44 hakutulosta haulle: toimittaja

Elämäntehtävänä toimittaja

Salama Hirvosen tapauksessa toimittajuus kulkee suvussa. Hänen isänsä Vihtori Simonen (1882–1951) teki 1900-luvun alkupuolella mittavan uran toimittajana, kirjailijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana muun muassa Mikkelin Sanomien ja Kouvolan Sanomien päätoimittajana. Salama Hirvosen veli Seppo Simonen (1912–1981) oli toimittajana muun muassa Maaseudun Tulevaisuudessa, Uudessa Suomessa ja Yhteishyvässä. Lisäksi hän oli historioitsija, joka julkaisi maatalous-, paikallis- ja yrityshistorioita. Seppo Simosen tyttäret Katri ja Elina ryhtyivät myös toimittajiksi. Elina Simonen (s. 1944) tunnetaan varsinkin Kotilieden pitkäaikaisena päätoimittajana. Lue lisää »

Uuden toimittajasukupolven kouluttaja

Tampereen yliopiston edeltäjä Kansalaiskorkeakoulu, myöhemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu, perustettiin alun perin Helsinkiin vuonna 1925. Tampereelle koulu siirtyi vuonna 1960. Korkeakoulun tarkoitus oli valmistaa toimihenkilöitä niitä yhteiskunnallisia toimialoja varten, joille yliopistot tai muut korkeakoulut eivät tutkinnoillaan valmistaneet henkilöstöä ja joille pätevöityminen ei ehdottomasti edellyttänyt ylioppilastutkintoa. Yksi tällaisista aloista oli journalismi. Ei ihme, että korkeakoulun perustamisvetoomuksen allekirjoittajiin kuuluivat muun muassa kuuluisat lehtialan ihmiset Tekla Hultin, Juhani Aho ja Santeri Alkio. Lue lisää »

Toimittaja saa olla utelias

Musiikin ohella kirjoittaminen on ollut Olli Vänskälle luontainen ilmaisukanava. Bänditoiminnan myötä tuli tarpeelliseksi tuottaa tarinoita kiertueista ja yhtyeen toiminnasta erilaisiin tukihakemuksiin ja raportteihin. Musiikkitieteen opiskelijalehti Synkooppiin sen sijaan tuli kirjoitettua vaivainen konserttiraportti. Lue lisää »

Persoona peliin toimittajana

Yleisradion politiikan toimittajana Leif Salmén muistetaan erityisesti vaalitenteistä. Niissä hänen tarkalle pohjatyölle perustuneet kiperät kysymyksensä pelottivat poliitikkoja. Lue lisää »

Toimittajan uralle fuksivuonna

Antti Pikkanen kiinnostui toimittajan työstä jo 15-vuotiaana, TET-harjoittelussa Helsingin Sanomien NYT-liitteessä. Paikan hän hankki itse lähettämällä lehden esimiehelle tiedustelun sähköpostitse. Kallion lukiossa tuli angsti, kun tuntui, että suunnilleen kaikki tähtäsivät media-alalle. Mutta toimittajan ura lähti lentoon ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä, kun Pikkanen pääsi toimittajaksi City-lehteen. Lue lisää »

Toimittajaksi abikeväänä

Baba Lybeckin ura toimittajana ja juontajana alkoi hänen abikeväänään vuonna 1985 Radio Cityssä. Opinnot Helsingin yliopistossa Lybeck aloitti vasta pari vuotta radiojuontajan uran alun jälkeen. Töitä media-alalla riitti koko opiskeluajan. Vuonna 1998 Baba Lybeckistä tuli Nelosen uutisten uutistoimittaja ja uutisankkuri, ja vuodesta 2010 hän on toiminut Uutisvuodon ylituomarina. Lue lisää »

Toimittajasta kustantajaksi

Lukeminen ja kirjoittaminen olivat lapsuuden kodissa itsestään selviä harrastuksia. Loimaan lukion äidinkielen opettaja Lippo Lahti, jonka moni muukin kirjallisuuden alalla toimiva on maininnut suurimmaksi innoittajakseen, kannusti suomen tai kirjallisuuden pariin. Paras ystäväni päätyi opiskelemaan yleistä kirjallisuutta Tampereelle, minä halusin Helsinkiin. Lue lisää »

Arvi Lindin puhe Wiipurilaisen Osakunnan 360-vuotisjuhlassa 9.3.2013

Arvi Lindin puheessa on paljon hienoa historian siipien havinaa. Lisäksi paljastuu taustat sille, että hän voi nykyisin esitellä itsensä: ”Hyvää iltaa! Olen Arvi Lind Ylen elävästä arkistosta”. Lue lisää »

Kansanvalistusta

Isäni oli pappi, sananjulistaja. Pienenä poikana imin itseeni samanlaisen tarpeen esiintyä. Kun en osannut laulaa, piti ruveta puhumaan. Esiinnyn edelleen mielelläni minkä tahansa yleisön edessä, oli sitten teemana venäjän kieli, väärinymmärrykset kommunikaatiossa tai suomalainen tiedepolitiikka. Lempiaihe on ”Voiko venäläisiä ymmärtää”. Tiedonjakamisen tarve näkyi aikaisemmin myös innokkuudessa tehdä sana- ja oppikirjoja, kieliohjelmia televisioon, opetusohjelmia tietokoneille, cd-romppuja ja kaikkea mahdollista venäjän opintoja edistävää. Kun kirjoittaa suurelle yleisölle, pääsee irti tieteellisen kirjoittamisen millimetrin tarkoista pelisäännöistä. Voi irrotella ja keventää. Lue lisää »

Tietokone venäjän tutkijan apuna

Viime aikoina tiedemaailmassa on puhuttu paljon suurten aineistomassojen, big data, merkityksestä tutkimukselle. Suomalaiset Venäjän tutkijat saivat jo kymmenen vuotta sitten käyttöönsä Integrum-tietokannan, joka käsittää yli 50 miljardia sanaa erilaisia lehtitekstejä. Kehittämällä tehokkaat hakumetodit olemme aineiston avulla osoittaneet, että venäjän kielioppien antama tieto monista venäjän kielen piirteistä ei pidä paikkansa, jos tarkastellaan aitoa kirjoitettua kieltä. Lue lisää »

Kirjailija, kolumnisti, konsultti: sanat työtovereina

Olen kirjoitusammattilainen. En keksi parempaa sanaa suomen kieleen – ja sanojen kanssa päiväni kuitenkin vietän – käännökseksi englannin sanalle writer. Kirjailija, kyllä, ensisijaisesti, sen vuoksi että pyrin vapauttamaan mahdollisimman paljon aikaa kirjailijan työhön. Sen seurauksena on syntynyt runokokoelmia, tietokirjoja, näytelmiä, novellikokoelma ja on parhaillaan työn alla romaani. Toimittajan töitä tein kokopäiväisesti aikoinani, kuvan, äänen ja sanan avulla. Lue lisää »

Mika Lavento muualla verkossa

Oma tieteenalani arkeologia on ollut näkyvästi esillä eri tavoin tiedotusvälineissä ja se kiinnostaa suurta yleisöä. Käytännössä jokainen arkeologinen kaivaus uutisoidaan jollakin tavalla. Arkeologit itsekin ovat viime aikoina kiinnittäneet huomiota uutisointiin kertomalla sekä kaivausten menetelmistä että tuloksista. Lisäksi toimittajilla saattaa olla omia ideoita, joita he haluavat käyttää. Lue lisää »

Tiedekeskusten globaali yhteistyö

Tiede on kansainvälistä. Tieteen avoimuuden periaatteen mukaan myös tiedekeskusten ideat ja ajatukset leviävät kansainvälisesti. Heurekan perustajat seurasivat sekä eurooppalaisia että pohjoisamerikkalaisia esikuvia, mutta päättäessään, että suomalaisella tiedekeskuksella on oltava omaa näyttelytuotantoa, he tulivat taanneeksi sen, että myös Heurekalla on ollut paljon annettavaa kansainvälisesti. Vuonna 1989 avattu Heureka oli maailman noin 400. tiedekeskus, nyt niitä lasketaan olevan noin 3000. Lue lisää »

Lennart Meri – Kulttuuriyhteyksien rakentaja

Lennart Meri on jäänyt useimmille mieleen Viron presidenttinä (1992–2001). Hän oli kuitenkin alkujaan kirjailija, tuottaja ja elokuvaohjaaja. Isänsä Georg-Peeter Meren diplomaatin ja kääntäjän ammattien johdosta Meren perhe matkusteli paljon. Lennart Meri oppikin nuoruudessa puhumaan useita kieliä sujuvasti. Hän taisi niin suomea, ranskaa, saksaa, englantia kuin venäjääkin. Lue lisää »

Jättipubliikin onnellinen maisteri

Anna Laurinsilta aloitti kansatieteen opiskelun Helsingin yliopistossa syksyllä 1981 ja valmistui filosofian maisteriksi kesällä 2008. Hän on siis yksi niistä sadoista, jotka tutkinnonuudistus sai viimeistelemään pro gradu -tutkielmansa ja valmistumaan maisteriksi ennen syksyä 2008. Lue lisää »

Opiskelu ulkomailla on humanistin velvollisuus

Käpyläläinen Liisa Suvikumpu haki suoraan lukion jälkeen opiskelemaan historiaa Helsingin yliopistoon. Se oli hänelle selkeä päämäärä, ei ollut vaihtoehtoja. Kun tervetuloa-kirje kolahti postiluukusta, Suvikumpu ei silti ollut uskoa sitä todeksi. Lue lisää »

Hevimusiikki on vakavaa hommaa. Mutta ei liian.

Aluksi halusin tutkia yksityiskohtaisesti ”heavy metallin filosofiaa”, joka ei olisi ollut vähempää kuin kunnianhimoinen yritys. Kuten monien muidenkin tolkuissaan olevien tutkijoiden tapauksessa, alkuperäinen suunnitelma on muuttunut useaan otteeseen ja nykyään keskityn käytännöllisempään, realistisesti toteutettavissa olevaan ja akateemisesti relevanttiin: heavy metallin klassisen kauden lauluun. Aihetta on käsitelty heavymusiikin tutkimuksessa hämmästyttävän vähän, pääasiassa koska harvalla tutkijalla on tarvittava tausta asian käsittelemiseen. Olen syvästi kiitollinen pop/jazz lauluopinnoistani ammattikorkeakoulu Metropoliassa, joiden ansiosta pystyn lähestymään laulua myös laulutekniikan näkökulmasta historiallisen ja sosiaalisen perspektiivin lisäksi. Lue lisää »

Ensimmäinen arkeologian professori

Suomensukuisten kansojen muinaisjäännöksiä käsittelevän kuva-atlaksen ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1877. Sen toimittaja Johan Reinhold Aspelin nimitettiin seuraavana vuonna pohjoismaisen arkeologian ylimääräiseksi professoriksi. Aspelinista, Suomen ensimmäisestä koulutetusta muinaistutkijasta, tuli Suomen ensimmäinen arkeologian professori. Professuurinsa aikana hän puhui useita kertoja vakinaisen arkeologian professuurin perustamisen puolesta, mikä toteutui kuitenkin vasta hänen elinaikansa jälkeen, vuonna 1921. Lue lisää »

Lyhyt työhistoria

Minusta piti tulla maailman paras jalkapalloilija. Polvi rustottui. Minusta piti tulla maailman paras kitaristi. En saanut kitaraa vireeseen. Tältä pohjalta lähdin opiskelemaan kirjallisuutta ja filosofiaa Helsinkiin. Pian huomasin, että aineyhdistelmälläni pätevöityy tutkijaksi tai kotirouvaksi. Menin Sanoma Osakeyhtiön Toimittajakouluun. Lue lisää »