Oratorio, kuunneltava kaupunkirunoelma
Oratorio on vuonna 2017 ilmestynyt vapaasti verkossa kuunneltava kaupunkirunoelma. Se sisältää yli 60 runoa. Lue lisää »
Hae artikkeleita
44 hakutulosta haulle: kaupunki
Matka kaupunkirakentamisen taidehistorian tutkijaksi
Arkkitehtuuria harrastanut juristi-isä johdatti Riitta Nikulan tarkkailemaan rakennettua ympäristöä. Koululaisena hän haaveili arkkitehdin ammatista, mutta suunnittelutyön todellisuuteen tutustuminen hälvensi jo lukiossa Teknillisen Korkeakoulun houkutuksen. Kauaksi Nikula ei kuitenkaan ajautunut. Lue lisää »
Helsingin apulais-kaupunginjohtaja unelmoi kasvusta ja kaupunkibulevardeista
Anni Sinnemäki aloitti Helsingin apulaiskaupunginjohtajan tehtävässä tammikuussa 2015. Hän johtaa kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa. Siihen kuuluu esimerkiksi kaupungin kaavoitus ja maankäytön suunnittelu, rakennusvalvonta ja asuntopolitiikka. Lue lisää »
Kaupunkilainen poliitikko
Helsingissä syntynyt ja kasvanut Uno Lindelöf oli sydämeltään kaupunkilainen eikä hän viihtynyt suvun kesänviettopaikassa Kuusisaaren luonnossa. Uno asui yhdessä veljensä matematiikan professori Ernst Lindelöfin kanssa Helsingin Hietalahden rannassa. Lue lisää »
Kirjallisuuden kaupunkia etsimässä
Lieven Ameelia on pitkään kiinnostanut erityisesti urbaanin tilan kokemukset sekä se, kuinka näitä kokemuksia esitetään kirjallisuudessa. Tämän teeman yhdistäminen omaan kiinnostukseen Helsinkiä kohtaan johti väitöskirjaan, jossa hän tutki kaupunkikokemuksia suomalaisessa kirjallisuudessa vuosilta 1890–1940. Erityishuomion kohteena olivat henkilöhahmojen kokemukset sekä liikkumisen kuvaukset kaupunkitilassa. Lue lisää »
Kertomusten hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa - Jätkäsaari ja Kalasatama
Vietettyäni viisi vuotta tutkien väitöskirjaani varten kirjallisuuden Helsinkiä, tunsin tarvitsevani jotain aivan muuta. Halusin ottaa etäisyyttä kuvitellusta kaupungista, ja lähestyä nykypäivän todellista ja käsin kosketeltavaa kaupunkimiljöötä uudesta näkökulmasta. Sen sijaan että etsisin kaupunkia kirjallisuudesta, halusin etsiä kirjallisuutta kaupungissa: kerronnallisia rakenteita uusien kaupunginosien suunnittelussa. Lue lisää »
Helsinki Walks – kaupunkitietoutta kävellen
Syksyllä 2013 professori Laura Kolbe oli mukana ja vetovastuussa, kun Helsinki Walks Oy (HW Oy) sai alkunsa. "Alalta puuttui selkeä toimija, joka keskittyisi kaupungin kulttuurihistorian tuotteistamiseen sekä turisteja että paikallisia kiinnostavalla ja tieteellisesti vastuullisella tavalla." Lue lisää »
Pukkiveli – hellä paikka sydämessä
Arvi Lindin esitelmä pukkiritarikunnan juhlaistunnossa 26.4.2013. Lue lisää »
Humanistista ympäristöntutkimusta
Kirsi Saarikangas johtaa tieteidenvälistä hanketta Nature in Arts, Culture, and History. Temporal Sedimentations of Landscape and the Diversity of Nature. Siinä tarkastellaan luonnollisten ja kulttuuristen elementtien ja prosessien vuorovaikutusta ympäristön muotoutumisessa kahden maisemallisen ääripään – kaupunkiluonnon ja erämaan – kautta. Lue lisää »
Miksi ihmiset eivät ymmärrä toisiaan?
Väitetään, että maailman suurin ongelma on se, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Se johtaa pieniin kömmähdyksiin arkielämässä ja vakaviin konflikteihin kansojen välillä. Eroavuudet ihmisten maailmankuvissa lisäävät väärinymmärryksen riskiä. Siksi kulttuurienvälinen dialogi on taitolaji. Toisaalta arkikeskustelussa tuttujen ihmisten kanssa väärinymmärryksiä tapahtuu enemmän kuin kommunikaatiossa ulkomaalaisten kanssa. Selityksiä tulee etsiä kielen ohella ihmisen käyttäytymisen motiiveista ja aivojen toiminnan rajoituksista. Lue lisää »
Tärkeitä kaupunkeja lähellä ja kaukana
Uppsala ja Liverpool ovat minulle tärkeitä kaupunkeja sekä tieteellisten kontaktien että historiallisen kaupunkimiljöön takia. Asuimme Uppsalassa koko perheen voimin vuosina 1995 ja 1999, ja mieheni sekä mäyräkoiramme kanssa kevätlukukauden 2014. Liverpoolin John Moores-yliopistossa vierailin 2012 ja 2015, jolloin järjestimme siellä työpajan ”Pirstaloituneet visiot”-hankkeen kanssa. Olen luonut kontakteja työväenkulttuurin ja -kirjallisuuden tutkijoihin myös muissa Englannin yliopistoissa. Lue lisää »
Haaveeni
Olin kerran tohtorinkaronkassa, jossa väittelijä tullessaan puheessaan kohdalleni kiitti minua siitä, että olen auttanut häntä ymmärtämään hy… Lue lisää »
Tasavaltalaisuus
Klassillinen tasavaltalaisuus tai toisinaan vain tasavaltalaisuus viittaa uuden ajan Euroopassa poliittisiin ideaaleihin, jotka saivat innoit… Lue lisää »
Akseli Gallen-Kallela – Muotokuvia, Kalevalaa ja ansiomerkkejä
Akseli Gallen-Kallela oli yksi suomalaisen kansallistaiteen uranuurtajista. Hänen töistään tunnetuimpia ovat Kalevala-aiheiset teokset, joiden sarja alkoi Aino-maalauksesta vuonna 1889. Kyseisestä maalauksesta on tehty useampia versioita. Lue lisää »
Kieli vaihtelee
Kaksi ehkä kaikkein kiinnostavinta kurssia aivan opintojeni alussa Joensuussa olivat murteet ja sosiolingvistiikka – kielen alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu. Vuorovaikutustutkimus kuitenkin vei mukanaan. Vielä 1980-luvulla sosiolingvistisen ja keskustelunanalyyttisen tutkimuksen perusoletusten välillä vallitsi syvä juopa. Sosiolingvistisen tutkimuksen käsitys kielenkäytöstä ja ihmisten sosiaalisista identiteeteistä vaikutti staattiselta, kun taas keskustelunanalyyttinen tutkimus ei tuntunut tavoittavan laajempaa yhteiskuntaa; sosiolingvistit laskivat suuresta aineistosta äänne- ja muotopiirteitä, keskustelunanalyytikot analysoivat pienehköjä keskustelukatkelmia hyvin tarkasti. Lue lisää »
Haaveeni
Unelmoin jo ensi keväästä, jolloin avaamme uuden kaupunginmuseon Senaatintorin kulmalla. Näen museon kohtaamispaikkana, josta jokaisen on mahdollista löytää näyttelyitä, tapahtumia ja sisäpihoja, ja jossa on mahdollisuus yllättyä, viihtyä ja löytää juuri se jokaisen tärkeä oma Helsinki. Haaveilen, että helsinkiläiset suuntaavat museoon sankoin joukoin ja voivat kokea kaupunginmuseon ihan omaksi museokseen. Toivon, että museo voi aina tarjota kaupunkilaisille hyvinvoinnin aineksia, oppimisen ja elämysten mahdollisuuksia. Lue lisää »
Pariisin, Tukholman ja New Yorkin lumo
Filosofian kandidaatiksi valmistumisen jälkeen vuonna 1988 Kirsi Saarikangas päätti lähteä kevääksi Pariisiin. Hän asui lopulta perheensä kanssa Pariisissa yhteensä reilut kolme vuotta. Pariisissa viehättää yhä hillitty kauneus, ja se tuntuu Helsingin ohella toiselta kotikaupungilta. Lue lisää »
Oppiminen on yhdessä oivaltamista
Kirsi Saarikangas näkee, että oppiminen on tekoja. On tärkeää, että kursseilla luetaan ja keskustellaan luetusta yhdessä. Saarikangas on ollut vuodesta 2015 Helsingin yliopiston Opettajien akatemian jäsen. Siinä on antoisaa, että pääsee jakamaan kokemuksia eri alojen opettajien kanssa ja oppii loistavilta kollegoilta. Lue lisää »
Hitaasta ja nopeasta uteliaisuudesta
Olen kirjoittanut ja puhunut taiteista työkseni jo yli 40 vuotta, mutta en silti osaa luontevasti puhua tutkimuksesta ”ammattina”, saati ”urana”. Erilaisten töiden muista puolista on helpompi tehdä tiliä. Aina on tehnyt mieli kirjoittaa ja itse kehitetyt tai eri tahoilta tarjotut tehtävät ovat osuneet kohdalle enemmän tai vähemmän sattumalta. Lue lisää »
Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta
Opintojen alkuvaiheen muistoihin kuuluvat professori Lars Petterssonin legendaariset luennot keskiaikaisista kirkoista ja linnoista, joilla hän salapoliisin lailla jäljitti Hattulan kirkkomaalausten vaakunakilpien salaisuutta tai Viipurin linnan tornien aukotusta Viipurin pamauksen kuvausten perusteella. Keltanokalle professorin huolellisiin lähdetutkimuksiin pohjautuvat metodit ja ajoittain hyvinkin luova ja hulvaton tulkinta antoivat osviittaa mitä tiede parhaimmillaan voi olla – jännittävää ja hauskaa! Henrik Liliuksen luennoilla oppi klassisen arkkitehtuurin tiukkaa analyysiä ja Riitta Nikula innosti 1900-luvun arkkitehtuurin äärelle. Lue lisää »