
Oratorio, kuunneltava kaupunkirunoelma
Oratorio on vuonna 2017 ilmestynyt vapaasti verkossa kuunneltava kaupunkirunoelma. Se sisältää yli 60 runoa. Lue lisää »
Oratorio on vuonna 2017 ilmestynyt vapaasti verkossa kuunneltava kaupunkirunoelma. Se sisältää yli 60 runoa. Lue lisää »
Syksyllä 2013 professori Laura Kolbe oli mukana ja vetovastuussa, kun Helsinki Walks Oy (HW Oy) sai alkunsa. "Alalta puuttui selkeä toimija, joka keskittyisi kaupungin kulttuurihistorian tuotteistamiseen sekä turisteja että paikallisia kiinnostavalla ja tieteellisesti vastuullisella tavalla." Lue lisää »
Arkkitehtuuria harrastanut juristi-isä johdatti Riitta Nikulan tarkkailemaan rakennettua ympäristöä. Koululaisena hän haaveili arkkitehdin ammatista, mutta suunnittelutyön todellisuuteen tutustuminen hälvensi jo lukiossa Teknillisen Korkeakoulun houkutuksen. Kauaksi Nikula ei kuitenkaan ajautunut. Lue lisää »
Anni Sinnemäki aloitti Helsingin apulaiskaupunginjohtajan tehtävässä tammikuussa 2015. Hän johtaa kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa. Siihen kuuluu esimerkiksi kaupungin kaavoitus ja maankäytön suunnittelu, rakennusvalvonta ja asuntopolitiikka. Lue lisää »
Lieven Ameelia on pitkään kiinnostanut erityisesti urbaanin tilan kokemukset sekä se, kuinka näitä kokemuksia esitetään kirjallisuudessa. Tämän teeman yhdistäminen omaan kiinnostukseen Helsinkiä kohtaan johti väitöskirjaan, jossa hän tutki kaupunkikokemuksia suomalaisessa kirjallisuudessa vuosilta 1890–1940. Erityishuomion kohteena olivat henkilöhahmojen kokemukset sekä liikkumisen kuvaukset kaupunkitilassa. Lue lisää »
Vietettyäni viisi vuotta tutkien väitöskirjaani varten kirjallisuuden Helsinkiä, tunsin tarvitsevani jotain aivan muuta. Halusin ottaa etäisyyttä kuvitellusta kaupungista, ja lähestyä nykypäivän todellista ja käsin kosketeltavaa kaupunkimiljöötä uudesta näkökulmasta. Sen sijaan että etsisin kaupunkia kirjallisuudesta, halusin etsiä kirjallisuutta kaupungissa: kerronnallisia rakenteita uusien kaupunginosien suunnittelussa. Lue lisää »
Helsingissä syntynyt ja kasvanut Uno Lindelöf oli sydämeltään kaupunkilainen eikä hän viihtynyt suvun kesänviettopaikassa Kuusisaaren luonnossa. Uno asui yhdessä veljensä matematiikan professori Ernst Lindelöfin kanssa Helsingin Hietalahden rannassa. Lue lisää »
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta nimesi keväällä 2014 Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Sanomatalon ja Kiasman välisen aukion Tekla Hultinin mukaan. Aukiolla kunnioitetaan Hultinin yhteiskunnallista merkitystä toimittajana ja kansanedustajana. Lue lisää »
Professori Laura Kolbelle kansainvälisyys on osa akateemisuutta. Hän osallistuu säännöllisesti kaupunkitutkimuksen ja -historian konferensseihin, esimerkiksi International Planning History Society ja Europen Association for Urban History. Hän myös kuuluu Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran perustajajäseniin (1999) ja tuli valituksi Suomen Tiedeseuran jäseneksi 2005. Lue lisää »
Timo Santala keksi parin kaverinsa kanssa vuonna 2011 idean Ravintolapäivästä. Reilussa kahdessa vuodessa siitä kehittyi maailman suurin ruokakarnevaali. Tähän mennessä Ravintolapäivää on vietetty jo melkein 70 maassa. Sen tiimoilta on toteutettu yli 16 000 pop-up-ravintolaa, joissa on syönyt noin 1 800 000 ihmistä. Lue lisää »
Kaupunkihistorian tutkija Laura Kolbe kertoo ihastuksestaan Maxi-Marketiin, puolustaa lähiöitä ja arvioi juppien sosiaalista leikkiä. Professori Kolben haastattelu vuodelta 2009 Ylen Elävän arkiston tallenteena. Lue lisää »
Arvi Lindin esitelmä pukkiritarikunnan juhlaistunnossa 26.4.2013. Lue lisää »
Terhi Ainiala kertoo Studia Humaniora -luentovideolla paikannimien vaiheista 1800-luvulla 2000-luvulle sekä siitä, millä kielillä virallisia nimiä annettiin ja miten kaupunkilaiset paikoista puhuivat. Lue lisää »
Haaveilen monitieteisistä projekteista, joissa nimistöä tarkastellaan useista eri näkökulmista ja jossa nimistö muodostaa yhden tutkimusaineiston. Hankkeissa yhdistetään tutkimustietoa ja opetusta, ja opiskelijat laativat hankkeessa opinnäytteitään. Tavallaan haaveeni jo toteutuu monitieteisissä Helsinkiä tarkastelevissa hankkeissa. Niistä toivoakseni on iloa ja hyötyä myös kaupunkilaisille ja muille kaupungin toimijoille. Lue lisää »
Yleisradion Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa -ohjelmasarjassa liikutaan vuosien 1914–1918 aikaisilla autenttisilla tapahtumapaikoilla Helsingissä ja käydään läpi maailmansodan vaikutusta pääkaupunkilaisten elämään. Toimittaja Seppo Heikkisen oppaana kaupunkikierroksella on historiantutkija filosofian tohtori Samu Nyström. Lue lisää »
Olin 19-vuotias, kun Suomen Rooman-instituutin tieteellisellä kurssilla ensi kertaa otin etruskilaisen hautakiven kouriini. Nyt liki 50 vuotta myöhemmin ne kiehtovat minua edelleen. Väitöskirjani teema oli kielen vaihtuminen etruskista latinaksi näissä monumenteissa. Mikä sai etruskit kirjoittamaan omaistensa hautakivet latinaksi, vaikka hautaustapa vuoden 100 eKr. molemmin puolin oli vielä täysin etruskilainen? Lue lisää »
Timo Santala aloitti työskentelyn Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian projektipäällikkönä marraskuussa 2014. Strategisten suuntaviivojen lisäksi Santala antaa kasvot, korvat ja suun kaupungin ruoka-asioille. Lue lisää »
Nimistö kertoo tutkijalleen siitä, miten ihminen maailmaa havainnoi. Mitkä kohteet ovat niin tärkeitä, että ne saavat nimiä? Millaisia nämä nimet ovat? Mitä ne kertovat ihmisen suhteesta ympäristöönsä, yhteiskuntaan ja eri yhteisöihin? Entä mikä nimi ylipäänsä on, ja miten se eroaa kielen muista sanoista? Nämä ovat nimistöntutkijan keskeisimpiä kysymyksiä. Lue lisää »
Vertaisarvioituja artikkeleita: Ainiala, Terhi – Halonen, Mia 2011: Somalialaistaustaiset nuoret nimistönkäyttäjinä Itä-Helsingissä. – Vir… Lue lisää »
Dyos Prize for the best article submitted to Urban History (Cambridge University Press) in 2008. Article Industrial urbanization, working-cla… Lue lisää »