Viimeaikaisiin tutkimusintresseihini kuuluu diskurssiorientoitunut koneellinen kääntäminen. Tämänhetkisten automaattisten käännössysteemien suurimmat ongelmat ovat keskittyminen paikallisiin ilmiöihin ja lauseiden kääntäminen erillään. Lue lisää »
Voi niitä on paljon! Opiskeluaikoina minulla oli erittäin kiva kaveriporukka, johon kuului eri-ikäisiä filosofeja, estetiikan ja taidehistorian opiskelijoita sekä oikeustieteilijöitä. Me joimme Porthaniassa kahvia yhdessä ja paransimme maailmaa. Moni meistä on täällä edelleen! Opiskelin harvinaista aineyhdistelmää, ranskaa ja taidehistoriaa, jonka uskon vaikuttaneen siihen, että sosiaalisesta piiristäni muodostui niin laaja. Lue lisää »
Vihapuhe on erittäin ajankohtainen, ja Ulla Tuomarlan mukaan myös kielentutkimuksellisesti kiinnostava ilmiö. Hänellä on ollut reilun vuoden kehitteillä mieluusti monitieteiseksi kasvava vihapuhe-tutkimushanke. Lue lisää »
Entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuimen (ICTY) palveluksessa ollessaan Matias Hellman lähetettiin entisen Jugoslavian alueelle tiedottajaksi ja yhteyshenkilöksi paikallisen väestön pariin. Lue lisää »
V. Laakso & J.-O. Östman: Minority, but non-confrontational : balancing on the double-edged sword of hegemony and ambivalance. Teoksessa Language rights and language survival. - Manchester : St. Jerome Pub 2004. Lue lisää »
Äidinkieleni on sulvan murre (Sulva on nykyään kylä Mustasaaren kunnassa, Vaasan eteläpuolella). Käydessäni koulua Vaasassa minua kiusattiin murteeni takia ja opin olemaan juurikaan arvostamatta sitä. Lue lisää »
"Opetus oli käsittämättömän hyvää. Meillä oli innostunut meininki ja parhaat opettajat ikinä. Sukupuolentutkimuksen alalla on työhönsä todella syvällisesti paneutuneita ja laajan tietovarannon omaavia ihmisiä." Lue lisää »
Tutkijana koen olevan pikemminkin kielenkäytön kuin kielen tutkija. Olen erikoistunut tekstintutkimukseen ja kirjoitettuihin viranomaisteksteihin, joita olen katsonut muun muassa dialogin näkökulmasta. En ole koskaan sisäistänyt vuorovaikutuksen tutkimusta vain suullisen vuorovaikutuksen alueeksi. Lue lisää »
Minun iässäni tuntuisi kohtalon uhmaamiselta, jos olisi suuria haaveita. Toivon kuitenkin edelleen saavani mahdollisuuden opettaa esseististä kirjoittamista eri yhteyksissä. Lue lisää »
Aloitin folkloristiikan opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1989. Koska tein käytännöllisesti katsoen koko opiskeluaikani ajan työkseni esiintymiskeikkoja, oli opiskelu osaltani ajoittain hyvinkin harrastusluontoista. Minulla oli oma työ- ja ystäväpiirini yliopiston ulkopuolella, ja olinkin ehkä hieman ulkojäsen oppiaineemme kovaan ytimeen verrattuna. Lue lisää »
Pirjo Hiidenmaa aloitti 1.1.2015 tietokirjallisuuden tutkimuksen ja tietokirjoittamisen professorina tiedekuntamme suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella. Lue lisää »
