Haaveeni on, että ranskaa ei pidettäisi Suomessa ’pienenä harvinaisena kielenä’, vaan sille annettaisiin samanlainen arvo, joka sillä oli maailmassa, Euroopassa ja Suomessakin usean vuosisadan ajan ja jonka se edelleen ansaitsee esimerkiksi yhtenä Euroopan unionin tärkeimmistä kielistä. Lue lisää »
Haaveilen monitieteisistä projekteista, joissa nimistöä tarkastellaan useista eri näkökulmista ja jossa nimistö muodostaa yhden tutkimusaineiston. Hankkeissa yhdistetään tutkimustietoa ja opetusta, ja opiskelijat laativat hankkeessa opinnäytteitään. Tavallaan haaveeni jo toteutuu monitieteisissä Helsinkiä tarkastelevissa hankkeissa. Niistä toivoakseni on iloa ja hyötyä myös kaupunkilaisille ja muille kaupungin toimijoille. Lue lisää »
Haaveeni on mitä suurimmassa määrin tunneasia ja samalla vakava tutkimuskysymys. Toivoisin, että näkisin vielä valmiina ja julkaistuna kirjan, jonka työnimeksi sopisi vaikkapa ”Suomalaiset tunteet: suomalaisen kirjallisuuden tunnehistoria”. Sen perustana on kotimaisessa kirjallisuudessa nyt käynnistetty kirjallisuuden ja tunteiden tutkimus. Siihen kuuluu uusi Kirjallisuus ja tunteet -hankkeeni, johon kuuluu toistaiseksi neljä kotimaisen kirjallisuuden tutkijaa Helsingin yliopistosta. Lue lisää »
Haaveilen eläkkeelle siirtymisestä. Aion keskittyä lukemaan niitä kirjoja, joita en ole ehtinyt vaikka olisin halunnut. Pianoa haluaisin oppia soittamaan ja laittamaan ruokaa. Lue lisää »
Haaveilen maailmasta ilman puolisivistystä. Tarkoitan kirjallisuudenprofessorina sitä kaavamaista miesten kulttuuritekojen yliarvostamista naisten yhtä kiinnostavien kulttuuritekojen kustannuksella. Haluan työskennellä täyssivistyksen puolesta, siis sen, että molemmat sivistysperintömme puolikkaat huomioidaan. Lue lisää »
Ehkä juuri nyt haaveilen pienimuotoisella tasolla jälleen kerran siitä, että kaikki tiet vievät Roomaan tai ainakin muualle Italiaan. Olen aina viihtynyt Italiassa, kuten perheenikin, ja erityisesti Rooma viehättää aina vaan, kerran toisensa jälkeen. Lue lisää »
Haaveenani voisi olla akateemisen elämän puolella johtajakauden jälkeen paneutua humanististen tieteiden tieteenteoriaan – humanistisen tutkimuksen kognitiiviseen ja sosiaaliseen profiiliin. Tarve on aivan ilmeinen: olen ollut tiiviisti mukana erilaisissa etenkin eurooppalaisissa järjestöissä kehittämässä monitieteistä tutkimusta, jossa mukana ovat olleet humanistit ja yhteiskuntatieteilijät, mutta yleensä myös luonnontieteilijät sekä bio- ja ympäristötieteilijät, etenkin biolääketieteen harjoittajat. Lue lisää »
Tällä hetkellä ammatillinen haaveeni on, että saisin pystyyn jonkinlaisen monitieteisen ja mielellään myös kansainvälisen hankkeen, jossa oivallettaisiin jotain merkityksellistä vaikkapa tästä vihapuheilmiöstä. Haluaisin ryhmään kielentutkijoiden lisäksi ainakin sosiologin, sosiaalipsykologin ja tietojenkäsittelytieteilijän, jolloin ilmiötä voisi lähestyä monesta näkökulmasta. Toivon, että työmme pohjalta voitaisiin kehitellä jokin sovellus, joka tekisi ihmisten arjesta miellyttävämpää. Lue lisää »
Haaveeni on, että oppiainetta romaaninen filologia ei päästettäisi katoamaan yliopistosta. Lue lisää »
Harras ammatillinen toiveeni on, että tutkimuskentällä vapauduttaisiin sitä tarpeettomasti rajoittavasta nurkkakuntaisuudesta, sokeasta pitäytymisestä kerran jossakin tutkimuksen vaiheessa muodissa olleisiin paradigmoihin ja ylimalkaisesta suhtautumisesta kaikkiin muihin lähestymistapoihin. Lue lisää »
Haaveeni on se, että tulevaisuuden Suomessakin köyhän perheen tytölle olisi mahdollista tehdä yhtä suuri loikka kuin minä olen tehnyt. Että vaikeuksien keskellä eläviä lapsia autettaisiin ja tuettaisiin; että kaikilla olisi ihmisarvo ja oikeus tietoon ja sivistykseen, joiden avulla voi kasvaa koko inhimilliseen mittaansa. Lue lisää »
Haaveeni on löytää vielä aikaa yhteen suureen tutkimushankkeeseen, joka käsittelee teollisuuden vuosisataa. Lue lisää »
Haaveilen siitä, että saisin edelleen kirjoittaa ja että joku tekstejäni vielä julkaiseekin. Lue lisää »
Haaveilen siitä, että ihmiset varttuvat käymään dialogia ja jättävät vihapuheet, solvaukset ja aseiden kalistelut vähemmälle. Haaveilen myö… Lue lisää »
Mistä voisinkaan enää haaveilla? Tutkijana olen jo saavuttanut monia asioita, joiden eteen olen ponnistellut. Olen oppinut nielemään pettymyksiä, mutta myös pitämään jalat maassa ja pään kylmänä äkillisen menestyksen hetkinä. Haaveilen siitä, että Helsingin yliopiston opettajilla, tutkijoilla ja hallintoihmisillä olisi riittävät resurssit ja työrauha viedä eteenpäin niitä monia hienoja hankkeita ja ideoita, joita tässä yhteisössä on syntynyt. Lue lisää »
Olin kerran tohtorinkaronkassa, jossa väittelijä tullessaan puheessaan kohdalleni kiitti minua siitä, että olen auttanut häntä ymmärtämään hy… Lue lisää »
Olen pitkän yliopistourani aikana saanut kokea miten ilahduttavalla tavalla suomalainen antiikintutkimus on voimistunut, tutkijamäärältään laajentunut, sisällöltään monipuolistunut ja saavuttanut vankan kansainvälisen maineen. Lue lisää »
Unelmoin jo ensi keväästä, jolloin avaamme uuden kaupunginmuseon Senaatintorin kulmalla. Näen museon kohtaamispaikkana, josta jokaisen on mahdollista löytää näyttelyitä, tapahtumia ja sisäpihoja, ja jossa on mahdollisuus yllättyä, viihtyä ja löytää juuri se jokaisen tärkeä oma Helsinki. Haaveilen, että helsinkiläiset suuntaavat museoon sankoin joukoin ja voivat kokea kaupunginmuseon ihan omaksi museokseen. Toivon, että museo voi aina tarjota kaupunkilaisille hyvinvoinnin aineksia, oppimisen ja elämysten mahdollisuuksia. Lue lisää »
Haaveeni on, että pystyisin jatkossakin olemaan avoin ja itsekriittinen omassa työssäni sekä jatkuvasti haastamaan itseäni kohdatessani tuntemattomia maailmoja uusien ihmisten kautta. Lue lisää »
Haaveilen, että Helsingin yliopisto säilyisi sivistysyliopistona. Sellaiseen uskoin tulevani, kun aloitin opintoni kohta 50 vuotta sitten. Sellaisessa koen myös olleeni – ainakin ajoittain. Lue lisää »
