolivälissä. Pienessä muutaman hengen museossa joutui tekemään monenmoista aina artikkelien kirjoittamisesta, julkaisun toimittamisesta ja painattamisesta näyttelyn suunnitteluun ja paspisten leikkaamiseen saakka. Seuraava työpaikka Espoon kaupunginmuseo oli jo selvästi suurempi ja työtehtävät erikoistuneemmat. Lue lisää »
Kasvoin kylässä, jossa osa väestöstä oli asunut paikkakunnalla satoja vuosia, osa taas oli Karjalasta muuttaneita evakkoperheitä tai myöhemmin sinne siirtyneitä. Äidinäitinikin suku oli Karjalasta. Identiteetteihin liittyvät kysymykset tulivat tutuksi jo lapsena, vaikka ymmärsinkin asian paremmin vasta myöhemmin. Koulutovereitteni joukossa oli maanviljelijä-, työläis- ja virkamiesperheiden lasten lisäksi myös lastenkodissa asuvia ja romanilapsia. Lisäksi kylässä oli koulukoti, jonka liepeillä saattoi nähdä siellä asuvia ja työskenteleviä poikia. Sosiaalinen tausta ei mielestäni määrittänyt lasten välisiä suhteita. Lue lisää »
Sain aikoinaan purjehduskärpäsen löytäessäni lukioaikana kunnan kirjastosta Görän Schildtin teoksen Toivematka, jossa kirjailija kertoo purjehduksestaan Suomesta Välimerelle läpi sodan runteleman Euroopan. Kirja avasi lukutoukalle maailman, joka jäi itämään. Veneilystä ja purjehduksesta tuli opiskelujen jälkeen hyvin tärkeä osa elämääni. Lue lisää »
Karvian kirkkoherra Jaakko Haapasen tytär Tyyni Tuulio (Haapanen 1892–1917, Tallgren 1917–1933) sai sisarustensa tavoin kotikasvatuksessa kipinän musiikki- ja lukuharrastuksiin. Tyyni soitti pianoa, mutta ammatillisesti hän suuntautui kirjallisuuden pariin. Tyynin veljestä Toivo Haapasesta tuli merkittävä kapellimestari ja musiikintutkija. Isän kuoleman jälkeen perhe muutti Helsinkiin vuonna 1905, jolloin lahjakkaat lapset pääsivät tarttumaan tiukemmin opintomahdollisuuksiin. Lue lisää »
”Gazan lapset käyvät koulua sodan muistot mielessään” , Karita Laisi 31.7.2015 Karita Laisin blogi Suomen ulkoministeriön verkkosivus… Lue lisää »
Kaunokirjalliset teokset: Aikuisille: Kuudes askel (romaani), Tammi 2004 Urho Kekkonen (romaani), Tammi 2005 Lue lisää »
Artikkeliin olemme koonneet Aleksi Neuvosen videohaastatteluja ja muutamia muita verkkolinkkejä. Lue lisää »
Aktiivisen opiskelijaelämän seurauksena painoni nousi kolminumeroiseksi. Päätin, että joko painosta lähtee 20 kg, vyötäröstä 20 cm tai sitten juoksen maratonin. Maraton osoittautui näistä helpoimmaksi toteuttaa. Huomasin, että säännöllinen treenaus ja juoksuohjelmien noudattaminen sopi minulle. Olen juossut kymmenen maratonia ja lukuisia lyhyempiä kisoja. Parhaimmillaan juoksu on flow-tilaa, jossa itse juoksua ei enää tiedosta vaan etenee kuin putkessa, jossa hengitys, askelrytmi ja maisemat sulautuvat yhdeksi. Lue lisää »
