Sairauden aiheuttama korostunut tietoisuus yksittäisen ihmisen elämän äärellisyydestä on tuonut monenlaisia uusia teemoja ja kehityspolkuja ajatteluun koskien akateemista tutkimusta ja opetusta. Timo Honkela ei ole koskaan ollut mittareiden puolestapuhuja, koska mittarit eivät voi tavoittaa todellisuuden valtavaa moninaisuutta sitä ja ihmisten tekemisiä kunnioittavalla tavalla. Lue lisää »
Avajaisesitelmän video: professori Hanna Snellman: Pitkä 50-luku ja ”seuraava Suomi” Lue lisää »
Artikkeliin on koottu valikoima Lauri Järvilehdon videoiduista luennoista ja haastatteluista. Lue lisää »
Marc Neysin videoteos Saila Susiluodon runosta "Yhä hiljalleen hämärtyvässä maailmassa". Lue lisää »
Tähän artikkeliin olemme koonneet useamman videon, jossa Ebba Witt-Brattström puhuu muun muassa suomenruotsalaisista kirjailijoista, pohjoismaisen kirjallisuuden professorin tutkimuskohteista ja konfliktistaan Feministiskt initiativin kanssa. Lue lisää »
Tähän artikkeliin olemme poimineet muutamia Touko Siltalaan liittyviä haastatteluja sekä videoluennon, jossa Siltala kertoo kustantajan näkökulmasta miten kirjoittaminen muuttaa maailmaa. Lue lisää »
Parasta on se, että hyviä hetkiä ja kokemuksia on paljon. Lue lisää »
Olin nuorena professorina hyvin kriittinen yliopiston hallintoa kohtaan. Sitten tajusin, että on liian helppoa huudella takarivistä, jos ei itse uskalla ottaa vastuuta asioiden hoitamisesta. Tämä asenne on vienyt monenlaisiin tehtäviin: dekaaniksi, vararehtoriksi, Suomen Akatemian toimikunnan ja hallituksen puheenjohtajaksi, Suomalaisen Tiedeakatemian esimieheksi, tutkimus- ja innovaationeuvoston jäseneksi. Kaikki ovat olleet aivan upeita paikkoja päästä kehittämään suomalaista akateemista kulttuuria. Kaikkein vaativin tehtävä on kuitenkin ollut laitosjohtajan tehtävä. Siinä on ihan iholla niiden ihmisten kanssa, joita päätökset koskevat. Lue lisää »
Väitetään, että maailman suurin ongelma on se, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Se johtaa pieniin kömmähdyksiin arkielämässä ja vakaviin konflikteihin kansojen välillä. Eroavuudet ihmisten maailmankuvissa lisäävät väärinymmärryksen riskiä. Siksi kulttuurienvälinen dialogi on taitolaji. Toisaalta arkikeskustelussa tuttujen ihmisten kanssa väärinymmärryksiä tapahtuu enemmän kuin kommunikaatiossa ulkomaalaisten kanssa. Selityksiä tulee etsiä kielen ohella ihmisen käyttäytymisen motiiveista ja aivojen toiminnan rajoituksista. Lue lisää »
Väitöskirja-aihion levätessä laakereillaan Liisa Suvikumpu päätyi Paavo Hohdin pyynnöstä auttamaan Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan oimiston perustamisessa. Muutaman vuoden kuluttua hän kuitenkin halusi palata tutkimuksen pariin ja rohkeasti irtisanoutui työstään. Lue lisää »
Kiinnostukseni antiikin historiaan ja latinan kieleen kasvoi rakkaudeksi Välimeren kulttuuria ja erityisesti Italiaa kohtaan. Opintojeni alussa suuntauduin antiikintutkimukseen ja olin Villa Lantessa sekä lyhyellä että syksyn mittaisella tieteellisellä kurssilla. Lue lisää »
Karl Collanin ehdottomasti tunnetuin teos on Sylvian joululaulun sävellys vuodelta 1855. Tarjoamme tässä artikkelissa kuunneltavaksi neljä erilaista sovitusta kauneimmaksi suomalaiseksi joululauluksi useita kertoja valitusta klassikosta. Laulun sanat ovat Zacharias Topeliuksen runosta. Muihin Topeliuksen runoista tehtyihin joululauluihin voi tutustua Topeliuksen 375 humanistia -esittelyssä. Lue lisää »
Kaksi Sirpa Kähkösen puheenvuoroa. Lue lisää »
Tähän artikkeliin olemme koonneet verkkolinkkejä, joiden kautta pääsee kuulemaan ja lukemaan lisää Mikko Sarjasen sekä Atomirotan ja Notkean Rotan maailmasta. Lue lisää »
M. A. Nummisen levytysura alkoi opintojen ohella. Ensimmäiset omakustanteet hän levytti Hämäläis-Osakunnan ullakolla. Numminen sanoo valtakunnallisen huomion tulleen yllätyksenä. Jälkikäteen on vaikea uskoa, ettei suuri huomio olisi ollut naukuen ulkosynnyttimistä ja hevosista laulaneen taiteilijan tietoinen tavoite. Lue lisää »
Toisinaan minulle tarjotaan myös muuta alaani liittyvää työtä – artikkelin tekoa, luennon pitoa, opetusta. Useimmiten tartun tarjouksiin, koska niiden tarkoitus on sama kuin oman työni: tuottaa visuaalisesti parempi ympäristö. Ne kaikki koskevat tiedon järjestämistä loogisempaan, kiinnostavampaan ja helpommin omaksuttavaan muotoon. Niihin kuuluu sopivimpien esimerkkien valitsemista ja epätäsmällisten ilmausten poistamista. Kaikelle sellaiselle on ja tulee olemaan loputon tarve. Lue lisää »
Suomen ruotsinkielisissä piireissä oltiin 1900-luvun ensimmäisinä vuosina huolissaan ruotsin kielen ja ruotsalaisen kulttuuriperinnön säilymisestä Suomessa. Uudistettu ruotsinkielisten asiaa ajava Svenska Folkpartiet päätti puheenjohtajansa Axel Lillen aloitteesta perustaa erityisen juhlapäivän ruotsalaisuuden ja ruotsalaisen kulttuuriperinnön muistamiseksi. Lue lisää »
Sanna Kaisa Spoofin tieteelliset julkaisut, toimitus- ja radio- ja tv-työ Lue lisää »
Markku Kuisma ja Erkki Tuomioja keskustelivat Kuisman tuoreesta Venäjä ja Suomen talous 1700–2015 -teoksesta Helsingin Kirjamessuilla 23.1… Lue lisää »
Kirjailija Minna Lindgren keskusteli kustannuspäällikkö Jussi Tiihosen kanssa Ehtoolehto-trilogian päättävästä Ehtoolehdon tuho -kirjastaan… Lue lisää »
